Sähkömagneettiset kentät ja terveys - Mikko Ahonen Elämänläheisiä mobiiliuutisia. Kerropa kavereillesi tästä uutiskanavasta!

Altistuminen vahvemmille magneettikentille työpaikalla lisää aivokasvainriskiä

Käsittelen seuraavassa eri ammattiryhmiä kattavaa tutkimustamme (Carlberg et al., 2017) , jossa kartoitimme aivokasvaimen (gliooma) riskiä.

Vuonna 2002 WHO IARC eli Maailman terveysjärjestön syöväntutkimuslaitos luokitti matalataajuiset magneettikentät (ELF-EMF) luokkaan: mahdollisesti syöpää aiheuttava. Tämän luokituksen osalta erityisesti voimalinjoihin liittyvän riskin on nähty kasvavan 0,3 mikroteslasta (µT) alkaen lapsilla leukemian osalta, mutta aikuisten osalta riskin määrittely työpaikoilla on ollut haastavampaa. Tutkimuksessa on ollut aukkoja magneetttikenttäkuormituksen mittauksen ja luokituksen osalta, kun puhutaan ammattialtistuksesta.

Kiinnostuimme tutkimusaiheestamme erityisesti luettuamme Turner et al. (2014) -tutkimusryhmän INTEROCC-tutkimuksen, jossa työntekijöiden vahvempi magneettikenttäkuormitus näkyi aivokasvaimen riskiä lisäävänä.  

Omassa epidemiologisessa tutkimuksessamme keräsimme ammattitiedot Ruotsissa gliooma-potilailta ja kontrolliryhmältä.

Tutkimuksemme kokonaisuudessaan:

Carlberg, M., Koppel, T., Ahonen, M., & Hardell, L. (2017). Case-control study on occupational exposure to extremely low-frequency electromagnetic fields and glioma risk. American Journal of Industrial Medicine, 60(5), 494–503. https://doi.org/10.1002/ajim.22707

Tutkimuksen rahoittaja oli mm. Koneen Säätiö.

 

Kartoitimme seuraavat asiat tutkittavien työaltistuksen osalta : Yhteisaltistus (μT-vuosina), keskimääräinen altistus (μT) ja suurin altistus työssä (μT). Nämä siksi, koska työntekijä oli usein ollut monissa eri työtehtävissä työuransa aikana ja tarve oli tarkastella kokonaisaltistusta. Hyödyllinen magneettikenttäaltistuksen arviointityössämme oli The INTEROCC ELF Magnetic Field Job-Exposure Matrix (ELFJEM), jossa on ammattiryhmittäin luokiteltu altistus mikrotesloina (μT). Vahva magneettikenttien kuormitus tämän aineiston pohjalta on mm. seuraavissa ammateissa: veturinkuljettaja, hitsaaja, moottoriasentaja, konduktööri, ompelija, lentäjä, sulattamotyöntekijä ja voimalaitostyöntekijä.

Seuraavassa taulukko kasvaintyypin, altistusajan ja magneettikentän suuruuden osalta.


Taulukko 4. Carlberg et al. (2017)

 

Yhteenvetona Carlberg et al. (2017)-tutkimuksestamme: Vahvempi magneettikenttien altistus lisäsi riskiä erityisesti kaikkein pahalaatuisimman gliooman (Astrocytoma grade IV / Glioblastoma MultiForme GBM) osalta, jossa riskisuhde oli 1,9 (95%:n luottamusväli 1,4-2,6) altistusryhmässä 5-9 vuotta. Vahvempi magneettikenttäkuormitus osoitti siis kaksinkertaistavan riskin saada GBM. Riski oli tilastollisesti merkitsevä. Vahvuus tutkimuksessamme oli sekä kasvaimen saaneiden, että kontrolliryhmän korkea osallistumisprosentti. Epävarmuustekijöinä tutkimuksessamme on (yhä) altistuksen tarkempi määrittely, nyt se perustui yllä mainittuun ELFJEM:een ja sen mittauksiin/arvioihin. Eri ammateissa magneettikenttäkuormitus on myös erilainen spektriltään, tietyissä ammateissa korkeataajuisen magneettikentän osuus on selvästi suurempi. Mielenkiintoista tässä kohtaa on se, että TCO International standardeissaan luokittaa yli 2 kHz:n taajuisen magneettikentän tiukemmin kuin "puhtaan" 50 Hz:n magneettikentän. Joten yhä tutkittavaa ja mitattavaa riittää! Nykyisissä ammateissa myös kasvaa radiotaajuisen säteilyn  (RF-EMF) osuus ja yhteisvaikutuksesta tiedämme hyvin vähän.

Extra: Tutkimuspaperimme julkaisun jälkeen on ilmestynyt 2 mielenkiintoista tutkimusta Hollannista juuri ammattialtistukseen (occupational exposure) littyen, ALS:n ja dementian osalta.

 

On hyvin mahdollista, että matalataajuinen magneettikenttä toimii syövän ja muiden sairauksien edistäjänä (promoter), jolloin kyse on magneettikentän yhteisvaikutuksesta mm. kemikaalien kanssa syövän synnyssä. Näyttäisi myös siltä, että on olemassa selkeä riskiryhmä, jolla vain muutaman  vuoden (kts. taulukko) magneettikenttäkuormituksen jälkeen riski todentuu kasvaimen myötä. Pahalaatuisen aivokasvaimen (GBM) osalta selviämisennuste on huono, alle 1 vuosi diagnoosista. Tästä syystä Carlberg et al. (2017) tutkimuksemme tulokset ovat huomionarvoisia ja mielestämme magneettikenttäkuormitusta tulisi merkittävästi pienentää työpaikoilla, mikäli vain se on mahdollista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kuka ottaisi Suomessa asiakseen tämän tärkeän asian eteenpäinviemisen päätötöksiin saakka?

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Aiheellinen kysymys, Martti. Toivoisin ammattiliittojen kiinnittävän asiaan huomiota. Ja myös työnantajien tarjoavan terveellisempiä työpaikkoja ja työvälineitä.

AC-magneettikenttää voidaan pienentää monilla eri keinoilla, lähtien oikein kierretyistä, eristetyistä kaapeleista. Lisäksi työkoneiden kunnollinen maadoitus tiputtaa toisen riskitekijän, s-ä-h-k-ö-kentän minimiin. [Sähkökentän riskiä emme käsitelleet tutkimuspaperissamme.]

Käyttäjän JuhanaHarju kuva
Juhana Harju

Olen itse mitannut myös lentokoneissa huomattavan korkeita magneettikenttälukemia Cornet-mittarillani. Näin ollen myös matkustamohenkilökunta voi olla ammattikunta, jossa altistutaan voimakkaille ELF-magneettikentille.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Lentokoneissa on tosiaan korkea magneettikenttä. Listasin juttuni keskivaiheilla muutamia riskiammatteja, lentäjän mainiten. Kiitos Juhana, että lisäsit matkustamohenkilökunnan (lentoemännät ja stuertit).

Nythän magneettikenttäkuormituksen (ELF-EMF) lisäksi lentokoneissa on vahva radiotaajuisen säteilyn (RF-EMF) kuormitus. Lähteinä matkapuhelintukiasemat (repeaterit), WLAN-tukiasemat ja matkustajien kännykät/läppärit/tabletit.

RF-EMF -kasvainriskistä ammattialtistuksessa on uusi ajankohtainen tutkimuspaperi:

Peleg, M., Nativ, O., & Richter, E. D. (2018). Radio frequency radiation-related cancer: assessing causation in the occupational/military setting. Environmental Research, 163, 123–133. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.003

Nyt 2018 uutisissa on ollut juttuja lentokoneiden henkilökunnan kasvavista terveysongelmista, esimerkki:

http://psykologtidningen.se/2018/01/31/psykisk-oha...

(usein ensin tulevat oireet, ennen vakavampia terveysongelmia)

Ajatus: Koskahan näissä pohjoismaisissa jutuissa mainittaisiin ELF-EMF ja RF-EMF riskitekijöinä?

Olisi erittäin tärkeää, että Finnair ja muut lentoyhtiöt laskevat niin ELF-EMF kuin RF-EMF -kuormitusta lentokoneissa, jo henkilökuntansa hyvinvoinnin takia.

Käyttäjän JuhanaHarju kuva
Juhana Harju

Omien mittausteni mukaan varsinkin suomalaisissa kaukojunissa on todella paljon langattoman teknologian radiotaajuista säteilyä. Lentokoneet ovat toistaiseksi olleet tuossa suhteessa parempia. Olen lentänyt kohtalaisen paljon viime vuosina, joten on ollut tilaisuuksia mittailla niin magneettikenttä- kuin radiotaajuisenkin säteilyn lukemia.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen Vastaus kommenttiin #5

Vielä junien magneettikentistä kiinnostava paperi:

Halgamuge, M. N., Abeyrathne, C. D., & Mendis, P. (2010). Measurement and analysis of electromagnetic fields from trams, trains and hybrid cars. Radiation Protection Dosimetry, 141(3), 255–268. https://doi.org/10.1093/rpd/ncq168 , erityisesti kaaviot dokumentissa kiinnostavia.

Tuon Halgamuge et al. (2010) paperin rajoitteena on heidän käyttämänsä mittari (EMDEX II), joka pystyi mittaamaan vain 800 Hz:n saakka AC-magneettikentän taajuutta. Yllä mainitsin, että osa organisaatioista luokittaa tiukemmin yli 2000 Hz:n magneettikentän (verrattuna esim. 50 Hz:n "puhtaaseen" magneettikenttään. Yli 2 kHz:n taajuuksien mittaus on olennaista mm. sähköautojen osalta.

Itse aikoinaan mittasin uteliaisuudesta Intercity-junassa magneettikenttää ja suurimmillaan ko. mittausreissulla oli n. 40 µT RMS junan lähtiessä ja kiihdyttäessä asemalta. Eli magneettikenttä vaihtelee suuresti matkan aikana.

Kyllä, Juhana, olisi tässä VR:llekin keskusteltavaa niin henkilökuntansa kuin matkustajiensakin kanssa. Toivoisin, että myös ammattiliitot (vihdoin) aktivoituisivat tässä henkilöstön terveyteen liittyvässä keskustelussa.

Käyttäjän JuhanaHarju kuva
Juhana Harju Vastaus kommenttiin #6

Minulla on se kuva, että ammattiyhdistysliike ei ole Suomessa kiinnittänyt paljonkaan huomiota työterveysasioihin. Ruotsissahan ammattiyhdistysliike on ollut edistyksellisempi. Esimerkiksi tietokoneiden näyttöjen TCO-standardoinnin juuret ovat ruotsalaisen ammattiyhdistysliikkeen MPR II-standardissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset