*

Sähkömagneettiset kentät ja terveys - Mikko Ahonen Elämänläheisiä mobiiliuutisia. Kerropa kavereillesi tästä uutiskanavasta!

Tanskassa aivo- ja keskushermoston syövät lisääntyneet 40 prosentilla

Juuri julkaistiin Tanskan syöpätilasto. Mm. miesten aivojen ja keskushermoston syövät ovat lisääntyneet 40 % vuodesta 2001 vuoteen 2010. Samoin merkittävää (>40 %) kasvua on ihosyövissä ja eturauhassyövissä. 

http://www.sst.dk/publ/Publ2011/DAF/Cancer/Cancerregisteret2010.pdf

Tästä dokumentista nostan esille taulukko 1:n, PDF:n sivu 6-7:

 

Taulukko 1 - Tanska - Danmark - Denmark Cancer Statistics 2001-2010

 

Juu, juu, diagnosointimenetelmät ovat parantuneet ... 9 vuodessa. Mutta silti, mikähän osuus kasvusta mahtaa olla ahkeralla kännykänkäytöllä ja tukiasemaverkoston (24/7-altistuksen) kasvulla?

Kiinnostavaa on se, että onko Tanskan tilastoon laskettu aivolymfoomat mukaan aivo- ja keskushermoston syöpiin? Tämän seikan Suomessa lääkäri Pekka Niemelä ansiokkaasti huomioi syöpätilastoihin liittyen.

Nyt ymmärrän, miksi oli kiire julkaista teollisuudelle mieleinen Tanskan Kohorttitutkimuksen Fiksaus ( Danish Cohort Study - The Fix ).

Suomessakin kasvua on näkyvissä, mutta vielä ei ymmärtääkseni ole saatavissa vuosilta 2001-2010 yhtä tarkkoja tilastoja kuin Tanskasta.


Taulukko - Suomi - Aivokasvaintilastoa 2005-2009

Suomen, Norjan ja yleensä Pohjoismaiden kasvulukuja silmällä pitäen Örjan Hallberg ja Lloyd Morgan projektoivat aivokasvainmääriä seuraavien 30 vuoden aikana:

"The Potential Impact of Mobile Phone Use on Trends in Brain and CNS Tumors"

 

http://www.omicsonline.org/2155-9562/2155-9562-S5-003.pdf

 

Taulukko - Norja - Aivokasvaintilastoennuste vuoteen 2040

Jos ennustetta katsoo, vuonna 2040 on 100.000 käyttäjällä, joko 90, 27 tai 10 aivokasvainta. Huonoimman ennusteen mukaan radiotaajuinen pulssimainen säteily yhdessä matalataajuisen, pulssimaisen magneettikentän kanssa vaikuttaa vahvasti DNA:n korjausmekanismia heikentäen.

 

Mitä ajatuksia Tanskan tilasto ja yleensä aivokasvainluvut herättävät?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Hannu Rytilä

Monenlaiset luonnonilmiöt noudattavat S-käyrää. S:n nousu alkaa näkyä syöpätilastoissa. Mitähän, kun populaatiot kokevat S:n kasvavan osan? Silloin ihmiset sairastuvat joukoittain. Toivottavasti näin pahaa skenaariota ei nähdä todellisuudessa.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Hyvä kommentti S-käyrästä, Hannu. En itsekään toivo pahinta skenaariota.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Kovasti on kysymysmerkkejä ja/tai huolestuneisuutta aiheuttavia lukuja. Onko virallinen taho eli ao. viranomainen kommentoinut tietääksesi tuloksia mitenkään?

Kaikkein pahinta on se, jos mikään viranomaistaho ei jämerästi puutu tällaisen kehityksen syihin. Suomessahan yleensä puututaan seurauksiin jossain määrin - lääkettä lissää, entine ei piisaa missää - mutta syyt jäävät hoitamatta.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Tervehdys taas Veikko. Asiallisia pointteja. Kurkkaapa (kutkatkaapa) Duodecimin kustantama Ympäristöterveys-kirja ja sen kappale radiotaajuisesta säteilystä. Auttaa ymmärtämään, miksi syyt jäävät hoitamatta.

