*

Sähkömagneettiset kentät ja terveys - Mikko Ahonen Elämänläheisiä mobiiliuutisia. Kerropa kavereillesi tästä uutiskanavasta!

Suomessa viimeksi 1970-luvulla uskallettiin kirjoittaa mikroaaltoriskeistä?

  • Tekniikan Maailma - Mikroaallot kavala kaveri - 1. sivu
    Tekniikan Maailma - Mikroaallot kavala kaveri - 1. sivu
  • Seura - Tuhannet suomalaiste alttiina vuotavien mikrouunien vaaroille - 1. sivu
    Seura - Tuhannet suomalaiste alttiina vuotavien mikrouunien vaaroille - 1. sivu

Pistänpä näytteeksi muutaman jutun 1970-luvulta - ajalta jolloin Suomessa vielä sai keskustella.

Seura-lehti ja Jouko Siitonen kirjoittivat vuonna 1975 yhä ajankohtaisen jutun mikroaaltouunien terveysriskeistä "Tuhannet suomalaiset alttiina vuotavien mikroaaltouunien vaaroille". Samassa jutussa DI Taisto Leinonen kommentoi tiukasti lämpöperusteisten raja-arvojen riittämättömyyttä ja professori Salme Vannas fiksusti kommentoi kaihin ym sairauksien riskiä. Mikroaaltouunien historiasta lisää.

Tekniikan Maailma kirjoitti numerossa 15/1978 tutkien, kännyköiden ja matkapuhelintukiasemien terveysriskeistä. Martin Weitzin ja Raimo Hämäläisen jutun nimi oli: "Mikroaallot - Kavala kaveri". Tässä jutussa on myös yllättävän tarkkaan kuvattu biologiset vaikutukset ja DNA-vaurioihin johtavat vaikutusmekanismit.

Niin, armeija tunsi biologiset vaikutukset ja terveysongelmat jo 1970-luvulla. Tästä esimerkkinä Glaser-raportti Naval Medical Research Institute:sta vuodelta 1972. Kun ensimmäiset kännykät 1973 tulivat markkinoille, sen jälkeen alettiin puhua vain lämpövaikutuksista ja väittää, että mitään mekanismia ei ole! ICNIRP-kerhon mutaisesta historiasta ja raja-arvojen pakottamisesta Don Maischin mainiossa väitöskirjassa.

Entisessä Neuvostoliitossa tunsivat myös riskit tarkkaan. Ei ihme, että halusivat jo 1970-luvulla suojella lapsia ja raskaanaolevia naisia.

Mitä on Suomessa tapahtunut 40 vuodessa?  Kuka on hiljentänyt lehdet, toimittajat ja kriitikot? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Mietin juuri tänään samaa. Tilanne on Suomen oppilaitoksissa toinen kuin muissa maissa. Koulumme on "säteilevä" ja tulee entistä enemmän sellaiseksi, jos edellisen opetusministerin toiveet toteutuvat.

Miksi juuri kukaan ei sano näistä asioista juuri mitään?

-

Esille ottamasi kysymys ei toki ole läheskään ainoa tästä aihealueesta, joka ikävä kyllä on paljon, paljon laajempi.

-

Onko Sinulla muuten uutta sanottavaa aiheesta -, oletko ehtinyt kirjoittaa kesällä siitä vaikkapa artikkelin? Niitä tarvitaan juuri nyt.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Hei Katriina. Eikö olekin kammottavaa tämä hiljaisuus? Yhtenä syynä on se, että ihmiset reagoivat vain akuuttiin riskiin ja uskovat sokeasti viranomaisia. Lasten terveysriskeistä kirjoitin edellisessä jutussani:
"Mobiilioppiminen ja terveysriskit - Kuinka sairaita lapsia koulusta halutaan?"
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67140-...

+++ Minulta on tulossa sinulle tekstiä tulevalla viikolla.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Juuri niin. Olen kirjoittanut lukemattomia kertoja siitä, että meidän ei pitäisi antaa valtaa eikä tahtoamme sinne, minne ne eivät kuulu: viranomaisten essuntaskuun. Suomen vanhimpia virtauksia vuosisadasta toiseen on ollut oman tilan, tahdon ja oikeuden vaatimus - ja virkavaltaisuuden vastustus.

Sama, mikä koskee kännyköitä, mikrouuneja ja läppäreitä, koulujen Euroopan vähäisintä kirjallisuudenopetusta, yliopistodemokratian kuihtumista, köyhyyden jatkuvaa kasvua, olematonta vastuuta kosteus- ja homevaurioista, surkeaa mediaa ja silmissä alaspäin menevää Yleä, koskee vaihtoehtoisia hoitoja ja tuotteita. Uskaltaako täällä kirjoittaa sanan Reckeweg? Muualla Euroopassa uskaltaisi.http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78825-mahtuuko-kesakassiisi-vaihtoehtohoitojen-tuotteita Toistaiseksi en ole tohtinut.

Loppukaneettiisi: kiitos, hienoa.

Jarno Piispanen

Ei suomessa ole hiljennetty kriitikkoja. He keskittyvät tätä nykyä politiikan kommentointiin. Lehti tienaa satakertaisesti rahaa kirjoittamalla julkimoiden elämästä ja sodista. Kirjoituksesi aiheesta on mielenkiintoinen, myös kännykkäsäteilyn raja-arvoista.Varsinkin viikonlopun tapahtumia puidaan vielä vuosia, ennen hyödyllisempiin keskusteluihin palaamista.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Hyvä kommentti, Jarno. Lehdet eivät myöskään uskalla julkaista mitään negatiivista suurimpien mainostajiensa tuotteista.

Jenkeissä muistaakseni Fortune-lehti koki tämän karvaasti, mobiiliala veti kaikki mainoksensa pois lehdestä 2 vuodeksi, kun lehti erehtyi julkaisemaan kännyköiden riskistä kertovan jutun. "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt". Karmea riippuvuusrakennelma :-#

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset