Sähkömagneettiset kentät ja terveys - Mikko Ahonen Elämänläheisiä mobiiliuutisia. Kerropa kavereillesi tästä uutiskanavasta!

Kaikki blogit puheenaiheesta Työelämä

Suomen on edistettävä työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa

Suomen on edistettävä työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajamaana alkaa heinäkuun alussa. Puheenjohtajamaalla on merkittävä rooli Eurooppa-neuvoston lainsäädäntöä valmistelevan politiikan johtajana ja suunnannäyttäjänä. Tämä rooli korostuu etenkin uuden viisivuotiskauden alkaessa. Siksi on tärkeää, että Suomi ottaa alusta saakka aktiivisen otteen myös työntekijöiden oikeuksien, työsuojelun ja tasa-arvon kehittäjänä.

Suomen on edistettävä työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa

Suomen on edistettävä työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajamaana alkaa heinäkuun alussa. Puheenjohtajamaalla on merkittävä rooli Eurooppa-neuvoston lainsäädäntöä valmistelevan politiikan johtajana ja suunnannäyttäjänä. Tämä rooli korostuu etenkin uuden viisivuotiskauden alkaessa. Siksi on tärkeää, että Suomi ottaa alusta saakka aktiivisen otteen myös työntekijöiden oikeuksien, työsuojelun ja tasa-arvon kehittäjänä.

Perhevapaauudistus - Lisää vapautta, vähemmän kiintiöitä

Viime vuosina jokaisen puolueen ohjelmiin on noussut esitys perhevapaiden uudistamisesta, mallien vaihdellessa laidasta laitaan. Perhevapaata pidetään nykyään virheellisesti vanhemmille myönnettävänä etuisuutena, vaikka sen pohjimmainen tarkoitus pitäisi olla lapsen edun takaaminen.

Työelämän joustot

Kansalaiset suhtautuvat nuivasti siihen että palkat joustaisivat siinä tapauksessa että työnantajalla menee huonosti.  

Kansalaiset eivät tunne solidaarisuutta omistajia kohtaan, joiden voitot pienenevät, ei myöskään pois potkittavia työtovereitaan kohtaan, kun työllisyys joustaa palkkojen sijaan. Sitäpaitsi, nehän putoavat vain hyvinvointivaltion turvaverkkoihin.

Työttömän (työllistetyn) kohtelua Suomessa ja sen Ateenassa

Kun pääsin puoleksi vuodeksi työttömänä hommiin Jyväskylän kaupunginkirjastoon, kohtelu oli uskomatonta. Siitä voisi kirjoittaa kirjan. Oppilaani yliopistosta, nuori hieno ihminen, ahdistui kovasti kun hänet määrättiin valvomaan minua: edistyvätkö työni, osaanko tehdä jotakin ja noudatanko määräyksiä. Kolme vanhempaa kollegaa oli hänen sanojensa mukaan usein kyselemässä häneltä tätä kaikkea. Olin erinomaisin meriitein ja tuloksin opettanut ja tutkinut yliopistossa 30 vuotta, eikä kaupungin virastoissa eikä kirjastossa ollut ainoataan dosenttia.

Tositarinoita suomalaisesta työelämästä

Markku on ollut töissä kuljettajana 29 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Hän toimii kuljettajana täysin itsenäisesti ja hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Markku saa korvausta tehdystä työstä 250 euroa kuussa ja hänen vuokransa kaupungilla on 750 euroa kuukaudessa. Markulla on lievä kehitysvamma, jota ulkopuolinen ei edes huomaa. Vammansa takia, häntä ei palkata työsuhteeseen, vaan hän on niin sanotulla avotyösopimuksella. Markku on yritykselle tuottava työntekijä siinä, missä hänen työkaverinsakin. Markku on huolissaan tulevaisuudestaan.

Suomalainen työelämä on yksi parhaista

TEM teetti vuonna 2017 tutkimuksen jossa vertailtiin työelämää eri Euroopan maiden kesken.  Suomi sijoittui vertailussa kolmanneksi. Suomen vahvuuksia vertailuissa olivat osaava työvoima, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Kehityskohteina Suomella oli esimiesten antama palaute sekä työilmapiiriin ja työhyvinvointiin liittyvät asiat.

 

Nykytyöelämä altistaa aivot oikosululle

Nykypäivän työelämä on psyykkisesti kuormittavaa. Ylen verkkosivuilla julkaistun (17.1.2019) uutisen mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.

Tasa-arvo todeksi vuoden jokaisena päivänä

Tänään vietetään Minna Canthin, tasa-arvon päivää. Tiesitkö, että kaikista vuoden liputuspäivistä vain tänään me liputamme naishenkilölle?

On myös 175 vuotta Minna Canthin syntymästä. Tästä päivästä tuli yleinen liputuspäivä vasta 12 vuotta sitten, vuonna 2007. Vuotta aiemmin, vuonna 2006, käynnistettiin ensimmäinen samapalkkaisuusohjelma. Siinä työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta sitoutuivat kaventamaan sukupuolten välistä palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2016 ohjelma uudistettiin ja nykyinen ohjelmakaan ei ole tuonut vielä ratkaisuja samapalkkaisuuteen.

Koulutuksen haasteet nyt ja tulevaisuudessa

Viimeisimmän hallituksen moninaiset leikkaukset ovat kohdistuneet Suomen kilpailukykyä edistäviin sektoreihin, koulutukseen ja tieteeseen. Tämä on sinällään ironista, ottaen huomioon Sipilän masinoimat KIKY-leikkaukset lomiin ja muut työajan pidennykset, joiden tarkoitus oli nimenomaan nostaa kilpailukykyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä