EU-ennakkotapaus: Jo 3 kännykän aiheuttamaa kasvainta korvattu
Ahkeran kännykänkäytön aiheuttamia kasvaimia on korvattu työntekijöille jo 3 Italiassa. Uusin oikeuden päätös on tätä kirjoittaessa huhtikuulta 2017.
PÄIVITYS: Tuomioistuin toi päätöksessään esille sen, että on olemassa riittävästi näyttöä kännykän aiheuttamista kasvaimista.
Uusin case oli Telecom Italian työntekijä, joka on koko operaattorille …. hankala paikka.
Nämä korvatut kuulohermokasvain-caset olivat tyypillisiä heavy-usereita: yli 10 vuotta kännykän käyttöä, yli 2 tuntia päivittäin.
Kuvassa kuulohermokasvaimen (tumor) sijaintikohta vasten aivoja:
PÄIVITYS: 9 vertaisarvioitua tutkimusta (sis. yhden kohorttitutkimuksen) osoittaa jo lisääntynyttä kuulohermokasvaimen riskiä ahkerille kännykänkäyttäjille. (thanks, professor Joel Moskovitz)
Korvausvelvollinen on Italiassa INAIL, eli valtion omistama laitos, jonka vastuulla on työperäiset sairaudet ja niiden korvaukset. Korvaukset Italiassa olivat 6000-7000 euroa vuodessa/hlö.
Tämä Italian päätös nostaa esille Suomessakin työnantajan vastuun, kun työntekijä käyttää työnantajan vaatimaa työvälinettä eli radiotaajuista säteilyä (mikroaaltosäteilyä) tuottavaa kännykkää, tabletteja ja/tai läppäriä. Työnantajahan ei ole opastunut työntekijää riskeistä ja olisi jo tämän kautta korvausvelvollinen.
Tutkijakollegoideni Lennart Hardellin ja Michael Carlbergin tutkimukset olivat keskeisessä asemassa tuomioistuimen päätöksessä.
Kannattaa kurkata heidän tutkimuspaperinsa, jossa he osoittavat, että kaikki syövän (ja kasvainten) kausaliteettia koskevat kohdat täyttyvät jo radiotaajuisen säteilyn osalta. Suosittelen Introduction-kappaletta.
Merkittävä asia on se, että tuomioistuin Italiassa (vihdoin) sivuutti teollisuuden rahoittamat ja ICNIRP-organisaation jäsenten tekemät tutkimukset.
Seuraavassa kuvassa tämä ICNIRPin jäsenten ongelmatiikka kuvattuna.<
ICNIRPin ja WHO International EMF Projectin kritiikki ehkä kertoo syistä, miksi tuomioistuin sivuutti teollisuuden sponsoroimat tutkimukset.
Italiassa on journalistit selvittäneet erityisesti kahden ICNIRP-jäsenen väärinkäytöksiä näiden uusimpien oikeus-casejen yhteydessä.
Kuulohermokasvain (acoustic neuroma) on muuten siitä ikävä kasvaintyyppi, että kun se kirurgisesti poistetaan, kuuroutuu samalla potilaan korva.
Mielenkiintoista on seurata, kuinka nopeasti näitä korvauscaseja tulee lisää muualla Euroopassa.
Ennustan, että seuraavaksi alkaa tulla pahalaatuisia (gliooma, luokka IV) aivokasvaincaseja, koska jo 3 meta-analyysia osoittaa tätä riskiä kännykänkäytön yhteydessä. Tuon gliooman osalta ikävä asia on elinikäennuste, alle vuosi diagnoosista. Eli nämä caset tulevat olemaan astetta vakavampia ja korvaukset merkittävästi suurempia.
Maailman ensimmäisestä korvauscasesta kirjoitin aikaisemmin.
Vakuutusyhtiöt tulevat todennäköisesti edistämään riskienhallintaa. Ja irtisanoutumaan korvauksista, jolloin korvaukset kasautuvat valtion laitoksille ja veronmaksajille (kuten Italiassa tapahtui).
Mikko Ahonen on puhunut jo vuosia kännykän käytön haitoista. On vahinko, että se ei meinaa mennä ”jakeluun”. Taloudelliset intressit ja vähättely ovat monelle etusijalla. Sitä voi verrata tupakanpolttoon, joka aiheuttaa keuhkosyöpää, mutta siitä huolimatta moni polttaa.
Ihmisen pääkoppaa ei ole tarkoitettu radiolähettimen ”tukiasemaksi”. Lapset eivät saisi käyttää kännykkää kuin hätätilanteessa. Näissä puhelimissa on yksi vaaratekijä se, että kentän ollessa huono, ne nostavat automaattisesti lähetystehoa = säteilytehoa. Metroissa, busseissa ja junissa ei kannattaisi puhua, mutta tauti mikä tauti, puhutaan ja puhutaan…
Kännykkä voi nostaa automaattisesti lähetystehoa jopa 40-kertaiseksi, kun puhutaan huonossa kentässä.
Kasvaimet pään alueella ovat lisääntyneet. Nuorilla ihmisillä esiintyvät korvasylkirauhasen kasvaimet ovat siitä esimerkkinä. Säteilyn altistumisen määrällä ja geneettisellä perimällä on luonnollisesti merkitystä.
Säteily on kavalaa: sitä ei näe, sitä ei kuule, sitä ei maista ja sitä ei haista. Kännykän salakavaluus on juuri sen helppokäyttöisyys. Se on hyödyllinen väline, kun muistaa, että sen käytössä on oltava kohtuullinen. Puhumisen sijaan kannattaa käyttää tekstiviestejä. Itse käytän kännykkää erittäin vähän. Lankapuhelinkin on vielä käytössä kotona.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Jukka.
Toit hyvin esille noita riskitilanteita. Ja todellakin, korvasylkirauhaskasvaimet ovat myös lisääntyneet.
Näistäkin taisi olla puhetta tässä blogissa aikaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin kiinnostavaa ja pitkään ounasteltu.
Eivätköhän kännykkäteollisuus ja operaattorit löydä siihen omaa lasse-lehtistä, kätevänä ratkaisuna?
Kuoleman kauppamies:
http://www.erkkiaurejarvi.fi/LasseLehtinen.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Suurkiitos, Ilmari! Superkiinnostava, kannattaa muidenkin kurkata tämä Suomi-case. Herää kysymys, mitä on vastuu Suomessa.
Pistän vuorostaan katsottavaksi Ameriikan Aurejärven eli tupakkateollisuuden temput hyvin dokumentoineen professori Glantzin kirjoituksen kännykkämaailman vastuun vaikeudesta:
https://tobacco.ucsf.edu/ucb%E2%80%99s-joel-moskow…
Ilmoita asiaton viesti
Matkapuhelimien antennin sijoitus on laitteen alareunassa ollut jo yli 10 vuotta, se että kuuloke on korvassa ei kanavoi muuta kuin kuuloalueen taajuuksia korvaan.
Toiseksi jos pelko on näin suuri niin eikun käyttämään langallisia kuulokkeita, langattomisssakin on se 2.4Ghz bluetooth.
Ilmoita asiaton viesti
Nostit Matti esille hyvän kysymyksen antennin sijoituspaikasta. Jos käyttäjä vaihtaa kännykkää, usein vaihtuu myös … kuormituskohta. Aika monessa nykyisessä matkapuhelimessa antenni on laitteen alaosassa ja pohdin sen merkitystä kilpirauhasjutussa:
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220969…
Muuten, näillä ihmisillä, jotka ovat saaneet kännykästä kasvaimen, ei pelko kännykkää kohtaan ole käynyt mielessä missään kohtaa (paitsi kun kasvain on vihdoin todettu). Siksi monelle olisi varhaisessa vaiheessa ollut hyötyä riskin hahmottamisesta tai edes pohtimisesta.
Vielä Bluetoothista: Minuun on ollut vuosien varrella erityisesti myyntimiehiä ja ammattiautoilijoita yhteydessä tuon laitteeseen liittyvien terveysongelmien osalta. Heillä on ollut muistiongelmia ja lihas&ihovaurioita. Bluetooth on näppärä apuväline, mutta sitä ei ehkä 1600 hz:n pulssin takia kannata pitää jatkuvasti korvalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ollaanko tässä turhaan huolissaan nuorison puhelimen käytöstä. En ole enää vuosiin nähnyt puhelinta nuoren ihmisen korvalla. Saati, että nuori puhuisi puhelimeen. Kyllä nuorten viestiminen tapahtuu muuten kuin perinteisellä tavalla.
Se kyllä kuuluu, että musiikkia niistä kuunnellaan melkoisesti, mutta silloinkin puhelin on kaukana päästä ja vain kuulokkeet korvilla. Usein näytöllä pyörii samanaikaisesti musiikkiin liittyvä video, joka ei korvan kautta näy.
Some vaatii muutenkin näytön seuraamista koko ajan.
Eikä tämä koske vain nuoria. Minä puhuin 90- luvulla ja vielä viime vuosikymmenellä arkisin ainakin 2-3 tuntia kännykkään. Nyt eläkeläisenä puhun ehkä pari puhelua viikossa. Somessa ja muussa viestittelyssä mennee yhä muutama tunti päivässä.
Tutkimustyö on tietysti tärkeää, mutta, kuinka luiotettavia tuloksia saadaan silloin, kun tutkittavan kohteen olosuhteet tai toimintatavat muuttuvat koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorison mobiilaitteiden käyttö on todellakin muuttunut. Nyt käyttö on mahaa ja sukuelimiä vasten useita tunteja päivässä. Hedelmällisyysvaurioita saattaa olla tulossa , kts. edellinen juttuni.
Tuo päätä-vasten käyttö on yhä hyvin akuuttiriski kaikille myyntityötä tai yleensä asiakaspalvelua tekeville. Näitä ihmisiä on paljon. Riskialtteimpia töitä on ehkä juuri nyt telepalvelukeskuksissa, jossa kännykänkäyttö useita tunteja päivässä WLAN-läppärin kanssa ja naapuriloosistakin saa vielä lisäannoksen.
Kerrassaan akuutin ajankohtainen oli Veli tuo viimeinen kommenttisi. Tutkijana myönnän, että tutkimme koko ajan vain menneisyyttä. Voi jopa olla niin, että eri mobiiliteknologiat eri pulssimuotoineen ja modulaatioineen aiheuttavat erilaisia vaivoja ja sairauksia. Asiaa helpottaisi, jos uusien teknologioiden terveysvaikutuksia voisi esimerkiksi solukokeiden kautta tutkia … ennenkuin ne päästetään markkinoille 😕
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun Nokia- puhelin tulee takaisin myyntiin, voisivat Suomessa kehittää säteilyvarman, säteilyn o-toleranssi puhelimen. Ei tarvitse olla halvin ja siitä tulisi markkinamenestys.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tutkijakollegoideni kanssa 3 kertaa koittanut päästä Nokia-firman puheille terveellisempien kännyköiden ja palveluiden osalta. Ensimmäinen yhteydenotto oli vuonna 2008. Taitavasti ovat torpedoineet kaikki nämä kohteliaat yhteydenotot, terveyskysymyksistä ei ole haluttu keskustella.
Pahoittelen, Martti, mutta en todellakaan usko mobiilifirmojen millään tavalla muuttaneen toimintaansa vastuullisemmaksi näissä kysymyksissä.
Extra: Ko. teollisuudesta kannattaa lukea professori Andrew Marinon kirja: ”Going somewhere – Truth about a Life in Science”, http://www.goingsomewherebook.com ja uusin: Martin Walkerin kirja: Corporate Ties That Bind An Examination of Corporate Manipulation and Vested Interest in Public Health , https://books.google.se/books?id=Ov6LDAAAQBAJ
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin tässä ketjussa kommentoitiin tupakka-asioista niin laitetaanpa Hesarin valeuutisista kuvaa yli 50 vuoden takaa:
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/1093…
Eipä tunnu linja paljoa muuttuneen kyseisellä lehdellä, kun asiaa tarkastellaan tänä päivänä radiotaajuisen säteilyn terveysriskien kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös ihmetellyt Hesarin linjaa ja huonolaatuista tiedeuutisointia. Koskaan heidän Tiede-toimituksensa eivät ole vastanneet (10 vuoden aikana), kun olen pyytänyt heitä oikaisemaan virheitä.
Ilmoita asiaton viesti