Pentti Hilkuri

Maallikoiden on vaikea ottaa kantaa yksittäiseen tilastoon. Tai itse asiassa on helppo ottaa kantaa, mutta vaikea tehdä johtopäätöksiä, millä olisi yhteyksiä totuuteen tai edes syy-seuraus suhteiden ymmärtämiseen.

Onko tämän tilaston pohjalta tehty tutkimuksia tai kirjoitettu artikkeleita, mitkä olisi julkaistu tiedemaailmassa arvostetuissa lehdissä? Jos on, niin annatko linkit näiden lehtien artikkeleihin.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Tanskan syöpätilasto on juuri julkaistu. Jotta tiedelehdessä siihen olisi viitattu, kuluu yleensä muutama kuukausi. Se Pentti lyhyenä vastauksena ensimmäiseen kysymykseesi.

Kurkkaapa seuraavien lehtien impact factor:

- Radiation Research

- British Medical Journal

Ja sen jälkeen kurkkaa:
http://www.microwavenews.com/docs/mwn.7-06.RR.pdf
http://www.bmj.com/cgi/doi/10.1136/bmj.d6605
http://www.monanilsson.se/document/AhlbomConflicts...

Tutkijana olen oppinut kysymään, että kenen arvostama ja millä perusteella ;-) Toki useimpien tiedelehtien impact factor on ihan kohdallaankin :-)

Touko Apajalahti

Vaikka osa lehdistä varmasti voi olla yliarvostettuja, toimii yleensä arvio toisin päin varsin hyvin: lehti, jonka impact factor on hyvin pieni, ei todennäköisesti pidä julkaistavien tutkimusten laatustandardeja kovin korkealla.

Pekka Heliste

Kun väestön keski-ikä nousee niin syövät yleistyvät

esim eturauhassyöpä yleistyy iän mukana ja lähes jokainen mies saa sen jos elää tarpeeksi pitkään.Eturauhassyöpää on eriasteista joten suurin osa menee hautaan tietämättä, että sairastaa sitä.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Väestön ikääntymisellä on vaikutusta. Siinä olen Pekka samoilla linjoilla.

""Overexpression of Hsp70 family genes can initiate cancer
in normal cells. .... In prostate tumours, overexpression of Hsp70 results in inhibition of both chemical- and radiation-induced apoptosis". Hsp70 lämpöshokkiproteiinien ylituotanto voi saada aikaan syövän normaaleissa soluissa. .... Eturauhaskasvaimien osalta lämpöshokkiproteiinien ylimäärä estää säteilyn ja kemikaalien aikaansaaman apoptoosin (ohjelmoidun solukuoleman). Näin kommentoivat tutkijat seuraavassa artikkelissa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11683499

Tämäpä voi olla ongelmallista. Lämpöshokkiproteiineista ja miksi niiden tuotanto ei liity vain lämpöön:
http://www.scribd.com/doc/13727395

Samoin melatoniinin määrä/tuotanto vaikuttaa miehillä eturauhassyöpiin. Kts. esim:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18540832

Jälleen, syöpään johtavassa mekanismissa olisi paljon selvitettävää ja tutkimista.

Suurin osa miehistä taitaa pitää kännykkää housun taskussa? Ja on pitänyt jo vuosia?

Jo on kumma että tällä ei olisi vaikutuksia. Jo valmiustilassa kännykkä säästää akkuaan kytkemällä sitä milli/mikrosekunneiksi päälle/pois. Samalla tuottaa jatkuvasti pulssimaista magneettikenttää lähikudoksiin.

Saisiko tähän eturauhassyövän ja RF&ELF-säteilyn yhteyden tutkimukseen Suomen Akatemialta tutkimusrahaa? Nyt ko. rahoittajalla ei ole yhtään tutkimusprojektia sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutuksista. (Jos olen epätarkasti selannut heidän tutkimustietokantaansa, oikaiskaapa). Mikä on pitänyt tämän(kin) rahoittajan niin passiivisena biologisten vaikutusten suhteen?!?

Pekka Heliste

Nykyään kännykkää pidetään sille työvaatteissa ja takiessa varatussa erityisessä taskussa , siis jossain rinnan korkeudella.
Näin jotta soitto kuuluisi meluisassakin ympäristössä

Eikä kännykkä kytkeydy päälle /pois vaan se sammuttaa lepotilassa toimintoja pois virrankulutuksen rajoittamiseksi aivan samoin kuin telkkarikin lepotilassa

Pekka Heliste

Vaikka GSM-verkon tiedonsiirto on digitaalista niin ei radiosignaali ole pätkittäinen bittien tahdissa vaan sekoitus AM-FM-modulointia, siis mikä on ollut yleinen radiolähetykisissä jo 20-luvulta

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Tämä sydämen lähellä oleva laite on askarruttanut ajatuksiani usein. Meinasin juuri kysyä siitä, kun joku toinen ehti aikaisemmin. Paltaan tähänkin asiaan.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Pekka vertasi yllä ULA-radiota ja GSM:ää ja väitti niiden olevan samanlaisia teknologioita. Ei pidä paikkaansa. Kurkkaapa tutkimuksen valossa: http://www.chronicexposure.org , http://bioinitiative.org/freeaccess/report/docs/se...

Pekka Heliste

Kumpikin ,FM ja GSM signaali ovat samanlaisia fyysiisltä ominaisuuksiltaan eli digitaalisessa siirrossakaan ei signaalia katkota vaan muutetaan signaalin jotain ominaisuutta, vaihetta tai taajuutta.
FM perustuu taajuuden siirtoon , samoin GSM
Mitää pulssimaista ei näissä signaaleissa ole

Tuossa perusesimerkkejä analogisesta ja digitaalisestakoodauksesta radiotiellä

http://www.netlab.tkk.fi/

Pulssijono ilmateillä on mahdoton,jos halutaan nopeaa tiedonsiirtoa.Heijastukset aiheuttavat dispersiota pulssiin eikä dispertoituneesta signaalista saa selvää vastaanottopäässä. Samoin häipyminen aiheuttaa oman ongelmansa

Joa haluaa löytää pulssimaisia lähteitä niin tutkat ovat juuri noita. Silloin pitää kiertää kaukaa lentokentät, lentokoneet, satamat ja laivat, armeijan varuskunnat ja muut tukikohdat, kasarmit etc sillä juuri sostilatekniikassa käytetään pulssimuotoisia signaaleja.
Nekään eivät tarkasti ole pulssimaisia, mutta tutkan kierto/taajuushyppely tekevät niihin pulssimaisuutta

Tuossa artikkelissa otetaan kantaa modulointoihin ja kantoaaltosignaalein vaikutukseen,mutta ei erotella FM ja digitaalisia modulointeja eri kategorioihin

"There is substantial scientific evidence that some modulated fields (pulsed or repeated signals)
are bioactive, which increases the likelihood that they could have health impacts with chronic
exposure even at very low exposure levels. Modulation signals may interfere with normal, nonlinear biological processes.

• Modulation is a fundamental factor that should be taken into account in new public safety
standards; at present it is not even a contributing factor.
• To properly evaluate the biological and health impacts of exposure to modulated RFR (carrier
waves), it is also essential to study the impact of the modulating signal (lower frequency fields or
ELF-modulated RF)."

Tapani Mansikkala

Miksi nämä juuri kännykästä johtuisivat? Eroavatko numerot jotenkin suomalaisten vastaavista? Seurattuani jonkun vuosikymmenen tanskalaisten elämäntapaa havaintoni mukaan se ei eroa kännykän käytössä juurikaan suomalaisista, sen sijaan sokeria ja eläinkunnan rasvoja syövät olennaisesti enemmän, ei siellä tiedetä Pekka Puskasta eikä Pohjois-Karjala-hankkeesta. Ja ovat toki paljon suomalaisia sosiaalisempia. Kun katsoo tiukasti yhteen pisteeseen niin silmissä se kasvaa.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Ruokavaliossa on, kuten Tapani mainitsit, eroja Suomen ja Tanskan välillä. Itsekin nauttisin mieluummin Akvavitin useammin ;-)

En ole varma, että tuijotanko vain yhteen pisteeseen. Seuraavat 3 kriteeriä ovat karsinogenisyyden edellytys: DNA-vauriot, DNA:n korjausmekanismin heikentyminen ja
(syöpä)solujen hallitsematon kasvu. Sekä matalataajuinen (ELF) säteily että radiotaajuinen (RF) säteily edistävät näitä, usein yhdessä kemikaalien kanssa. Tämän faktan jälkeen ei yhden Ahosen tarvitse edes olla kapeakatseinen.

Tapani Mansikkala

Niinpä, mutta mikä selittää, että nämä mahdolliset säteilyvaikutukset ovat painavampi tekijä kuin vaikkapa ruokavalio, joka tanskalaisilla on merkittävästi erilainen juuri epäterveyttä aiheuttavita osiltaan kuin suomalaisilla, kun tas kännykän käyttö on jokseenkin samanlaista.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Professori Dariusz Leszczynski kysyy miljoonan dollarin kysymyksen Suomen osalta:

http://communities.washingtontimes.com/neighborhoo...

Ja ihmettelee tanskalaisten kännykänkäyttöä ja erityisesti sen tutkimisen eriskummallisuuksia (kurkkaa tästä myös erityisesti Lloyd Morganin kommentit):

http://communities.washingtontimes.com/neighborhoo...

Kysymys on myös paljonko on paljon, yksilön osalta vs. yhteiskunnan osalta??

Huomionarvoista on myös se, että syöpä ei ole ainoa, eikä ehkä edes suurin terveysriski kännykänkäytöstä.

Tapani Mansikkala

Minua kyllä edellenkin ihmetetyttää, että Leszczynski ja Ahonen pohtivat vain kännykän osuutta aivosyöpään. On kai niitä muitakin tekijöitä. Mikä on niiden osuus?
Leszczynski mainitsee myös hämmentävän eron ruotsalaisten ja tanskalaisten aivosyöpien määrässä, mutta sivuuttaa sen merkityksen. Ruotsalaisilla paljon pienemmät lukemat. Tanskalaisten ja ruotsalaisten sokeri- ja rasvatavoisssa on samantapainen ero kuin tanskalaisten ja suomalaisten, no ehkä sokeria on käytetty enemmä kuin Suomessa. Kännykän käyttö on aika samanlaista.
Itse muuten käytän lähes aina handsfreetä, kun puhun kännykällä. Koska sillä kuulee ja tulee kuulluksi parhaiten. Ja säteilyriskikin vähenee samalla.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Lisäsin (YLLÄ) uuden Hallbergin ja Morganin (2011) -tutkimuspaperin, jossa pohditaan, kuinka aivokasvainmäärät mahdollisesti kehittyvät tulevaisuudessa. Pohjoismaat näyttelevät tässä 'kehityksessä' tekniikan pioneereina tärkeää roolia.

Kysyit Tapani muita syitä aivokasvaimiin. Onhan niitä, mm. ionisoiva säteily, lyijy ja eri kemikaalit.

http://radiology.rsna.org/content/235/2/709.1.full
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15799699
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9830598

Sokereita ja rasvoja en vielä aivokasvainten syiksi listaisi, aspartaami on jo todennäköisempi ;-)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8939194
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/P...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset