*

Sähkömagneettiset kentät ja terveys - Mikko Ahonen Elämänläheisiä mobiiliuutisia. Kerropa kavereillesi tästä uutiskanavasta!

Miten tekisimme joukkoliikenteestä terveellisempää? Mikroaaltokuormituksesta

Linja-autoihin, juniin ja metroihin tarvittaisiin kännykkävapaita paikkoja, niin terveyden kuin liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

EU:ssa on jo ennakkotapaus, Italian Korkein Oikeus määräsi työkännykästä aiheutuneen kasvaimen korvattavaksi.

Passiivinen mikroaalto-altistus silti vain lisääntyy. Linja-autoissa, junissa, raitiovaunuissa ja lentokoneissa kännykkä on puhuttaessa tai datayhteydessä vain muutaman sentin päässä kanssamatkustajista.

 

VW Golfin ohjekirjasta, s. 28:

 

Volkswagen Golf, ohjekirja, varoitus mikroaaltosäteilyn raja-arvojen ylittämisestä metallikuoren sisällä

 

Autojen valmistajatkin siis varoittavat käyttämästä mikroaaltolähettimiä metallikuoren sisällä.

Riskiä voi tarkastella myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Utahin yliopistosta Strayer ja Johnston ovat osoittaneet, että mikroaaltosäteily vaikuttaa merkittävästi kuskin reaktioaikaan ja tarkkaavaisuuteen.

Kuljettajan työterveyden lisäksi, terveysriskinä on myös matkustajilla veriaivoesteen vuotaminen mikroaaltokuormituksen seurauksena.

Seuraavassa mittauskuvia linja-autosta ja miten mikroaaltosäteily matkustajien kännyköistä käyttäytyy metallikuoren sisällä:
 

Saksassa mitattu linja-autoja ja miten GSM-kännykät vaikuttavat metallikorin sisällä

 

Kuva mikroaaltosäteilyn (radiotaajuisen säteilyn) mittauksesta linja-autossa

 

Pulssimaisen radiotaajuisen säteilyn tehotiheysarvot linja-autossa, vieressä matkustavilla

 

Kuvat: Mittauksia Saksasta linja-autossa. Kännykällä puhuvien vieressä oli erityisen korkeat mikroaaltoaaltosäteilyn tasot (max 550000 uW/m2, vrt. BioInitiative-suositus <1000 uW/m2).


Japanissa on metrossa tutkittu ja osoitettu, kuinka mikroaaltosäteily kimpoilee ja vahvistuu metalliosien lähellä. Hondoun tutkimusryhmän mukaan muodostuu hotspoteja, joissa radiotaajuinen säteily pahimmillaan yrittää jopa Suomen ICNIRP-raja-arvot.

Lisäkuormituksen aiheuttaa junissa, rautiovaunuissa ja lentokoneissa nykyään WLAN lisäten terveysriskiä ja liikenneturvallisuusriskiä. (Kukahan HKL:n neropatti on raitiovaunuissa asentanut 10 Hz:ä pulssaavat WLAN-hot spotit heti kuljettajien pään yläpuolelle, sermin toiselle puolelle?)

 

EHDOTUKSIA:

 

Voisiko Suomessa busseihin saada edes etuosan tarroilla kännykkävapaaksi? (puhelu&datayhteyskielto)

Saisiko Intercity-junista aluksi edes perhehytin ja/tai ravintolavaunun kännykkä- ja mokkulavapaaksi?

Merkittäisiinkö yksi metron junavaunu kännykkäkieltomerkeillä?

Itse aion perheeni ja tuttavieni kanssa jatkossa välttää joukkoliikennettä, kunnes terveellisempiä paikkoja on tarjolla. Olemme kertoneet tämän VR:lle, linja-autoyhtiöille ja Finnairille. Kerropa sinäkin, että muutos saadaan aikaan.


[Julkaistu alunperin typistetyssä muodossa Aamulehdessä 8.1.2013]


Kysymys: Mitä lisäkonsteja on, että saisimme terveellisempiä istumapaikkoja linja-autoihin, juniin ja lentokoneisiin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä. Olisi tosiaan syytä saada näihin kulkuneuvoihin ”kännykkäsavuttomia” tiloja. Tässä asiassa olisi ennen kaikkea otettava huomioon ”siunatussa tilassa” olevat äidit ja pienten lasten äidit näiden liikkuessa julkisissa kulkuneuvoissa.

Kännyköillä on se paha ominaisuus, että kentän huonontuessa ne lisäävät automaattisesti lähetystehoa, joka vaarantaa entisestään kasvavien lasten hyvinvoinnin. Näin on juuri julkisissa kulkuneuvoissa linja-autoissa, junissa ja metroissa omaa autoa unohtamatta.

Tästä kännykkäpuhumisesta on muodostunut uusi kansantauti maassamme. Ei olla kerta kaikkiaan tietoisia niiden aiheuttamista vaaroista ja jos ollaan, niin niitä vähätellään.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Heh, Jukka, hyvä tuo ilmaisu "kansantauti" ;-)

Jokamiehen oikeus on riistäytynyt ja nyt se ilmenee kanssamatkustajien (erityisesti lapsien ja raskaana olevien naisten) säteilyttämisenä ilman mitään rajaa.

Hannu Rytilä

Hyvä Mikko, tämä oli tärkeä avaus josta 99% kansalaisista ei ole kuullutkaan tähän asti. Hyvä, kun huomasit autonvalmistajien ottavan asian tosissaan. On hyvä idea, että langaton tekniikka keskitetään liikennevälineen takaosaan. Bussin keskiovesta eteenpäin tarrat, joissa käsketään sulkemaan matkapuhelin. Ihmisillä olisi ainakin vapaus valita altistuksensa. Niin, ja se WLAN-hotspotin paikka ei tosiaan ole kujettajan takana puolen metrin päässä. Kohta meillä on muuten zombeja kuljettamassa ihmisiä.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Kiitti Hannu. Meillä on todennäköisesti jo nyt zombeja kuljettamassa ihmisiä. Haluaisin niin suuresti saada käsiini HKL:n tai linja-autofirmojen burn-out luvut. Kuljettajat, olkaapa yhteydessä!

Hannu Rytilä

Niin, aiemmassani IT-ammattilaisen elämässäni koin olevani juuri tuonlainen Zombi, Tein kyllä työni mutta koin olevani aivosumussa.
Moni muukin on, mutta he eivät osaa hakea apua. Lääkäriltä sitä ei saa. Minä tiedän paremmin, kokemuksesta. Olen siis perusterve 50-vuotias ex IT-ammattilainen. Saa ottaa yhteyttä.

Käyttäjän JarkkoNieminen kuva
Jarkko Nieminen

Ihan pakko puuttua tuohon tulkintaasi Strayer ja Johnstonin tutkimuksesta. Kyseisessä tutkimuksessa siis mitattiin kännykällä puhumisen vaikutusta tarkkaavaisuuteen. Ja tiivistelmässäkin siis vaikutusmekanismiksi arveltiin puhumisen aiheuttama häiriö eikä mikroaaltosäteily. En väitä etteikö mikroaaltosäteily voisi vaikuttaa tarkaavaisuuteen, mutta tuosta tukimuksesta ei kyllä sitä päätelmää voi tehdä. Varsinkin kun tarkkavaisuushäiriö oli suurempi kun testihenkilöt puhuivat puhelimeen verrattuna siihen että he vain kuuntelivat puhetta puhelimesta.

Oikeasti kyllä ihmettelen että joku tutkijaksi itseään kutsuva kyseisen tuloksen tuolla tavalla tulkita.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Niin Jarkko, johtuiko vaikutus puhumisesta... vai kännykällä puhumisesta? Ja mikä osuus oli mikroaalto- ja magneettikenttäkuormituksella? Ja miksi amerikkalaiset tutkijat eivät nostaneet mikroaaltokuormitusta selkeemmin esille abstractissa? Jatkorahoituksen takiako? Siinäpä kysymyksiä.

Kattavampi katsaus mikroaaltosäteilyn ja matalataajuisen pulssimaisen magneettikentän vaikutuksesta muistiin, käyttäytymiseen, tarkkaavaisuuteen ja reaktionopeuteen:

http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/upl...

http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/upl...

(Hieman huvittaa, että suurennuslasilla haet vikaa jokaisesta jutustani ;-) Voisitko Jarkko hieman avautua omasta taustastasi, motiiveistasi ja kompetenssistasi? Kiitän. )

Piku Koo

Tuo Jarkko Nieminen lienee nimensä, intohimonsa ja tekstauksensa perusteella sama henkilö kuin STUKin Facebook -sivuilla yleisökysymyksiin nokkaansa työntävä Jarkko Nieminen. Aina ja vain säteilyn puolesta, sen turvallisuudesta ja luonnollisuudesta, valvonnan aukottomuudesta sekä kaikesta muustakin ihmisen viisaudesta ja hyvyydestä asian suhteen tiedottava Jarkko Nieminen (kuka lieneekin).

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen Vastaus kommenttiin #7

Kiitos Pirjetta. Hauska viesti :-) Todellakin, Jarkko on ollut ahkera vastatessaan STUKinkin puolesta. Onko kyseessä pseudonyymi J.N. vai ihan liisattu työntekijä STUKille?!? Ihmeellistä ;-)

Jarkon vastaukset jatkuvat tässäkin ketjussa....

Käyttäjän JarkkoNieminen kuva
Jarkko Nieminen

Jos tutkimuksessa olisi vain testattu pelkän kännykkään puhumisen vaikutusta, niin olet oikeassa tutkimuksesta ei olisi voinut päätellä sitä että johtuiko vaikutus puhumisesta vai säkömagneettisesta säteilystä.
Sinä olet kuitenkin näköjään päättänyt että vaikutus oli juuri sähkömagneettinen sätelyn syytä. Kerrotko millä logiikalla suljit sen puhumisen vaikutuksen pois?

Känykkä muuten säteilee ihan samalla tavalla puhelun aikana puhui siihen tai ei. Kuitenkin tutkimuksessa juuri kännykkään puhuminen vaikutti enemmän tarkkavaisuuteen kuin sen kuuntelu.

Ainakaan ensimmäisen linkin takaa en löytänyt tutkimuksia, joissa olisi osoitettu että sähkömagneettinen sätely huonontaa reagointinopeutta. Ainoa reagointiaikaan liittyvä tutkimus osoitti että mitään vaikutusta ei ollut. Muita vaikutuksia toki oli mutta niiden olemassaoloa en olekkaan kiistänyt. Luin tosin vain koosteet suoraan antamasi linkin takaa. En ruvennut hakemaan yksittäisten tutkimusten tiivistelmiä.

Ihanko olen joka jutustasi olen hakenut suurennuslasilla vikaa? Olen varmaan yhden kommentin blogiisi aiemmin kirjoittanut.

Taustoistani voin sanoa sen verran että en ole minkään alaan liittyvän teollisuudenhaaran palveluksessa eikä minulla siis ole "oma lehmä ojassa".

Sen myönnän että kolutukseni puolesta en ole mitenkään pätevä arvioimaan sähkömagneettisten kenttien haitallisia biologisia vaikutuksia enkä pidäkkään mahdottomana että niitä on. Sen sijaan tuollaisten perustavan tasoisten tulkintavirheiden huomaamiseen kyllä pystyy ihan maallikkokin ja ihmettelen kovasti että ammattitutkija voi sellaisia tehdä.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen Vastaus kommenttiin #8

Tuossa yllä Pirjetta kummasteli Jarkko ahkeruuttasi STUKin Facebook-ryhmässä, STUKin puolesta vastaten. Yhä hämmentävämpää!

Mitä tulee mikroaaltosäteilyn vaikutuksesta reaktioaikaan metallikorin sisällä, niin suosittelen:

http://rd.springer.com/chapter/10.1007/978-0-387-9...

"Some important consequences have been observed such as the effect of phone use on driving".

Piku Koo Vastaus kommenttiin #10

Tämä lienee maksullinen linkki, klikkaamalla näkee vain tiivistelmän, josta ei tule hullua hurskaammaksi. Jotta jotain välittyisi, pitäisi lukea ainakin Havainnot ja päätelmät -luku.

Käyttäjän JarkkoNieminen kuva
Jarkko Nieminen Vastaus kommenttiin #10

No alkuun voin sanoa että STUK:in palkkalistoilla en ole, vaikka sama Jarkko Nieminen olenkin.

Linkkamastasi tutkimuksesta on paha sanoa mitään kun sitä ei lukemaan pääse. Voistko pistää suoran linkin vaikkapa siihen tutkimukseen jossa tuota vaikutusta autolla ajoon on testattu?

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #8

>Känykkä muuten säteilee ihan samalla tavalla puhelun aikana puhui siihen >tai ei. Kuitenkin tutkimuksessa juuri kännykkään puhuminen vaikutti >enemmän tarkkavaisuuteen kuin sen kuuntelu.

Sikäli kuin tiedän, kännykkä säteilee puhuessa enemmän kuin kuunnellessa. Korjaa tietoni, jos olen väärässä.

Mutta sen tiedän, että etelä-Europpassa on järkyttävän paljon pienemmät sm-kentät kuin Suomessa, minkä koin kuukausi sitten Kanarialla.

Tein mittauksia mittarilla ja oloni oli mitä parhain.

http://hannuptrytila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1293...

Käyttäjän JarkkoNieminen kuva
Jarkko Nieminen Vastaus kommenttiin #11

Muistaakseni joskus tietoliikennetekniikan tunnilla minulle opetettiin että kännykkä vuoronperään lähettää vuoronperään vastaanottaa samansuuruisen tietopaketin puhelun aikana. Kyseisistä tunneista on tosin jo 5 vuotta aikaa eli saattaa olla että nykyaikaiset puhelimet toimivat eri tavalla. Jos sinulla on joku lähde näkemyksellesi niin kerro siitä. Mielelläni päivitän tietoni.

Piku Koo

On surkeaa, että teknisen uskonnon / kulttuurin imeytyminen suomalaisten käyttäytymiseen ja ajatteluun on siinä pisteessä, että langattomien sähkömagneettiselle säteilylle ja noiden kapistusten käyttöön ei löydy kriittisiä tarkastelutapoja (kuin parin harvan ihmisen toimesta). Siksi tämä Mikko Ahosen blogin on hyvä pitää mielessä ja muistissa.

USAn West-Virginiassa on langattomista vapaa alue (wi-fi free)

http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-14887428

Muistatteko millaista oli 1990 -luvulla, kun harvalla jos kellään oli kännykkää ? Itse hommasin sellaisen 1997, mutta käytin sitä todellakin vähän. Vasta kun lähdin toiseen kaupunkiin opiskelemaan, tuli joinain iltoina puhutta kolmekin tuntia yhteen soittoon. Tästä sain sellaista monellekin tuttua jomotusta puhelimen puoleiseen päänosaan. Mutta silloinhan "mitään riskiä ei ollut". Ajan puhelimet säteilivät roimasti enemmän kuin nykyiset eikä handsfreestä ollut kukaan kuullutkaan.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Kummastelen Pirjetta kanssasi sitä, että Suomessa luonnonsuojelijat eivät ole kiinnostuneita luonnollisten ja terveellisten alueiden säilyttämisestä.

Tuo West-Virginia -esimerkki on ajankohtainen. Siellä muutaman kilometrin läheisyydessä ei ole (vielä) WLANeja, koska ne pystyisivät häiritsemään radioteleskoopin toimintaa. Ja ihminen ja sen solut ovat tarkempia (reagoivampia) kuin moinen laite.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Helsingin metron säteilytasoista oli juttu:

http://sateileeko.wordpress.com/2013/04/09/helsing...

Nyt linja-autot lisäksi varustetaan WLANeilla. (Edes) linja-autossa ei ole enää tunnelmaa ...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset