Ympäristö http://maiju.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132408/all Mon, 19 Feb 2018 15:20:35 +0200 fi Hanko - Hyvinkää radan sähköistäminen - kiireellinen hanke http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke <p>Tämän rataosuuden sähköistämisestä on puhuttu jo lähes ikuisuus. Uudenmaan, erityisesti<br />sen länsiosan kehitykselle on elintärkeää, että Hanko &ndash; Hyvinkää rataosuuden<br />sähköistäminen vihdoinkin toteutetaan. Samalla tulisi korjata radan tasoristeykset<br />vartioiduiksi. Venäläinen ruletti tasoristeyksissä on lopetettava.<br />Sähköistämistä puoltavat monet eri seikat. Hanke on myös edullinen ja tuottava,<br />kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten<br />rakentamiskulut (hk-suhde = 1.0).</p><p><br /><strong>Tavaraliikenne</strong></p><p><br />Hangon sataman liikenne on kasvanut useita vuosia ollen lähes 5 miljoonaa tonnia vuonna<br />2017. Liikenteen kasvun oletetaan jatkuvan vuonna 2018, mm. Finnlines siirtäessä Hankoon<br />lisää linjojaan. Satama investoi Koverhar&rsquo;n satamanosaan sekä ulkosatamaan (=entiseen<br />vapaasatamaan), niiden laitureihin sekä terminaaleihin. Hanko on Suomen nopein tie<br />Eurooppaan.</p><p><br />Sähkövetureiden mahdollistama junakokojen nosto parantaa osaltaan merkittävästi<br />rataosuuden käyttöä ja houkuttelevuutta. Liikenteen sujuvuus nopeutuu, kun vältetään turhat<br />vetureiden vaihdot Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Sähköistyksen myötä voidaan osa raskaasta<br />kumipyöräliikenteestä siirtää kiskoille. Tämä parantaa turvallisuutta, vähentää päästäjä sekä<br />ruuhkia. Rataosuudella kuljetettiin vuonna 2016 2.5 miljoona bruttotonnia tavaraa<br />(Liikennevirasto). Kasvu vuonna 2017 on ollut voimakasta, joten junakokojen kasvatus on<br />välttämätöntä, jotta lisäkasvu ei siirry kumipyörille.</p><p><br /><strong>Matkustajaliikenne</strong></p><p><br />Matkustajaliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä sekä sujuvia vaihtoja. Sähköistyksen myötä<br />voidaan luopua kiskobusseista ja siirtyä nopeampiin ja tehokkaampiin sähkövetureihin / -<br />juniin. Länsi-Uudenmaan houkuttelevuus sekä tavoitettavuus paranee huomattavasti. Uudet<br />asemat tulee rakentaa ainakin Lohjalle ja Vihtiin. Sähköistäminen mahdollistaa suoran<br />yhteyden Hangosta Helsinkiin junaa vaihtamatta. Esimerkiksi nykyinen Y-juna voisi jatkaa<br />Karjaalta Hankoon.</p><p><br /><strong>Ympäristö</strong></p><p><br />Suurin vaikutus ympäristöön on kasvihuonekaasupäästöjen oleellinen väheneminen<br />paikallisella tasolla. Pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähenee vähintään 6700 tonnia vuodessa<br />(Liikennevirasto). Tällä on jo oleellista merkitystä paikallisiin päästöihin ja ilman laatuun.<br />Radan sähköistäminen ei myöskään uhkaa mitään Natura - tai muita luonnonsuojelullisesti<br />arvokkaita kohteita. Se voidaan toteuttaa nykyisellä rata-alueella. Sähkövetureiden ja &ndash; junien käyttö on myös kustannustehokkaampaa; pienemmät energiakustannukset, päästöt sekä kaluston kunnossapitokustannukset. Lisäksi dieselvetureihin liittyy lieviä hajuhaittoja.</p><p><strong>Elinkeinoelämä</strong></p><p><br />Kasvu suuntautuu lähes aina tehokkaiden väylien varteen. Kasvava väestömäärä radan<br />varrelle loisi edellytykset voimakkaalle yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.<br />Länsi-Uusimaa tarjoaa myös osaavaa koulutettua työvoimaa. Nyt on turvattava alueen<br />kasvuedellytykset.</p><p><br /><strong>Yhdyskuntarakenne</strong></p><p><br />Uudellamaalla asuu nyt (2017) noin 1.6 miljoonaa ihmistä. Väestökasvu on alueella nopeaa,<br />arvioidaan että 2050 Uudellamaalla asuu vähintään 2.5 miljoonaa ihmistä.<br />Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään alueella. Varmistaaksemme sujuvan liikkumisen sekä<br />uusien työssäkäymisalueiden kehittymisen on raideliikenteeseen panostettava pikaisesti.<br />(Esim. Lohja, Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, Raasepori sekä Hanko).<br />Hyvä asia on, että Liikennevirasto on aloittanut uudelleen hankkeen suunnittelun. Asiasta on<br />myös tehty Eduskunnassa kirjallinen kysymys liikenneministeri Anne Bernerille<br />(Perussuomalaiset, Jari Ronkainen, 02/2018), johon odotetaan pikaista vastausta.<br />Uudenmaan sekä koko Suomen kaavoituksessa logistiikkakeskukset tulee sijoittaa raiteiden<br />läheisyyteen. Rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetuksia tulee määrätietoisesti lisätä ja<br />tukea.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän rataosuuden sähköistämisestä on puhuttu jo lähes ikuisuus. Uudenmaan, erityisesti
sen länsiosan kehitykselle on elintärkeää, että Hanko – Hyvinkää rataosuuden
sähköistäminen vihdoinkin toteutetaan. Samalla tulisi korjata radan tasoristeykset
vartioiduiksi. Venäläinen ruletti tasoristeyksissä on lopetettava.
Sähköistämistä puoltavat monet eri seikat. Hanke on myös edullinen ja tuottava,
kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten
rakentamiskulut (hk-suhde = 1.0).


Tavaraliikenne


Hangon sataman liikenne on kasvanut useita vuosia ollen lähes 5 miljoonaa tonnia vuonna
2017. Liikenteen kasvun oletetaan jatkuvan vuonna 2018, mm. Finnlines siirtäessä Hankoon
lisää linjojaan. Satama investoi Koverhar’n satamanosaan sekä ulkosatamaan (=entiseen
vapaasatamaan), niiden laitureihin sekä terminaaleihin. Hanko on Suomen nopein tie
Eurooppaan.


Sähkövetureiden mahdollistama junakokojen nosto parantaa osaltaan merkittävästi
rataosuuden käyttöä ja houkuttelevuutta. Liikenteen sujuvuus nopeutuu, kun vältetään turhat
vetureiden vaihdot Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Sähköistyksen myötä voidaan osa raskaasta
kumipyöräliikenteestä siirtää kiskoille. Tämä parantaa turvallisuutta, vähentää päästäjä sekä
ruuhkia. Rataosuudella kuljetettiin vuonna 2016 2.5 miljoona bruttotonnia tavaraa
(Liikennevirasto). Kasvu vuonna 2017 on ollut voimakasta, joten junakokojen kasvatus on
välttämätöntä, jotta lisäkasvu ei siirry kumipyörille.


Matkustajaliikenne


Matkustajaliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä sekä sujuvia vaihtoja. Sähköistyksen myötä
voidaan luopua kiskobusseista ja siirtyä nopeampiin ja tehokkaampiin sähkövetureihin / -
juniin. Länsi-Uudenmaan houkuttelevuus sekä tavoitettavuus paranee huomattavasti. Uudet
asemat tulee rakentaa ainakin Lohjalle ja Vihtiin. Sähköistäminen mahdollistaa suoran
yhteyden Hangosta Helsinkiin junaa vaihtamatta. Esimerkiksi nykyinen Y-juna voisi jatkaa
Karjaalta Hankoon.


Ympäristö


Suurin vaikutus ympäristöön on kasvihuonekaasupäästöjen oleellinen väheneminen
paikallisella tasolla. Pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähenee vähintään 6700 tonnia vuodessa
(Liikennevirasto). Tällä on jo oleellista merkitystä paikallisiin päästöihin ja ilman laatuun.
Radan sähköistäminen ei myöskään uhkaa mitään Natura - tai muita luonnonsuojelullisesti
arvokkaita kohteita. Se voidaan toteuttaa nykyisellä rata-alueella. Sähkövetureiden ja – junien käyttö on myös kustannustehokkaampaa; pienemmät energiakustannukset, päästöt sekä kaluston kunnossapitokustannukset. Lisäksi dieselvetureihin liittyy lieviä hajuhaittoja.

Elinkeinoelämä


Kasvu suuntautuu lähes aina tehokkaiden väylien varteen. Kasvava väestömäärä radan
varrelle loisi edellytykset voimakkaalle yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Länsi-Uusimaa tarjoaa myös osaavaa koulutettua työvoimaa. Nyt on turvattava alueen
kasvuedellytykset.


Yhdyskuntarakenne


Uudellamaalla asuu nyt (2017) noin 1.6 miljoonaa ihmistä. Väestökasvu on alueella nopeaa,
arvioidaan että 2050 Uudellamaalla asuu vähintään 2.5 miljoonaa ihmistä.
Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään alueella. Varmistaaksemme sujuvan liikkumisen sekä
uusien työssäkäymisalueiden kehittymisen on raideliikenteeseen panostettava pikaisesti.
(Esim. Lohja, Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, Raasepori sekä Hanko).
Hyvä asia on, että Liikennevirasto on aloittanut uudelleen hankkeen suunnittelun. Asiasta on
myös tehty Eduskunnassa kirjallinen kysymys liikenneministeri Anne Bernerille
(Perussuomalaiset, Jari Ronkainen, 02/2018), johon odotetaan pikaista vastausta.
Uudenmaan sekä koko Suomen kaavoituksessa logistiikkakeskukset tulee sijoittaa raiteiden
läheisyyteen. Rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetuksia tulee määrätietoisesti lisätä ja
tukea.
 

 

]]>
1 http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke#comments Raideliikenne Turvallisuus Ympäristö Mon, 19 Feb 2018 13:20:35 +0000 Markku Saarikangas http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke
Muovi ei kuulu Itämereen http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250495-muovi-ei-kuulu-itamereen <p>Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.</p><p>&nbsp;</p><p>EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

 

EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.

 

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

 

Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

 

Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.

 

Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.

 

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.

 

Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

]]>
5 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250495-muovi-ei-kuulu-itamereen#comments Itämeri kierrätys Mikromuovi Ympäristö Mon, 05 Feb 2018 14:44:36 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250495-muovi-ei-kuulu-itamereen
Davos - yhteinen tulevaisuus sirpaloituneessa maailmassa http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249550-davos-yhteinen-tulevaisuus-sirpaloituneessa-maailmassa <p>&nbsp;Presidentti Donlad&nbsp;Trumpin Amerikka ensin -slogan sopii huonosti Davosin kokouksen tämänvuotiseen teemaan, joka on yhteinen tulevaisuus sirpaloituneessa maailmassa, mutta &nbsp;huolimatta tuosta presidentti Donald Trumpkin on paikalla.&nbsp;</p><p>Davosiin, joka sijaitsee Sveitsissä, kokoontuu tällä viikolla maailman eliitti. Siitä kertoi sekä Helsingin sanomat että the Guardian. Näkökulmat kokoukseen ovat näillä lehdillä hyvin erilaiset.</p><p>&rdquo;Davosissa katsotaan, mihin suuntaan maailma on menossa. Periaatteena on, että yritetään tehdä maailmasta parempi paikka. Tänä vuonna iso teema on naisten mahdollisuudet johtajina. Kokouksen varapuheenjohtajat ovat kaikki naisia.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>F Scott Fitzgeraldin mukaan rikkaat ovat erilaisia kuin hän tai me muut. Heidän varallisuutensa tekee heistä kyynisiä niissä asioissa, missä me olemme luottavaisia. Heidän varallisuutensa saa heidät ajattelemaan, että he ovat parempia kuin me. Nämä sanat koskevat Davosiin kokoontuneita miljardöörejäkin ja yritysten ylintä johtoa. Paikalla siellä on tekniikan jättiläisten kuin pörssiyhtiöiden&nbsp; edustajia ja erityisen kutsun saaneita. &nbsp;Monikohan Suomesta on saanut Petri Vilenin lisäksi kutsun (2016 kokous) ja moniko itse on maksanut osallistumisensa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;The Guardian nimittää osallistujia moguleiksi, jotka voivat puhua turvallisesti epätasa-arvosta ja köyhyydestä tekemättä näille asioille mitään.&nbsp; Tuskin edes ymmärtävät mistä on kyse.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuodesta 2015 rikkain yksi prosentti on omistanut enemmän kuin koko loppuplaneetta. He ajattelevat, että he eivät jaa samaa kohtaloa köyhien kanssa.&nbsp;&nbsp; Verojen välttelyssä maat ovat vastakkain eivätkä yritysjohtajat likaa käsiään tässä asiassa. Mikään yritys ei ole rehellinen yrittäessään nujertaa liittoja tai siinä, kuinka ne lobbaavat omaa hyötyä etsien lainsäädäntöä&nbsp; vastaan,&nbsp; jolla vaikutetaan työvoimaan, ympäristöön ja&nbsp; yksityisyyteen. muutoin ne vaikuttavat heidän&nbsp; valtansa tasapainoa vähentävästi ja vievät kohti kansan mahdollisuutta vaikuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurimmat läntiset yritykset ja pankit&nbsp; ovat vapaina kulkemaan minne mielivät maailmassa.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla, kun muistot talouskriisistä haihtuvat, eliitti palaa myyttiin, että he eivät ole riippuvaisia kansalaisista tai kansallisista hallituksista /valtiovallasta.&nbsp; Valtiovalta on kiusankappale, jota on syytä vältellä. Kuitenkin valtiovalta&nbsp; tarjoaa juuri heidän yrityksilleen infrastruktuurin ja sijoittamisen alustan, ja kyllähän yritykset tarvitsevat sellaista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kriisi iskee tämä valtiovalta on se, joka heittää pelastusköyden suurille bisneksille. &nbsp;&rdquo;Globaalit pankit ovat kansainvälisiä eläessään, mutta muuttuvat kansallisiksi kuollessaan&rdquo;, totesi Englannin pankin aiempi governor Mervyn King.&nbsp; Kun valtio on mukana se hyödyttään aina enemmän rikkaita kuin työtä tekeviä luokkia.</p><p>&nbsp;</p><p>Säännöt on luotu nostamaan tuloja ylös. Säännöt voidaan tietysti aina kirjoittaa uudelleen, jos on edistyksellisiä ideoita. Presidentti Donal&nbsp; Trumpilla ei niitä uskota olevan. Trumpin ensimmäinen vuosi on ollut häpeällinen ja vienyt häneltä ja hänen toimistoltaan arvokkuuden.&nbsp; Davosissa Trump voisi olla kotonaan&nbsp; eliitin joukossa. Kuitenkin Trump muuttunee Davosin viikolla ulkopuoliseksi &rdquo;pommien heittelijäksi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Davosin kokouksen perustaja&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/haku/?query=klaus+schwab"><strong>Klaus Schwab&nbsp;</strong></a>suhtautui kriittisesti yhteiskunnan kahtiajakoa edustaviin ilmiöihin, kuten Donlad Trumpin valintaan ja Britannian eroon EU:sta</p><p>&nbsp;</p><p>On aika panna merkille, että Trumpin kaltaisille demagogeille ovat avautuneet ovet&nbsp; arvostella nykyisen kaltaista maailman kauppaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lääkkeitä ei nähdä olevan ratkaista kilpailijamaiden&nbsp; halvan työvoiman, ympäristöasioiden ja ihmisoikeuksien rikkomisen synnyttämiä ongelmia.&nbsp; Bisness etsii vain&nbsp; hyötyjä, näistäkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun valtiovalta ei tarjoa hyvinvointia,&nbsp; ei mahdollista työntekijöiden sitoutumista eikä tue koulutusta tapahtuu seuraavaa:&nbsp; Ilman sovittuja kansainvälisiä toimia, eliitin itsekyyden avustuksella populismi leviää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Epätasa-arvon asiantuntija Branko Milanović&nbsp; kirjoitti Davosin osallistujille .&rdquo; he ovat haluttomia maksamaan elinkelpoisia palkkoja, mutta ovat valmiit kustantamaan filharmonisen orkesterin kulut.&nbsp; He panevat porttikieltoon liitot,&nbsp; mutta järjestävät&nbsp; workshopin valtion&nbsp; toimien läpinäkyvyydestä&rdquo;.&nbsp; &nbsp;Mitä muuta vastaavaa voitaisiinkaan rinnastaa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Poliittisen ja talouden kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan tasapainoa valtion ja globaalin avoimen talouden välille.&nbsp; Tarvitaan suurempaa kiinnostusta&nbsp; yhteiskunnallisiin asioihin.&nbsp; Muutoin kasvava epätasa-arvo synnyttää ihmisissä, pelkoa ja toivottomuutta. &nbsp;Erot ihmisen ja ihmisen välillä ovat erilaisia, eri mittakaavassa eri alueilla, eri maissa, &nbsp;mutta on &nbsp;omaleimaisia eroja ja jakautumista &nbsp;havaittavissa Suomessakin. &nbsp;Sitä lie päättäjiemme vaikea myöntää.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/jan/21/the-guardian-view-on-davos-and-inequality-a-demagogue-takes-advantage">https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/jan/21/the-guardian-view-on-davos-and-inequality-a-demagogue-takes-advantage</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005533808.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005533808.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Presidentti Donlad Trumpin Amerikka ensin -slogan sopii huonosti Davosin kokouksen tämänvuotiseen teemaan, joka on yhteinen tulevaisuus sirpaloituneessa maailmassa, mutta  huolimatta tuosta presidentti Donald Trumpkin on paikalla. 

Davosiin, joka sijaitsee Sveitsissä, kokoontuu tällä viikolla maailman eliitti. Siitä kertoi sekä Helsingin sanomat että the Guardian. Näkökulmat kokoukseen ovat näillä lehdillä hyvin erilaiset.

”Davosissa katsotaan, mihin suuntaan maailma on menossa. Periaatteena on, että yritetään tehdä maailmasta parempi paikka. Tänä vuonna iso teema on naisten mahdollisuudet johtajina. Kokouksen varapuheenjohtajat ovat kaikki naisia.”

 

F Scott Fitzgeraldin mukaan rikkaat ovat erilaisia kuin hän tai me muut. Heidän varallisuutensa tekee heistä kyynisiä niissä asioissa, missä me olemme luottavaisia. Heidän varallisuutensa saa heidät ajattelemaan, että he ovat parempia kuin me. Nämä sanat koskevat Davosiin kokoontuneita miljardöörejäkin ja yritysten ylintä johtoa. Paikalla siellä on tekniikan jättiläisten kuin pörssiyhtiöiden  edustajia ja erityisen kutsun saaneita.  Monikohan Suomesta on saanut Petri Vilenin lisäksi kutsun (2016 kokous) ja moniko itse on maksanut osallistumisensa?

 

 The Guardian nimittää osallistujia moguleiksi, jotka voivat puhua turvallisesti epätasa-arvosta ja köyhyydestä tekemättä näille asioille mitään.  Tuskin edes ymmärtävät mistä on kyse.

 

Vuodesta 2015 rikkain yksi prosentti on omistanut enemmän kuin koko loppuplaneetta. He ajattelevat, että he eivät jaa samaa kohtaloa köyhien kanssa.   Verojen välttelyssä maat ovat vastakkain eivätkä yritysjohtajat likaa käsiään tässä asiassa. Mikään yritys ei ole rehellinen yrittäessään nujertaa liittoja tai siinä, kuinka ne lobbaavat omaa hyötyä etsien lainsäädäntöä  vastaan,  jolla vaikutetaan työvoimaan, ympäristöön ja  yksityisyyteen. muutoin ne vaikuttavat heidän  valtansa tasapainoa vähentävästi ja vievät kohti kansan mahdollisuutta vaikuttaa.

 

Suurimmat läntiset yritykset ja pankit  ovat vapaina kulkemaan minne mielivät maailmassa.  

 

Samalla, kun muistot talouskriisistä haihtuvat, eliitti palaa myyttiin, että he eivät ole riippuvaisia kansalaisista tai kansallisista hallituksista /valtiovallasta.  Valtiovalta on kiusankappale, jota on syytä vältellä. Kuitenkin valtiovalta  tarjoaa juuri heidän yrityksilleen infrastruktuurin ja sijoittamisen alustan, ja kyllähän yritykset tarvitsevat sellaista.

 

Kun kriisi iskee tämä valtiovalta on se, joka heittää pelastusköyden suurille bisneksille.  ”Globaalit pankit ovat kansainvälisiä eläessään, mutta muuttuvat kansallisiksi kuollessaan”, totesi Englannin pankin aiempi governor Mervyn King.  Kun valtio on mukana se hyödyttään aina enemmän rikkaita kuin työtä tekeviä luokkia.

 

Säännöt on luotu nostamaan tuloja ylös. Säännöt voidaan tietysti aina kirjoittaa uudelleen, jos on edistyksellisiä ideoita. Presidentti Donal  Trumpilla ei niitä uskota olevan. Trumpin ensimmäinen vuosi on ollut häpeällinen ja vienyt häneltä ja hänen toimistoltaan arvokkuuden.  Davosissa Trump voisi olla kotonaan  eliitin joukossa. Kuitenkin Trump muuttunee Davosin viikolla ulkopuoliseksi ”pommien heittelijäksi”.

 

Davosin kokouksen perustaja Klaus Schwab suhtautui kriittisesti yhteiskunnan kahtiajakoa edustaviin ilmiöihin, kuten Donlad Trumpin valintaan ja Britannian eroon EU:sta

 

On aika panna merkille, että Trumpin kaltaisille demagogeille ovat avautuneet ovet  arvostella nykyisen kaltaista maailman kauppaa.

 

Lääkkeitä ei nähdä olevan ratkaista kilpailijamaiden  halvan työvoiman, ympäristöasioiden ja ihmisoikeuksien rikkomisen synnyttämiä ongelmia.  Bisness etsii vain  hyötyjä, näistäkin.

 

Kun valtiovalta ei tarjoa hyvinvointia,  ei mahdollista työntekijöiden sitoutumista eikä tue koulutusta tapahtuu seuraavaa:  Ilman sovittuja kansainvälisiä toimia, eliitin itsekyyden avustuksella populismi leviää.

 

 Epätasa-arvon asiantuntija Branko Milanović  kirjoitti Davosin osallistujille .” he ovat haluttomia maksamaan elinkelpoisia palkkoja, mutta ovat valmiit kustantamaan filharmonisen orkesterin kulut.  He panevat porttikieltoon liitot,  mutta järjestävät  workshopin valtion  toimien läpinäkyvyydestä”.   Mitä muuta vastaavaa voitaisiinkaan rinnastaa?

 

 Poliittisen ja talouden kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan tasapainoa valtion ja globaalin avoimen talouden välille.  Tarvitaan suurempaa kiinnostusta  yhteiskunnallisiin asioihin.  Muutoin kasvava epätasa-arvo synnyttää ihmisissä, pelkoa ja toivottomuutta.  Erot ihmisen ja ihmisen välillä ovat erilaisia, eri mittakaavassa eri alueilla, eri maissa,  mutta on  omaleimaisia eroja ja jakautumista  havaittavissa Suomessakin.  Sitä lie päättäjiemme vaikea myöntää.

 

https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/jan/21/the-guardian-view-on-davos-and-inequality-a-demagogue-takes-advantage

 

https://www.hs.fi/talous/art-2000005533808.html

]]>
1 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249550-davos-yhteinen-tulevaisuus-sirpaloituneessa-maailmassa#comments Davos Eliitti köyhyys Tasa-arvo Ympäristö Mon, 22 Jan 2018 07:59:18 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249550-davos-yhteinen-tulevaisuus-sirpaloituneessa-maailmassa
Terrafamen uraanin hyödyntämättä jättäminen olisi silkkaa typeryyttä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta <p>Sotkamon ja Kajaanin kuntapäättäjillä on edessään merkittävä linjaus: sallitaanko uraanin talteenotto Terrafamen kaivoksella vai tehdäänkö vakava virhe virheellisten tietojen ja pelkojen pohjalta. Ilman kuntapäättäjien siunasta lupaa ei ole valtioneuvostolta tulossa. Toivon vilpittömästi kuntien taipuvan myönteiselle kannalle, sillä olisi mitä suurinta typeryyttä jättää uraani sivukiven sekaan. Vaikka suhtautuisi kielteisesti ydinvoimaan, niin siltikään talteenoton vastustamisessa ei ole mieltä, sillä kyse on oikeastaan jäljelle jäävän kiviaineksen ja sakan puhdistamisesta.&nbsp;</p><p>Luonnollisestikin myös koko joukko muita kovia järkisyitä puoltaa hanketta. Suomi käyttää ydinvoimaa ja on vain kohtuullista, että osallistumme uraanin tuotantoon, vaikkemme itse polttoainetta jalostakaan. Toiseksi kyseessä on taloudellisesti hyvin kannatettava ratkaisu, sillä talteenottolaitos on jo lähes valmis ja sen käynnistäminen toisi suoraan kolmisenkymmentä ja välillisesti siihen päälle vielä viitisenkymmentä työpaikkaa lisää. Samalla tuotantoon saataisiin vientihyödyke, jonka kysyntä ei ole mihinkään katoamassa, sillä ydinvoima tulee jatkossakin olemaan eräs merkittävimmistä ja suhteellisesti ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista.&nbsp;Lisäksi on ymmärrettävä, että tuotanto ei lisää, vaan vähentää ympäristöön kohdistuvia riskejä. Kun uraani saadaan talteen, sitä on jatkossa reilusti vähemmän sivukiven ja altaiden sakan seassa.&nbsp;</p><p>Oli miten oli, kantani on selvä. Sen lisäksi - jos aivan vakavissaan puhutaan - jokainen tämän hankkeen vastustaja asettaa itsensä kyllä mielenkiintoiseen valoon ajamalla ympäristön, maamme talouden ja Kainuun työllisyyden kannalta haitallista linjaa. Se on syytä pitää jatkossa mielessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotkamon ja Kajaanin kuntapäättäjillä on edessään merkittävä linjaus: sallitaanko uraanin talteenotto Terrafamen kaivoksella vai tehdäänkö vakava virhe virheellisten tietojen ja pelkojen pohjalta. Ilman kuntapäättäjien siunasta lupaa ei ole valtioneuvostolta tulossa. Toivon vilpittömästi kuntien taipuvan myönteiselle kannalle, sillä olisi mitä suurinta typeryyttä jättää uraani sivukiven sekaan. Vaikka suhtautuisi kielteisesti ydinvoimaan, niin siltikään talteenoton vastustamisessa ei ole mieltä, sillä kyse on oikeastaan jäljelle jäävän kiviaineksen ja sakan puhdistamisesta. 

Luonnollisestikin myös koko joukko muita kovia järkisyitä puoltaa hanketta. Suomi käyttää ydinvoimaa ja on vain kohtuullista, että osallistumme uraanin tuotantoon, vaikkemme itse polttoainetta jalostakaan. Toiseksi kyseessä on taloudellisesti hyvin kannatettava ratkaisu, sillä talteenottolaitos on jo lähes valmis ja sen käynnistäminen toisi suoraan kolmisenkymmentä ja välillisesti siihen päälle vielä viitisenkymmentä työpaikkaa lisää. Samalla tuotantoon saataisiin vientihyödyke, jonka kysyntä ei ole mihinkään katoamassa, sillä ydinvoima tulee jatkossakin olemaan eräs merkittävimmistä ja suhteellisesti ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista. Lisäksi on ymmärrettävä, että tuotanto ei lisää, vaan vähentää ympäristöön kohdistuvia riskejä. Kun uraani saadaan talteen, sitä on jatkossa reilusti vähemmän sivukiven ja altaiden sakan seassa. 

Oli miten oli, kantani on selvä. Sen lisäksi - jos aivan vakavissaan puhutaan - jokainen tämän hankkeen vastustaja asettaa itsensä kyllä mielenkiintoiseen valoon ajamalla ympäristön, maamme talouden ja Kainuun työllisyyden kannalta haitallista linjaa. Se on syytä pitää jatkossa mielessä.

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
18 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta#comments Kainuu Terrafame Uraani Ydinvoima Ympäristö Sun, 21 Jan 2018 10:04:54 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta
Annetaan metrolle mahdollisuus http://nikikujala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248982-annetaan-metrolle-mahdollisuus <p>Länsimetro on nyt ollut keskeinen osa Espoon joukkoliikennettä reilun viikon ajan. Ensimmäisen viikon aikana metro on kohdannut useita vastoinkäymisiä, varsinkin turva- ja ohjauslaitevikoja. Liityntäliikenteen ongelmat ovat konkretisoituneet.</p><p>Länsimetro on suurin joukkoliikennepoliittinen uudistus sitten Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen vuonna 2001. Metron rakentamisen yhteydessä bussireitit uudistettiin kokonaan. Pääsimme vihdoin eroon kaksinkertaisista linjanumeroista, kun Espoon linjat saivat uudet numerot (100-, 200-ja 500-linjat). Tämä helpottaa varsinkin pääkaupunkiseudun kuntarajojen yli matkaavien arkea, kun linjajärjestelmä on virtaviivaistettu. Bussit muuttuivat lähinnä rantaradan ja metron liityntälinjoiksi. Myös metron ja rantaradan yhdistävät linjat saivat vahvistuksia.</p><p>Mutta miksi metro herättää niin paljon negatiivisia reaktioita?</p><p>Todella lyhyessä ajassa ihmisten käsitys metrosta on muovautunut negatiiviseksi, lähinnä rakennusajan ongelmien takia. Metro on käytännössä toiminut melko hyvin viime marraskuusta lähtien. Viime viikon aikana ilmeni ongelmia, lähinnä vanhalla puolella, ja ne hoidettiin nopeasti turvallisuus huomioiden. Suurin muutos aikaisempaan on metron täyttyminen äärirajoilleen ruuhka-aikoina. Tämä on kaupungissa positiivinen ongelma. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja matkustamisen Suomen pääkaupungin keskustaan ruuhka-aikana on tapahduttava tehokkaasti. Tämä merkitsee täynnä olevia kulkuneuvoja. Rantaradalla on jo vuosikaudet ajettu täyteen ahdetuilla junilla, eikä kukaan ole ehdottanut rinnakkaisia bussilinjoja Turunväylälle korjaamaan tätä.</p><p>Liityntäliikenteeseen on tehtävä muutamia muutoksia välittömästi. Westendin ja Haukilahden alueet ovat jääneet pahasti joukkoliikennejärjestelmän ulkopuolelle, ja tehdyt uudistukset ovat vaikeuttaneet matkantekoa huomattavasti. Myös matka Espoon keskuksesta Tapiolaan on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa Kuurinnityssä ja Kauniaisissa asuvien matkantekoa. Näiden alueiden lisäksi kaipaan suoraa bussilinjaa Espoonlahdesta Tapiolaan, viimeistään kun Tapiolan bussiterminaali on valmis. Tämä helpottaa painetta Matinkylässä, ja antaa mahdollisuuden kulkea Länsiväylän lähellä sijaitseviin kiinteistöihin moottoritien pysäkeiltä (esimerkiksi Mattlidenin koulukeskus ja Haukilahti).</p><p>Kokonaisuutta vaivaavia ongelmia on helppo vierittää länsimetron niskoille. Metron alkuvaiheet ovat olleet kaikkea muuta kuin helppoja, aina rakennusvaiheesta lähtien. Siksi meidän tulisi antaa metrolle toinen mahdollisuus. Korjataan liityntäliikenteen selvät ongelmat ja katsotaan rauhassa muutaman kuukauden ajan, miten hommat lähtevät rullaamaan. Viimeistään muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua nähdään, oliko metro vuosikymmenen fiasko vai lottovoitto.</p><p>Lähde:&nbsp;http://esbosfp.fi/2018/01/11/annetaan-metrolle-mahdollisuus/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimetro on nyt ollut keskeinen osa Espoon joukkoliikennettä reilun viikon ajan. Ensimmäisen viikon aikana metro on kohdannut useita vastoinkäymisiä, varsinkin turva- ja ohjauslaitevikoja. Liityntäliikenteen ongelmat ovat konkretisoituneet.

Länsimetro on suurin joukkoliikennepoliittinen uudistus sitten Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen vuonna 2001. Metron rakentamisen yhteydessä bussireitit uudistettiin kokonaan. Pääsimme vihdoin eroon kaksinkertaisista linjanumeroista, kun Espoon linjat saivat uudet numerot (100-, 200-ja 500-linjat). Tämä helpottaa varsinkin pääkaupunkiseudun kuntarajojen yli matkaavien arkea, kun linjajärjestelmä on virtaviivaistettu. Bussit muuttuivat lähinnä rantaradan ja metron liityntälinjoiksi. Myös metron ja rantaradan yhdistävät linjat saivat vahvistuksia.

Mutta miksi metro herättää niin paljon negatiivisia reaktioita?

Todella lyhyessä ajassa ihmisten käsitys metrosta on muovautunut negatiiviseksi, lähinnä rakennusajan ongelmien takia. Metro on käytännössä toiminut melko hyvin viime marraskuusta lähtien. Viime viikon aikana ilmeni ongelmia, lähinnä vanhalla puolella, ja ne hoidettiin nopeasti turvallisuus huomioiden. Suurin muutos aikaisempaan on metron täyttyminen äärirajoilleen ruuhka-aikoina. Tämä on kaupungissa positiivinen ongelma. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja matkustamisen Suomen pääkaupungin keskustaan ruuhka-aikana on tapahduttava tehokkaasti. Tämä merkitsee täynnä olevia kulkuneuvoja. Rantaradalla on jo vuosikaudet ajettu täyteen ahdetuilla junilla, eikä kukaan ole ehdottanut rinnakkaisia bussilinjoja Turunväylälle korjaamaan tätä.

Liityntäliikenteeseen on tehtävä muutamia muutoksia välittömästi. Westendin ja Haukilahden alueet ovat jääneet pahasti joukkoliikennejärjestelmän ulkopuolelle, ja tehdyt uudistukset ovat vaikeuttaneet matkantekoa huomattavasti. Myös matka Espoon keskuksesta Tapiolaan on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa Kuurinnityssä ja Kauniaisissa asuvien matkantekoa. Näiden alueiden lisäksi kaipaan suoraa bussilinjaa Espoonlahdesta Tapiolaan, viimeistään kun Tapiolan bussiterminaali on valmis. Tämä helpottaa painetta Matinkylässä, ja antaa mahdollisuuden kulkea Länsiväylän lähellä sijaitseviin kiinteistöihin moottoritien pysäkeiltä (esimerkiksi Mattlidenin koulukeskus ja Haukilahti).

Kokonaisuutta vaivaavia ongelmia on helppo vierittää länsimetron niskoille. Metron alkuvaiheet ovat olleet kaikkea muuta kuin helppoja, aina rakennusvaiheesta lähtien. Siksi meidän tulisi antaa metrolle toinen mahdollisuus. Korjataan liityntäliikenteen selvät ongelmat ja katsotaan rauhassa muutaman kuukauden ajan, miten hommat lähtevät rullaamaan. Viimeistään muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua nähdään, oliko metro vuosikymmenen fiasko vai lottovoitto.

Lähde: http://esbosfp.fi/2018/01/11/annetaan-metrolle-mahdollisuus/

]]>
5 http://nikikujala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248982-annetaan-metrolle-mahdollisuus#comments Bussi Länsimetro Liityntäliikenne Ruuhkat Ympäristö Thu, 11 Jan 2018 13:03:22 +0000 Nicholas Kujala http://nikikujala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248982-annetaan-metrolle-mahdollisuus
Puun ja kuoren välissä http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa <p>Neljännen presidenttivaalipaneelin jälkeen huomasin kotimatkalla miettiväni miksi keskustelu ei toimi. Ensin hain kyllä syitä itsestäni ja olin sisäisessä dialogissa aika armoton. Aamulla tuntui kuitenkin vähän selkeämmältä.</p><p>Keskustelun muoto ei toimi eikä nosta katsetta.</p><p>Keskustelun/keskustelemattomuuden ongelma on siinä, että kysymykset ja vastaukset rämpivät tämän päivän suossa. Ilmiö ei ole uusi. Muistan vanhan Aktuellt-toimituksen (Ylen ruotsinkieliset radiouutiset) keskustelut &rdquo;todayismistä&rdquo;: meidän kyvyttömyydestä päästä irti poliittisen keskustelun tästä-ja-nyt asenteesta. Emme millään pystyneet nostamaan katsetta 45 astetta ylös edessämme olevasta loskasta. Puhumattakaan kyvystä katsoa horisonttiin ja aavistaa mitä horisontin takana on tarjolla ja tulossa.</p><p>Samasta syystä presidenttiehdokkaiden keskustelu on ponnetonta ja jaarittelevaa.</p><p>Horisontissa näkyy kuitenkin tulevien haasteiden aamurusko. Haasteita on ainakin neljä.</p><p>EU. Jostain perin taktisesta syystä kaksi ehdokasta puhuu EU:n uhkaavasta kehityksestä federatiiviseksi ylivaltioksi. Vaara on temmattu ihan tyhjästä vastamaan samassa hengenvedossa luotuun kuvaan Suomen (ja suomalaisuuden) häviämisestä.</p><p>Todellisuudessa tilanne on pikemminkin päinvastainen. EU voi hajota rusinanpoimijoiden piittaamattomuuteen Euroopan yhteisistä eduista. Višegrad-valtiot kokevat pitkäaikaisen sorron jälkeen myöhään syntynyttä kansallisuushurmiota, joka johtaa heitä Eurooppa-sokeuteen ja vaaralliselle tielle omien vähemmistöjen sortamiseen. Esimerkkejä on jo runsaasti.</p><p>Ilman EU:ta pieni ja syrjäinen maa, jonka BKT:sta huomattava ja elintärkeä osa syntyy viennistä, on aika kaltevalla pinnalla.</p><p>Teknologia. Kehitys on päätähuimaava ja synnyttää jo luddilaisia pelkotiloja. Alkuperäiset luddilaiset pelkäsivät kehruukonetta. Tämän päivän henkiset jälkeläiset pelkäävät robotteja ja tekoälyä. Älyttömästi.</p><p>Mutta jos Suomi ei pysy mukana teknologian rynnistyksessä olemme vielä kaltevammalla pinnalla. Meidän pitää siis kehittää koulutustamme ja lujittaa sosiaalisia rakenteitamme. Epäilen että SoTe-uudistus ei meitä tässä mielessä palvele.</p><p>Ympäristö. Ilmakehän lämpeneminen on vakava globaalinen uhka, joka ei ihan ensimmäiseksi iske meidän oloihimme, mutta jonka seuraukset kohdistuvat voimakkaasti koko globaaliin järjestelmään. Jos me emme ole tässä kärkiprojektissa mukana, olemme globaalin ympäristötsunamin hyökyaallossa.</p><p>Järkeä saa kuitenkin käyttää. Se edellyttäisi että me myös näkisimme maankäytön muutoksien olevan meidän boreaalisessa metsävyöhykkeessä marginaalisia. LULUCF ei siis ole luonnonsuojeluohjelma.</p><p>Venäjä. Itäinen naapurimaamme on hyvää vauhtia suuntaamassa valtavaan kriisiin. Poliittinen järjestelmä on kyvytön vastaamaan haasteisiin. Kansalaisyhteiskunta on viimeisen kolmensadan vuoden aikana mankeloitu olemattomaksi. Ja aikaisemmin sillä ei ollut edellytyksiä kasvaa. Talouden rakenne öljy- ja kaasuriippuvuuksineen ja jyrkkine kehityseroineen ihan Sydän-Venäjää myöten, on aikapommi jossa sytytys jo tikittää.</p><p>Poliittinen komento, joka pistää tanssivia tyttöjä vankilaan (Novorossisk esimerkkinä) ja elää Suuren terrorin 80-vuotisjuhlallisuuksia, on kykenemätön ohjaamaan tätä jättiläistä uusille urille ja on meidän eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta täysin arvaamaton.</p><p>Mutta kaikesta tästä olemme kykenemättömiä keskustelemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Nils Torvalds</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Neljännen presidenttivaalipaneelin jälkeen huomasin kotimatkalla miettiväni miksi keskustelu ei toimi. Ensin hain kyllä syitä itsestäni ja olin sisäisessä dialogissa aika armoton. Aamulla tuntui kuitenkin vähän selkeämmältä.

Keskustelun muoto ei toimi eikä nosta katsetta.

Keskustelun/keskustelemattomuuden ongelma on siinä, että kysymykset ja vastaukset rämpivät tämän päivän suossa. Ilmiö ei ole uusi. Muistan vanhan Aktuellt-toimituksen (Ylen ruotsinkieliset radiouutiset) keskustelut ”todayismistä”: meidän kyvyttömyydestä päästä irti poliittisen keskustelun tästä-ja-nyt asenteesta. Emme millään pystyneet nostamaan katsetta 45 astetta ylös edessämme olevasta loskasta. Puhumattakaan kyvystä katsoa horisonttiin ja aavistaa mitä horisontin takana on tarjolla ja tulossa.

Samasta syystä presidenttiehdokkaiden keskustelu on ponnetonta ja jaarittelevaa.

Horisontissa näkyy kuitenkin tulevien haasteiden aamurusko. Haasteita on ainakin neljä.

EU. Jostain perin taktisesta syystä kaksi ehdokasta puhuu EU:n uhkaavasta kehityksestä federatiiviseksi ylivaltioksi. Vaara on temmattu ihan tyhjästä vastamaan samassa hengenvedossa luotuun kuvaan Suomen (ja suomalaisuuden) häviämisestä.

Todellisuudessa tilanne on pikemminkin päinvastainen. EU voi hajota rusinanpoimijoiden piittaamattomuuteen Euroopan yhteisistä eduista. Višegrad-valtiot kokevat pitkäaikaisen sorron jälkeen myöhään syntynyttä kansallisuushurmiota, joka johtaa heitä Eurooppa-sokeuteen ja vaaralliselle tielle omien vähemmistöjen sortamiseen. Esimerkkejä on jo runsaasti.

Ilman EU:ta pieni ja syrjäinen maa, jonka BKT:sta huomattava ja elintärkeä osa syntyy viennistä, on aika kaltevalla pinnalla.

Teknologia. Kehitys on päätähuimaava ja synnyttää jo luddilaisia pelkotiloja. Alkuperäiset luddilaiset pelkäsivät kehruukonetta. Tämän päivän henkiset jälkeläiset pelkäävät robotteja ja tekoälyä. Älyttömästi.

Mutta jos Suomi ei pysy mukana teknologian rynnistyksessä olemme vielä kaltevammalla pinnalla. Meidän pitää siis kehittää koulutustamme ja lujittaa sosiaalisia rakenteitamme. Epäilen että SoTe-uudistus ei meitä tässä mielessä palvele.

Ympäristö. Ilmakehän lämpeneminen on vakava globaalinen uhka, joka ei ihan ensimmäiseksi iske meidän oloihimme, mutta jonka seuraukset kohdistuvat voimakkaasti koko globaaliin järjestelmään. Jos me emme ole tässä kärkiprojektissa mukana, olemme globaalin ympäristötsunamin hyökyaallossa.

Järkeä saa kuitenkin käyttää. Se edellyttäisi että me myös näkisimme maankäytön muutoksien olevan meidän boreaalisessa metsävyöhykkeessä marginaalisia. LULUCF ei siis ole luonnonsuojeluohjelma.

Venäjä. Itäinen naapurimaamme on hyvää vauhtia suuntaamassa valtavaan kriisiin. Poliittinen järjestelmä on kyvytön vastaamaan haasteisiin. Kansalaisyhteiskunta on viimeisen kolmensadan vuoden aikana mankeloitu olemattomaksi. Ja aikaisemmin sillä ei ollut edellytyksiä kasvaa. Talouden rakenne öljy- ja kaasuriippuvuuksineen ja jyrkkine kehityseroineen ihan Sydän-Venäjää myöten, on aikapommi jossa sytytys jo tikittää.

Poliittinen komento, joka pistää tanssivia tyttöjä vankilaan (Novorossisk esimerkkinä) ja elää Suuren terrorin 80-vuotisjuhlallisuuksia, on kykenemätön ohjaamaan tätä jättiläistä uusille urille ja on meidän eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta täysin arvaamaton.

Mutta kaikesta tästä olemme kykenemättömiä keskustelemaan.

 

Nils Torvalds

]]>
15 http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa#comments EU Presidentinvaalit 2018 Teknologia Venäjä Ympäristö Thu, 14 Dec 2017 07:33:10 +0000 Nils Torvalds http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa
Espoosta mallia sisäilmaongelmien ratkaisemiseen http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen <p>Kotikaupungissani Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos on&nbsp;kehittänyt uuden tyyppikouluratkaisun, jota tullaan hyödyntämään useissa Espoon kaupungin väistö- ja lisätilahankkeissa.</p><p>Espoon Niipperissä vanha koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi vuoden 2016 alussa. Kaupunginvaltuutettuna olin tekemässä tätä päätöstä opetuslautakunnassa. Vanha koulu purettiin alkuvuodesta 2017 ja tyyppikoulun rakentaminen alkoi keväällä. Valmista tuli lukukauden alkuun syyskuussa. Takana ovat vuosien sisäilmatutkimukset, puolitoista vuotta turhia remontteja ja puolentoista vuoden väistö.</p><p>Niipperin koulun vuokrasopimus on kymmeneksi vuodeksi ja siinä on optio viiteen lisävuoteen. Se tarkoittaa myös, että rakennuttaja vastaa koko ajan siitä, että uusi koulu on esimerkiksi sisäilmaltaan terve. Takuu uskallettiin myöntää, sillä koulu on rakennettu tehtaalla luokka kerrallaan. Perustukset on teräspaalutettu, alapohja ja väliseinät ovat puuta eikä rakennuksessa ole käytetty betonia. Niipperin koulu on rakennettu pysyvän koulun rakennusmääräyksillä, vaikka se on siirtokelpoinen.</p><p>Niipperiin pystytetty rakennus ei silti ole mikään väliaikainen parakki tai paviljonki vaan ihan oikea koulu. Väestönsuojaa ei ole, mutta muuten rakentamisessa on noudatettu sellaisia määräyksiä, että koulu voisi jäädä paikalleen vuosikymmeniksi. Niipperin koulun mallin mukaisesti voidaan tehdä hyvinkin nopeasti muita uusia kouluja ja esimerkiksi päiväkoteja.</p><p>Espoossa kymmenen vuoden investointiohjelmassa on 69 koulua tai päiväkotia. Samaan aikaan on sisäilmaongelmia, joiden vuoksi useasta koulusta ollaan hätäevakossa. Tyyppikoulu on mahdollisuus tehdä nopeasti, mutta kuitenkin väliaikaisiksi tarkoitettuja paviljonkeja harkitummin. Aikaa ei säästy rakentamisessa vaan siinä, että suunnittelua ja kilpailutusta ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta.</p><p>Suosittelen Espoon tyyppikoulujen rakentamisen mallia muihinkin Suomen kuntiin myös sisäilmaongelmien haaste huomioiden.&nbsp;</p><p>Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan 12-18 prosentissa julkisista koulurakennuksista on sisäilmaongelmia. Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on 23&ndash;953 miljoonaa euroa, joten on todella kannattavaa miettiä, että miten sisäilmaongelmia ehkäistään ja siitä kärsiviä rakennuksia ja ihmisiä hoidetaan.</p><p>Kiitän Suomen hallitusta siitä, että sisäilmaongelmiin puututaan pitkäjänteisellä valtakunnallisella Terveet tilat -ohjelmalla. Valtiolta ei luonnollisesti ole tulossa kiinteistöjen korjaamiseen rahaa, vaan se kuuluu kokonaan kuntatalouden piiriin. Valtio pyrkii edistämään hyviä käytänteitä, mutta päävastuu on kunnilla.&nbsp;</p><p>Sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva vaatii myös selvittämistä. Tavoitevuoteen 2028 mennessä sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva on selvitetty, mahdolliset puutteet tunnistettu ja korjaukset tehty.&nbsp;</p><p>Tavoitteena on myös että vuoteen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitokodit ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Toiminta aloitetaan tukemalla ja auttamalla huonosta sisäilmasta kärsiviä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotikaupungissani Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos on kehittänyt uuden tyyppikouluratkaisun, jota tullaan hyödyntämään useissa Espoon kaupungin väistö- ja lisätilahankkeissa.

Espoon Niipperissä vanha koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi vuoden 2016 alussa. Kaupunginvaltuutettuna olin tekemässä tätä päätöstä opetuslautakunnassa. Vanha koulu purettiin alkuvuodesta 2017 ja tyyppikoulun rakentaminen alkoi keväällä. Valmista tuli lukukauden alkuun syyskuussa. Takana ovat vuosien sisäilmatutkimukset, puolitoista vuotta turhia remontteja ja puolentoista vuoden väistö.

Niipperin koulun vuokrasopimus on kymmeneksi vuodeksi ja siinä on optio viiteen lisävuoteen. Se tarkoittaa myös, että rakennuttaja vastaa koko ajan siitä, että uusi koulu on esimerkiksi sisäilmaltaan terve. Takuu uskallettiin myöntää, sillä koulu on rakennettu tehtaalla luokka kerrallaan. Perustukset on teräspaalutettu, alapohja ja väliseinät ovat puuta eikä rakennuksessa ole käytetty betonia. Niipperin koulu on rakennettu pysyvän koulun rakennusmääräyksillä, vaikka se on siirtokelpoinen.

Niipperiin pystytetty rakennus ei silti ole mikään väliaikainen parakki tai paviljonki vaan ihan oikea koulu. Väestönsuojaa ei ole, mutta muuten rakentamisessa on noudatettu sellaisia määräyksiä, että koulu voisi jäädä paikalleen vuosikymmeniksi. Niipperin koulun mallin mukaisesti voidaan tehdä hyvinkin nopeasti muita uusia kouluja ja esimerkiksi päiväkoteja.

Espoossa kymmenen vuoden investointiohjelmassa on 69 koulua tai päiväkotia. Samaan aikaan on sisäilmaongelmia, joiden vuoksi useasta koulusta ollaan hätäevakossa. Tyyppikoulu on mahdollisuus tehdä nopeasti, mutta kuitenkin väliaikaisiksi tarkoitettuja paviljonkeja harkitummin. Aikaa ei säästy rakentamisessa vaan siinä, että suunnittelua ja kilpailutusta ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta.

Suosittelen Espoon tyyppikoulujen rakentamisen mallia muihinkin Suomen kuntiin myös sisäilmaongelmien haaste huomioiden. 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan 12-18 prosentissa julkisista koulurakennuksista on sisäilmaongelmia. Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on 23–953 miljoonaa euroa, joten on todella kannattavaa miettiä, että miten sisäilmaongelmia ehkäistään ja siitä kärsiviä rakennuksia ja ihmisiä hoidetaan.

Kiitän Suomen hallitusta siitä, että sisäilmaongelmiin puututaan pitkäjänteisellä valtakunnallisella Terveet tilat -ohjelmalla. Valtiolta ei luonnollisesti ole tulossa kiinteistöjen korjaamiseen rahaa, vaan se kuuluu kokonaan kuntatalouden piiriin. Valtio pyrkii edistämään hyviä käytänteitä, mutta päävastuu on kunnilla. 

Sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva vaatii myös selvittämistä. Tavoitevuoteen 2028 mennessä sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva on selvitetty, mahdolliset puutteet tunnistettu ja korjaukset tehty. 

Tavoitteena on myös että vuoteen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitokodit ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Toiminta aloitetaan tukemalla ja auttamalla huonosta sisäilmasta kärsiviä.

]]>
0 http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen#comments Espoo Opetus Ympäristö Tue, 28 Nov 2017 12:12:24 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen
Geeniteknologiasta ja maailmanjärjestyksestä http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245039-geeniteknologiasta-ja-maailmanjarjestyksesta <p>Äskettäinen <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/24/gmo-mainettaan-kiltimpi-morko">Docventures-ohjelma</a> nosti kissan ruokapöydälle: suuri osa geenitekniikan ja geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) vastustuksesta perustuu lähinnä ilmastodenialismiin verrannolliseen tutkimustulosten ja todisteiden kirsikanpoimintaan. Mitään varsinaista näyttöä ei ole esimerkiksi siitä, että geenimuuntelu sinänsä aiheuttaisi uusia terveys- tai ympäristöriskejä. Kokonaisuutena katsoen, geenitekniikan kritisointi on suurelta osin &quot;epäpuhtaaksi&quot; mielletyn asian pelkoa. &quot;Puhtaaksi&quot; ja &quot;luonnolliseksi&quot; mielletty ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin &quot;hyvä&quot; tai edes &quot;turvallinen&quot;.</p><p>Valitettavasti geenitekniikan höttöinen ja liiankin helposti perusteettomaksi osoitettava kritiikki hautaa alleen myös aivan asiallista huolta maailmanjärjestyksestä. Maailman ruokahuollon turvaaminen väkiluvun kasvaessa luultavasti noin kymmeneen miljardiin ihmiseen ei ole helppo tehtävä, eikä se todennäköisesti ratkea yksin teknologisen kehityksen avulla, vaikka uusi tekniikka voi joitain ongelmia helpottaakin. Geenimuuntelun kriitikot ovat aivan oikeassa todetessaan, että tähän mennessä geenitekniikkaa on käytetty lähinnä taloudellisten hyötyjen saavuttamiseen, ja että suuryritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita vain voittojen tekemisestä. Esimerkiksi maailman köyhiä auttavien ja paikallisia ravitsemusongelmia helpottavien lajikkeiden kehittäminen ei maatalousjättejä kiinnosta, kuten ei myöskään muuhun kuin rahallisesti kaikkein kannattavimpiin monokulttuureihin perustuvien maatalouden muotojen kehittäminen.&nbsp;</p><p>Geenitekniikan tuomitseminen ei kuitenkaan ole oikea tapa puuttua näihin aivan asiallisiin huolenaiheisiin. Vaikka suuryritysten kasvava valta on todellinen ongelma, yksittäiseen tekniikkaan puuttuminen ei tätä kehitystä juurikaan hidasta: tätä kirjoitettaessa markkinoilla on jo esimerkiksi <a href="https://www.agro.basf.fi/agroportal/fi/fi/clearfield_2/clearfield_tuotantomenetelmae_1/clearfield_4.html">torjunta-aineita paremmin kestävä mutta perinteisin menetelmin jalostettu lajike</a>. Lajikkeen kehittäneen maatalous- ja kemianteollisuusjätti BASF:in liiketoimintamalli on tarkalleen sama kuin (<a href="https://skepsis.blob.core.windows.net/skepsisweb/Skeptikko-2016-3_kiistelty_glyfosaatti.pdf">varsin kepein perustein</a>) vastustetun glyfosaatin tapauksessa: suuryritys kehittää lajikkeen, joka sietää hyvin sen markkinoimia torjunta-aineita. Mikään geenimuuntelun kritiikki tai kielto ei tätä lajiketta koske, vaikka sen jalostanut suuryritys tekeekin lajikkeella bisnestä tarkalleen samalla tavoin kuin aktivistien silmätikuksi nostama Monsanto omilla geenimuunnelluilla (tosin nykyisin jo patenttisuojan ulkopuolella olevilla) lajikkeillaan.</p><p>Suuryritysten valta ruokaketjussa ei siis ole juuri mitenkään juuri geenitekniikkaan vaan vallitseviin taloudellisiin valtarakenteisiin liittyvä ongelma. Kasvipatentit, joiden nojalla kasvin jalostaja voi kieltää lajikkeen levittämisen, ovat olleet todellisuutta jo vuodesta 1930, ja monokulttuureihin perustuva maanviljelys on vieläkin varhaisempaa perua. Viljelijöitä ei myöskään niinkään &quot;pakoteta&quot; ostamaan uutta siementä joka vuosi, vaan kyse on biologisesta ilmiöstä (niinsanottu F1-hybridi), jonka ansiosta tiettyjen lajien erityisillä siemenpelloilla erikseen kasvatetut siemenet ovat merkittävästi satoisampia kuin näistä siemenistä versoavista kasveista kerätyt ja säästetyt siemenet. Viljelijät siis ostaisivat siementä melko lailla samaan tapaan vaikka geenimuuntelu kiellettäisiin kokonaan.</p><p>Geenitekniikan vastustajat ohittavat myös turhan usein kokonaan sen tosiasian, että silloin kun köyhien maiden viljelijöille on annettu vapaus valita, geenimuunnellut lajikkeet ovat olleet nimenomaan viljelijöiden valinta jopa siinä määrin, että esimerkiksi Intiassa siementuotanto ei riittänyt vastaamaan kysyntään. Myös Afrikasta on kuulunut täysin aitoja puheenvuoroja, joissa kyseenalaistetaan länsimaisten aktivistien taipumus pyrkiä sanelemaan, millaisin keinoin jalostettuja lajikkeita afrikkalaiset saisivat viljellä.</p><p>Käytännössä viimeistään nyt olisikin aika tehdä selvä pesäero geenitekniikan ja nykyisen talous- ja ruokajärjestelmän kriitikoiden välille. Vaikka geenitekniikka tulee jatkossakin vaatimaan tiukkaa valvontaa ja kriittistä katsetta, totuus on se, että suurin osa vallitsevasta GMO-kritiikistä ei perustu tosiasioihin vaan mielikuviin. Niin kauan kun täysin asiallinen kritiikki maailman talousjärjestyksestä liitetään tähän höttöiseen taisteluun kuviteltua epäpuhdasta vastaan, kriitikot antavat vain aseita käteen kaikille niille, jotka haluavat syystä tai toisesta vähätellä yleisempää, järjestelmään kohdistuvaa kritiikkiä: kuten äskettäinen Docventures-ohjelma näytti, kun suuri osa kritiikistä on melko helposti osoitettavissa aiheettomaksi tai suoranaiseksi vääristelyksi, samalla pensselillä on aivan liian helppo maalata mustaksi myös se asiallinen kritiikki.</p><p>Geenitekniikkakeskustelu osoittaa, millaisia riskejä maailman tilasta huolestuneet ottavat aina, kun he sitovat järjestelmään kohdistuvan kritiikkinsä liian vahvasti johonkin yksittäiseen teknologiaan. Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole sormien työntäminen korviin ja maailman tiedeyhteisöjen ylivoimaisen valtaosan vähättely, vaan keskittyminen niihin todellisiin kritiikkiä kaipaaviin aiheisiin: vallitsevaan, suuryritysten valtaa edistävään talousjärjestykseen, ja priorisointeihin joissa rikkaiden etu menee lähes aina köyhien edun edelle. Geenitekniikan demonisointi johtaa vain harhapoluille, ja lähinnä haittaa heikompien asemaa, kun suuryrityksiä vähävaraisemmat julkiset tutkimuslaitokset eivät enää uskalla teknologiaan koskea.&nbsp;</p> Äskettäinen Docventures-ohjelma nosti kissan ruokapöydälle: suuri osa geenitekniikan ja geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) vastustuksesta perustuu lähinnä ilmastodenialismiin verrannolliseen tutkimustulosten ja todisteiden kirsikanpoimintaan. Mitään varsinaista näyttöä ei ole esimerkiksi siitä, että geenimuuntelu sinänsä aiheuttaisi uusia terveys- tai ympäristöriskejä. Kokonaisuutena katsoen, geenitekniikan kritisointi on suurelta osin "epäpuhtaaksi" mielletyn asian pelkoa. "Puhtaaksi" ja "luonnolliseksi" mielletty ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin "hyvä" tai edes "turvallinen".

Valitettavasti geenitekniikan höttöinen ja liiankin helposti perusteettomaksi osoitettava kritiikki hautaa alleen myös aivan asiallista huolta maailmanjärjestyksestä. Maailman ruokahuollon turvaaminen väkiluvun kasvaessa luultavasti noin kymmeneen miljardiin ihmiseen ei ole helppo tehtävä, eikä se todennäköisesti ratkea yksin teknologisen kehityksen avulla, vaikka uusi tekniikka voi joitain ongelmia helpottaakin. Geenimuuntelun kriitikot ovat aivan oikeassa todetessaan, että tähän mennessä geenitekniikkaa on käytetty lähinnä taloudellisten hyötyjen saavuttamiseen, ja että suuryritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita vain voittojen tekemisestä. Esimerkiksi maailman köyhiä auttavien ja paikallisia ravitsemusongelmia helpottavien lajikkeiden kehittäminen ei maatalousjättejä kiinnosta, kuten ei myöskään muuhun kuin rahallisesti kaikkein kannattavimpiin monokulttuureihin perustuvien maatalouden muotojen kehittäminen. 

Geenitekniikan tuomitseminen ei kuitenkaan ole oikea tapa puuttua näihin aivan asiallisiin huolenaiheisiin. Vaikka suuryritysten kasvava valta on todellinen ongelma, yksittäiseen tekniikkaan puuttuminen ei tätä kehitystä juurikaan hidasta: tätä kirjoitettaessa markkinoilla on jo esimerkiksi torjunta-aineita paremmin kestävä mutta perinteisin menetelmin jalostettu lajike. Lajikkeen kehittäneen maatalous- ja kemianteollisuusjätti BASF:in liiketoimintamalli on tarkalleen sama kuin (varsin kepein perustein) vastustetun glyfosaatin tapauksessa: suuryritys kehittää lajikkeen, joka sietää hyvin sen markkinoimia torjunta-aineita. Mikään geenimuuntelun kritiikki tai kielto ei tätä lajiketta koske, vaikka sen jalostanut suuryritys tekeekin lajikkeella bisnestä tarkalleen samalla tavoin kuin aktivistien silmätikuksi nostama Monsanto omilla geenimuunnelluilla (tosin nykyisin jo patenttisuojan ulkopuolella olevilla) lajikkeillaan.

Suuryritysten valta ruokaketjussa ei siis ole juuri mitenkään juuri geenitekniikkaan vaan vallitseviin taloudellisiin valtarakenteisiin liittyvä ongelma. Kasvipatentit, joiden nojalla kasvin jalostaja voi kieltää lajikkeen levittämisen, ovat olleet todellisuutta jo vuodesta 1930, ja monokulttuureihin perustuva maanviljelys on vieläkin varhaisempaa perua. Viljelijöitä ei myöskään niinkään "pakoteta" ostamaan uutta siementä joka vuosi, vaan kyse on biologisesta ilmiöstä (niinsanottu F1-hybridi), jonka ansiosta tiettyjen lajien erityisillä siemenpelloilla erikseen kasvatetut siemenet ovat merkittävästi satoisampia kuin näistä siemenistä versoavista kasveista kerätyt ja säästetyt siemenet. Viljelijät siis ostaisivat siementä melko lailla samaan tapaan vaikka geenimuuntelu kiellettäisiin kokonaan.

Geenitekniikan vastustajat ohittavat myös turhan usein kokonaan sen tosiasian, että silloin kun köyhien maiden viljelijöille on annettu vapaus valita, geenimuunnellut lajikkeet ovat olleet nimenomaan viljelijöiden valinta jopa siinä määrin, että esimerkiksi Intiassa siementuotanto ei riittänyt vastaamaan kysyntään. Myös Afrikasta on kuulunut täysin aitoja puheenvuoroja, joissa kyseenalaistetaan länsimaisten aktivistien taipumus pyrkiä sanelemaan, millaisin keinoin jalostettuja lajikkeita afrikkalaiset saisivat viljellä.

Käytännössä viimeistään nyt olisikin aika tehdä selvä pesäero geenitekniikan ja nykyisen talous- ja ruokajärjestelmän kriitikoiden välille. Vaikka geenitekniikka tulee jatkossakin vaatimaan tiukkaa valvontaa ja kriittistä katsetta, totuus on se, että suurin osa vallitsevasta GMO-kritiikistä ei perustu tosiasioihin vaan mielikuviin. Niin kauan kun täysin asiallinen kritiikki maailman talousjärjestyksestä liitetään tähän höttöiseen taisteluun kuviteltua epäpuhdasta vastaan, kriitikot antavat vain aseita käteen kaikille niille, jotka haluavat syystä tai toisesta vähätellä yleisempää, järjestelmään kohdistuvaa kritiikkiä: kuten äskettäinen Docventures-ohjelma näytti, kun suuri osa kritiikistä on melko helposti osoitettavissa aiheettomaksi tai suoranaiseksi vääristelyksi, samalla pensselillä on aivan liian helppo maalata mustaksi myös se asiallinen kritiikki.

Geenitekniikkakeskustelu osoittaa, millaisia riskejä maailman tilasta huolestuneet ottavat aina, kun he sitovat järjestelmään kohdistuvan kritiikkinsä liian vahvasti johonkin yksittäiseen teknologiaan. Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole sormien työntäminen korviin ja maailman tiedeyhteisöjen ylivoimaisen valtaosan vähättely, vaan keskittyminen niihin todellisiin kritiikkiä kaipaaviin aiheisiin: vallitsevaan, suuryritysten valtaa edistävään talousjärjestykseen, ja priorisointeihin joissa rikkaiden etu menee lähes aina köyhien edun edelle. Geenitekniikan demonisointi johtaa vain harhapoluille, ja lähinnä haittaa heikompien asemaa, kun suuryrityksiä vähävaraisemmat julkiset tutkimuslaitokset eivät enää uskalla teknologiaan koskea. 

]]>
13 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245039-geeniteknologiasta-ja-maailmanjarjestyksesta#comments Ympäristö Aktivismi Demokratia ja talous Gmo Suuryritykset Ympäristö Thu, 26 Oct 2017 08:03:35 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245039-geeniteknologiasta-ja-maailmanjarjestyksesta
Keskustalainen ilmastopolitiikka menee päin mäntyä - kirjaimellisesti http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243636-keskustalainen-ilmastopolitiikka-menee-pain-mantya-kirjaimellisesti <p>Useat keskustavaikuttajat kansanedustajista paikallistoimijoihin ovat hehkuttaneet keskustalaista ilmastopolitiikkaa. Kansanedustaja Petri Honkonen kirjoittaa keskustan <a href="http://www.keskusta.fi/news/Honkonen-Ilmastopolitiikkaa-realistisen-vihreyden-linjalla/20266/c53de061-6372-4196-9659-b446d39a827e">nettisivuilla</a> heidän tekevän &rdquo;ilmastopolitiikkaa realistisen vihreyden linjalla&rdquo;. Tehdäänpä pieni katsaus Honkosen mainitsemaan realistiseen vihreyteen.</p><p>Keskusta vaatii Honkosen kirjoituksessa stoppia hiilenmustalle politiikalle. Samaan aikaan sähköyhtiö Fortum, josta valtiolla on enemmistön omistus, ostaa merkittävän osuuden saksalaisesta energiayhtiö Uniperista. Kyseisen yhtiön sähköntuotantokapasiteetista peräti 30 prosenttia syntyy hiilestä, ja yhtiö onkin useiden institutionaalisten sijoittajien mustalla listalla. Elinkeinoministeri Lintilä (kesk.) ei omien sanojensa mukaan kuitenkaan tiennyt sijoittajien välttelevän yhtiötä, vaikka vastaakin valtion omistajaohjauksesta. Hänen mukaansa valtio ei aio myöskään puuttua kauppaan.</p><p>Muutamia viikkoja sitten Euroopan parlamentti käsitteli maan- ja metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Parlamentti oli asettamassa Suomelle tiukempia rajoituksia metsähakkuiden suhteen kuin hallitus oli odottanut. Asiasta tehtiin kuitenkin muutosesitys, ja nyt Suomi voi lisätä hakkuiden määrää merkittävästi tulevina vuosina. Tämä on erittäin ongelmallista, sillä aina kun metsiä hakataan, niihin sitoutuneita hiilivarastoja vapautuu. Palautumisessa puolestaan voi kestää hyvinkin kauan.</p><p>Metsiä koskeva lainsäädäntö on saanut kansainväliset tutkijatkin huolestumaan. Hiljattain he kirjoittivat <a href="https://drive.google.com/file/d/0B9HP_Rf4_eHtQUpyLVIzZE8zQWc/view">kirjeen</a>, jossa varoitetaan hakkuista tehdyn linjauksen vaarallisuutta. Tämä ei kuitenkaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) haitannut, vaan hän<a href="https://www.facebook.com/kansanedustajajarileppa/videos/1444557445628383/"> iloitsi</a> avoimesti &rdquo;erävoitosta suomalaiselle biotaloudelle&quot;. Keskustan ilmastopolitiikka nojaakin vahvasti biotaloudelle, mutta samaan aikaan tutkijat muistuttavat, että bioenergia ei ole hiilineutraalia.</p><p>Samaan aikaan kun muu maailma katsoo rohkeasti tulevaisuuteen ja etsii uusia vaihtoehtoja, keskusta ja koko hallitus on asettanut omien äänestäjiensä elinkeinojen säilymisen ilmaston ja ympäristön edelle. Tosiasiassa pitkällä aikavälillä voisimme olla maana luomassa vahvaa talouskasvua ja työpaikkoja panostamalla tulevaisuuden teknologioihin ja ratkaisuihin. On selvää, että vanhoihin keinoihin epätoivoisesti takertuminen ei vie meitä eteenpäin. Ilmastonmuutoksen tuomien ääri-ilmiöiden ja lämpötilan nousun jatkuessa on myös yhä hankalampaa harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa.</p><p>On sääli kuinka keskusta ei ota politiikassaan huomioon aikamme suurinta uhkaa &ndash; ilmastonmuutosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useat keskustavaikuttajat kansanedustajista paikallistoimijoihin ovat hehkuttaneet keskustalaista ilmastopolitiikkaa. Kansanedustaja Petri Honkonen kirjoittaa keskustan nettisivuilla heidän tekevän ”ilmastopolitiikkaa realistisen vihreyden linjalla”. Tehdäänpä pieni katsaus Honkosen mainitsemaan realistiseen vihreyteen.

Keskusta vaatii Honkosen kirjoituksessa stoppia hiilenmustalle politiikalle. Samaan aikaan sähköyhtiö Fortum, josta valtiolla on enemmistön omistus, ostaa merkittävän osuuden saksalaisesta energiayhtiö Uniperista. Kyseisen yhtiön sähköntuotantokapasiteetista peräti 30 prosenttia syntyy hiilestä, ja yhtiö onkin useiden institutionaalisten sijoittajien mustalla listalla. Elinkeinoministeri Lintilä (kesk.) ei omien sanojensa mukaan kuitenkaan tiennyt sijoittajien välttelevän yhtiötä, vaikka vastaakin valtion omistajaohjauksesta. Hänen mukaansa valtio ei aio myöskään puuttua kauppaan.

Muutamia viikkoja sitten Euroopan parlamentti käsitteli maan- ja metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Parlamentti oli asettamassa Suomelle tiukempia rajoituksia metsähakkuiden suhteen kuin hallitus oli odottanut. Asiasta tehtiin kuitenkin muutosesitys, ja nyt Suomi voi lisätä hakkuiden määrää merkittävästi tulevina vuosina. Tämä on erittäin ongelmallista, sillä aina kun metsiä hakataan, niihin sitoutuneita hiilivarastoja vapautuu. Palautumisessa puolestaan voi kestää hyvinkin kauan.

Metsiä koskeva lainsäädäntö on saanut kansainväliset tutkijatkin huolestumaan. Hiljattain he kirjoittivat kirjeen, jossa varoitetaan hakkuista tehdyn linjauksen vaarallisuutta. Tämä ei kuitenkaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) haitannut, vaan hän iloitsi avoimesti ”erävoitosta suomalaiselle biotaloudelle". Keskustan ilmastopolitiikka nojaakin vahvasti biotaloudelle, mutta samaan aikaan tutkijat muistuttavat, että bioenergia ei ole hiilineutraalia.

Samaan aikaan kun muu maailma katsoo rohkeasti tulevaisuuteen ja etsii uusia vaihtoehtoja, keskusta ja koko hallitus on asettanut omien äänestäjiensä elinkeinojen säilymisen ilmaston ja ympäristön edelle. Tosiasiassa pitkällä aikavälillä voisimme olla maana luomassa vahvaa talouskasvua ja työpaikkoja panostamalla tulevaisuuden teknologioihin ja ratkaisuihin. On selvää, että vanhoihin keinoihin epätoivoisesti takertuminen ei vie meitä eteenpäin. Ilmastonmuutoksen tuomien ääri-ilmiöiden ja lämpötilan nousun jatkuessa on myös yhä hankalampaa harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa.

On sääli kuinka keskusta ei ota politiikassaan huomioon aikamme suurinta uhkaa – ilmastonmuutosta.

]]>
12 http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243636-keskustalainen-ilmastopolitiikka-menee-pain-mantya-kirjaimellisesti#comments Biotalous hallitus Ilmastonmuutos Keskusta Ympäristö Fri, 29 Sep 2017 12:03:10 +0000 Olli-Pekka Paasivirta http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243636-keskustalainen-ilmastopolitiikka-menee-pain-mantya-kirjaimellisesti
Hinnalla millä hyvänsä http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa <p>Vuonna 1987 tein ensimmäisen matkani Lappiin. Tunturit tekivät 10-vuotiaaseen tyttöön lähtemättömän vaikutuksen ja siitä saakka olen käynyt pohjoisessa lähes joka vuosi, vaikka matkaa Varsinais-Suomesta kertyy yli 1000 kilometriä.&nbsp;</p><p>Ylläksen kupeeseen suunnitellaan jälleen uutta kaivosta. Kaivoshanketta vastustavat erityisesti alueen matkailijat ja matkailuyrittäjät, mutta kunnanjohtaja ja ilmeisesti merkittävä osa kuntapäättäjistä on hankkeen kannalla. Vaikka sen nettovaikutukset työpaikkoihin ovat tutkimusten mukaan negatiiviset, palkkatulot ja kunnan verotulot seudulla kasvaisivat.&nbsp;</p><p>Jo Talvivaarassa koetun esimerkin mukaisesti kaivostoimintaa käynnistävän yrityksen suhtautuminen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa olevan melko ylimielistä ja ylimalkaista. Ympäristölupaprosesseja erilaisissa organisaatioissa hyvin läheltä tarkastelleena, yrityksillä ei välttämättä ole mitään ymmärrystä omista ympäristövaikutuksistaan. Osaaminen ostetaan raporttien muodossa muualta.</p><p>Ympäristölupaprosessin toinen pää, viranomaiset, eivät hekään täyttä luottamusta ansaitse. Kaivoshanke on aina niin valtava kokonaisuus, ettei edes aiemman kokemuksen nojalla sen todellisia vaikutuksia osaa välttämättä arvioida kukaan. Saati simuloida tilannetta, jossa jokin osa-alue pettää.&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005372069.html?share=4d823900af0891365cdb6ad96c1b923d">Helsingin Sanomien</a> (18.9.) artikkelin mukaan matkailuyrittäjät, kunnan ja alueen edustajat sekä kaivosyhtiö eivät mahdu enää samaan pöytään.&nbsp;Suomessa on varsin huonot perinteet käydä kansalaiskeskustelua aktiivisesti, saati hyödyntää aktiivisten toimijoiden osaamista ja heidän hankkimaansa tietoa.&nbsp;</p><p>Riippumatta siitä, mitkä ovat kaivoksen todelliset ympäristövaikutukset tai oletetut taloudelliset seuraukset, on muistettava ainutlaatuisen ja toisaalta huikeaa potentiaalia sisältävään luontokohteeseen liittyvät mielikuvat.&nbsp;</p><p>Matkailija ei suinkaan perehdy ympäristölupa-asiakirjoihin. Matkailija ei tee matkustuspäätöstään sen perusteella, jäävätkö ympröivään luontoon lasketut päästöt alle sallittujen raja-arvojen. Matkailija perustaa päätöksensä ainoastaan ja vain mielikuviin. Ja kun mielikuva muuttuu negatiiviseksi, matkaa ei kyseiseen kohteeseen enää tehdä. Tämän riskin vallitessa ei myöskään matkailupalveluihin investoijat halua rahojaan kyseiseen kohteeseen käyttää.</p><p>Suomi kuitenkin uskoo vielä kirkkoakin lujemmin teollisuuteen. Ja mitä peremmällä ollaan jalostusprosessin alkupäässä, sitä vankempaa on usko sen erinomaisuuteen, välttämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että maailman koulutetuimman kansan pitäisi ensisijaisesti panostaa osaamistaan jalostusasteeltaan alkutuontantoa huomattavasti korkeampiin tuotteisiin ja palveluihin.&nbsp;</p><p>Matkailu on vielä monen mielissä &quot;toisten paitojen pesemistä&quot;, joka ei Kekkosen aikaisten uskomustemme mukaan tätä kansakuntaa pelasta. Samaan aikaan sentään teollisuutemme on ottanut aimoaskeleita palveluiden kehittämiseksi, mutta kaiken ytimessä pitäisi lopulta kuitenkin olla tuote. Ja mitä suuremmassa yksikössä tuotteita tehdään, sen parempi meille. Pk-yrityksillä on sija Suomen majatalossa vain laman synkimpinä hetkinä. Nyt emme enää elä lamassa ja niinpä pienyrittäjät saavat sinnitellä oman onnensa nojassa, kunnes maailmatalous taas heilahtaa uuteen asentoon.&nbsp;</p><p>Ylläs-Pallaksen kansallispuiston matkailupotentiaali on käsittämättömän suuri. Maailmanpolitiikan epävakaus, massakohteiden turvattomuus, ilmansaasteet, ihmismassat ja melu ovat niin monen arkipäivää, että hiljaisuudesta, puhtaudesta ja kauneudesta ollaan valmiita maksamaan aina vaan suurempia summia. Ilmastonmuutos taas tahollaan vähentää etenkin talvimatkailuun soveltuvien kohteiden määrää, mikä ollaan esimerkiksi useissa Alppikohteissa saatu jo karvaasti kokea.&nbsp;</p><p>Ilman ainoatakaan teknokraattista, pragmaattista järkiperustetta voidaan todeta, että kaivosta ei pidä missään tapauksessa rakentaa Ylläksen kylkeen. Tärkeimmät asiat nimittäin näkee sydämellään, kuten legendaarinen Pikku Prinssi filosofiassaan toteaa. Mutta vaikka ei uskoisi Pikku Prinssin ajatuksiin, niitä teknokraattisen järkeviäkin perusteluita kaivoksen estämiseksi löytyy lukemattomia. Ja ehkä tärkein niistä on se, että kaivos synnyttänee 300 työpaikkaa, matkailu- ja elämysteollisuuden mahdollisuudet ovat kymmenkertaiset.&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluu, kääntyykö Suomi ja sen yksi suurimmista matkailu- ja elämysjalokivistä yhä syvemmälle teollisen aikakauden alkuhämäriin vai aiommeko me siirtyä muun Euroopan mukana palvelutalouden ja elämysteollisuuden aikakaudelle? </p><p>Toivon todella, että voin kääntää jatkossakin katseeni Yllästunturilla mihin tahansa ilmansuuntaan ja nähdä ainoastaan upeaa, puhdasta Lapin luontoa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1987 tein ensimmäisen matkani Lappiin. Tunturit tekivät 10-vuotiaaseen tyttöön lähtemättömän vaikutuksen ja siitä saakka olen käynyt pohjoisessa lähes joka vuosi, vaikka matkaa Varsinais-Suomesta kertyy yli 1000 kilometriä. 

Ylläksen kupeeseen suunnitellaan jälleen uutta kaivosta. Kaivoshanketta vastustavat erityisesti alueen matkailijat ja matkailuyrittäjät, mutta kunnanjohtaja ja ilmeisesti merkittävä osa kuntapäättäjistä on hankkeen kannalla. Vaikka sen nettovaikutukset työpaikkoihin ovat tutkimusten mukaan negatiiviset, palkkatulot ja kunnan verotulot seudulla kasvaisivat. 

Jo Talvivaarassa koetun esimerkin mukaisesti kaivostoimintaa käynnistävän yrityksen suhtautuminen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa olevan melko ylimielistä ja ylimalkaista. Ympäristölupaprosesseja erilaisissa organisaatioissa hyvin läheltä tarkastelleena, yrityksillä ei välttämättä ole mitään ymmärrystä omista ympäristövaikutuksistaan. Osaaminen ostetaan raporttien muodossa muualta.

Ympäristölupaprosessin toinen pää, viranomaiset, eivät hekään täyttä luottamusta ansaitse. Kaivoshanke on aina niin valtava kokonaisuus, ettei edes aiemman kokemuksen nojalla sen todellisia vaikutuksia osaa välttämättä arvioida kukaan. Saati simuloida tilannetta, jossa jokin osa-alue pettää. 

Helsingin Sanomien (18.9.) artikkelin mukaan matkailuyrittäjät, kunnan ja alueen edustajat sekä kaivosyhtiö eivät mahdu enää samaan pöytään. Suomessa on varsin huonot perinteet käydä kansalaiskeskustelua aktiivisesti, saati hyödyntää aktiivisten toimijoiden osaamista ja heidän hankkimaansa tietoa. 

Riippumatta siitä, mitkä ovat kaivoksen todelliset ympäristövaikutukset tai oletetut taloudelliset seuraukset, on muistettava ainutlaatuisen ja toisaalta huikeaa potentiaalia sisältävään luontokohteeseen liittyvät mielikuvat. 

Matkailija ei suinkaan perehdy ympäristölupa-asiakirjoihin. Matkailija ei tee matkustuspäätöstään sen perusteella, jäävätkö ympröivään luontoon lasketut päästöt alle sallittujen raja-arvojen. Matkailija perustaa päätöksensä ainoastaan ja vain mielikuviin. Ja kun mielikuva muuttuu negatiiviseksi, matkaa ei kyseiseen kohteeseen enää tehdä. Tämän riskin vallitessa ei myöskään matkailupalveluihin investoijat halua rahojaan kyseiseen kohteeseen käyttää.

Suomi kuitenkin uskoo vielä kirkkoakin lujemmin teollisuuteen. Ja mitä peremmällä ollaan jalostusprosessin alkupäässä, sitä vankempaa on usko sen erinomaisuuteen, välttämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että maailman koulutetuimman kansan pitäisi ensisijaisesti panostaa osaamistaan jalostusasteeltaan alkutuontantoa huomattavasti korkeampiin tuotteisiin ja palveluihin. 

Matkailu on vielä monen mielissä "toisten paitojen pesemistä", joka ei Kekkosen aikaisten uskomustemme mukaan tätä kansakuntaa pelasta. Samaan aikaan sentään teollisuutemme on ottanut aimoaskeleita palveluiden kehittämiseksi, mutta kaiken ytimessä pitäisi lopulta kuitenkin olla tuote. Ja mitä suuremmassa yksikössä tuotteita tehdään, sen parempi meille. Pk-yrityksillä on sija Suomen majatalossa vain laman synkimpinä hetkinä. Nyt emme enää elä lamassa ja niinpä pienyrittäjät saavat sinnitellä oman onnensa nojassa, kunnes maailmatalous taas heilahtaa uuteen asentoon. 

Ylläs-Pallaksen kansallispuiston matkailupotentiaali on käsittämättömän suuri. Maailmanpolitiikan epävakaus, massakohteiden turvattomuus, ilmansaasteet, ihmismassat ja melu ovat niin monen arkipäivää, että hiljaisuudesta, puhtaudesta ja kauneudesta ollaan valmiita maksamaan aina vaan suurempia summia. Ilmastonmuutos taas tahollaan vähentää etenkin talvimatkailuun soveltuvien kohteiden määrää, mikä ollaan esimerkiksi useissa Alppikohteissa saatu jo karvaasti kokea. 

Ilman ainoatakaan teknokraattista, pragmaattista järkiperustetta voidaan todeta, että kaivosta ei pidä missään tapauksessa rakentaa Ylläksen kylkeen. Tärkeimmät asiat nimittäin näkee sydämellään, kuten legendaarinen Pikku Prinssi filosofiassaan toteaa. Mutta vaikka ei uskoisi Pikku Prinssin ajatuksiin, niitä teknokraattisen järkeviäkin perusteluita kaivoksen estämiseksi löytyy lukemattomia. Ja ehkä tärkein niistä on se, että kaivos synnyttänee 300 työpaikkaa, matkailu- ja elämysteollisuuden mahdollisuudet ovat kymmenkertaiset. 

Kysymys kuuluu, kääntyykö Suomi ja sen yksi suurimmista matkailu- ja elämysjalokivistä yhä syvemmälle teollisen aikakauden alkuhämäriin vai aiommeko me siirtyä muun Euroopan mukana palvelutalouden ja elämysteollisuuden aikakaudelle?

Toivon todella, että voin kääntää jatkossakin katseeni Yllästunturilla mihin tahansa ilmansuuntaan ja nähdä ainoastaan upeaa, puhdasta Lapin luontoa. 

]]>
4 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa#comments Kaivosala Lappi Matkailu Teollisuus Ympäristö Mon, 18 Sep 2017 08:14:40 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243035-hinnalla-milla-hyvansa
Hometaloista - radiotaajuinen säteily oireiden ja nopean homehtumisen taustalla? http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242660-hometaloista-radiotaajuinen-sateily-oireiden-ja-nopean-homehtumisen-taustalla <p>Sisäilmastoseminaarissa Helsingissä pidimme esityksen radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) terveysvaikutuksista. Mikroaaltosäteily nopeuttaa myös bakteerien ja sienten kasvua. Tästä syystä oli jo korkea aika aloittaa Suomessa keskustelu tästä vaietusta ympäristötekijästä.<br /><br />Nyt todennäköisesti monessa &quot;hometalossa&quot; tehdään kalliita ja turhia remontteja, vaikka syy on liian suurissa radiotaajuisen säteilyn tasoissa. &nbsp;</p><p>- - - -</p><p><br />Yhdessä <strong>juristi Marjukka Hagströmin</strong> kanssa siis pidimme seuraavan esityksen Sisäilmastoseminaarissa :</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Radiotaajuisen säteilyn yhteys terveellisiin asuin- ja työtiloihin</strong></em></p><p><a href="http://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/3483/23018/file/sisem2017%20I5%20Ahonen%20Hagstr%C3%B6m.pdf" title="http://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/3483/23018/file/sisem2017%20I5%20Ahonen%20Hagstr%C3%B6m.pdf">http://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/3483/23018/file/sisem201...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Esitysdiat sisältävät ehkä mielenkiintoisia caseja, joita olemme Suomessa joutuneet seuraamaan. Seuraavassa case-kuvassa on kuvattu tyypillinen riskitilanne, matkapuhelintukiaseman antennit ovat hyvin lähellä huoneistoja ja antennien teho on liian suuri.</p><p><br /><a href="http://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/3483/23018/file/sisem2017%20I5%20Ahonen%20Hagstr%C3%B6m.pdf"><img alt="Kuva 1. Kerrostalo ja hyvin lähellä sijaitsevat matkapuhelintukiaseman antennien säteilykuvio." height="436" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Matkapuhelintukiasema-radiotaajuinen-RF.JPG" width="651" /></a></p><p><strong>Kuva 1. </strong>Matkapuhelintukiaseman antennien tasolla suurimmat mikroaaltosäteilyn tasot, jotka vastasivat myös asunnossa olleiden ihmisten oireita. Talon alimmissa kerroksissa ei näitä terveysongelmia ollut. Kyseisessä casessa oireet alkoivat n. 1 V/m (2650 (&micro;W/m2) tasoista, kun raja-arvo sallii säteilyttää ihmisiä aina 41-61 V/m asti (riippuen käytetystä teknologiasta). <a href="http://ro.uow.edu.au/theses/3148/">Teollisuus on päässyt vaikuttamaan</a> näihin raja-arvoihin, jolloin <a href="http://tinyrl.com/RF-guideline">kroonisen (24/7) altistuksen vaikutuksia</a> ei ole näissä ICNIRP-raja-arvoissa otettu huomioon.</p><p>Hometaloissa on dokumentoitu ihmisillä terveysongelmia, jolloin tärkeä olisi ensiksi erottaa radiotaajuisen säteilyn aiheuttamat oireet/vauriot pelkästään(!) homeiden (sis. bakteerien, sienten) aiheuttamista oireista/vaurioista.<br /><br />Alla ranskalaisen veteraanitutkija Roger Santinin tutkimusryhmän tutkimuspaperista lainattu kuva, joka listaa yleisimmät radiotaajuisen säteilyn aiheuttamat oireet suhteessa etäsyyteen :</p><p><br /><br /><a href="http://europepmc.org/abstract/med/12168254"><img alt="Kuva 2. Santinin tutkimusryhmän löydökset eri oireista tietyillä etäisyyksillä matkapuhelintukiasemasta." height="446" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Santini_Symptoms-near-cellular-base-stations_2002.jpg" /></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuva 2</strong>. <strong>Yleisimmät</strong> matkapuhelintukiasemien aiheuttamat <strong>oireet</strong>: Uniongelmat, krooninen väsymys, päänsärky, keskittymiskykyongelmat, muistihäiriöt, masennus, iho-ongelmat (Santini et al. , 2002)</p><p><br /><br /><strong>Yhteenveto matkapuhelintukiasemien epidemiologisista tutkimuksist</strong>a, joissa myös vakavammat sairaudet tulevat esille: <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20662418" title="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20662418">https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20662418</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Saksalaiset ja itävaltalaiset lääkärit</strong> ovat törmänneet tähän terveysongelmaan. Niinpä he ovat mukana laatimassa seuraavaa <strong>EUROPAEM-suositusta terveellisemmästä asuinympäristöstä</strong>:</p><p><a href="https://www.degruyter.com/view/j/reveh.2016.31.issue-3/reveh-2016-0011/reveh-2016-0011.xml"><img alt=" EUROPAEM-suositustasot radiotaajuinen säteily." src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/EUROPAEM_RF_Precautionary_without_text.jpg" /></a></p><p>Kuva 3. <a href="https://www.degruyter.com/view/j/reveh.2016.31.issue-3/reveh-2016-0011/reveh-2016-0011.xml">Euroopan Ympäristölääketieteen Akatemian (EUROPAEM)-suositustasot (sivu 138)</a> radiotaajuiselle säteilylle asunnoissa. Huomattavaa on, että tasot ovat tuhannesosia Suomen virallisista ICNIRP-raja-arvoista.</p><p><u><strong>Suomessa sadat koulut toimivat matkapuhelintukiasemina, vastoin Euroopan Parlamentin ja Euroopan neuvoston suosituksia. Edes kouluissa pitäisi pikaisesti huomioida nuo EUROPAEMin suositustasot.</strong></u></p><p>Sisäilmastoseminaarin <a href="https://sisailmayhdistys.omaverkkokauppa.fi/epages/sisailmayhdistys.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015081803/Categories/Seminaarijulkaisut">tulevassa kirjajulkaisussa</a> käsittelemme tarkemmin tätä aluetta.</p><p>- - - -</p><p>Myös <strong>puut, kasvit, hyönteiset ja eläimet</strong> kärsivät matkapuhelintukiasemien lähellä:</p><p><br /><a href="https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.08.045"><img alt="Radiofrequency" height="319" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Observation_guide-Microwaves_and_tree_damage.jpg" width="646" /></a></p><p><strong>Kuva 4.</strong> Esimerkki, <strong>miten puissa näkyy vahvempi radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) kuormitus matkapuhelintukiasemasta</strong>. Puun vauriot alkavat tukiaseman puolelta. Vauriot vaihtelevat puulajin mukaan. Pohjana: Waldman-Selsam et al. (2016)</p><p>&nbsp;</p><p>Waldmann-Selsam, C., Balmori-de la Puente, A., Breunig, H., &amp; Balmori, A. (2016).<strong> Radiofrequency radiation injures trees around mobile phone base stations.</strong> The Science of the Total Environment, 572, 554&ndash;569.</p><p><a href="https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.08.045" title="https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.08.045">https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.08.045</a></p><p><strong>Opas näiden vaurioiden tarkkailuun</strong>: <a href="http://kompetenzinitiative.net/KIT/KIT/new-observation-guide-tree-damage/" title="http://kompetenzinitiative.net/KIT/KIT/new-observation-guide-tree-damage/">http://kompetenzinitiative.net/KIT/KIT/new-observation-guide-tree-damage/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Luontoa koskevat RF-tutkimuskatsaukset: <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463,23261519" title="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463,23261519">https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463,23261519</a></p><p>- - - -</p><p><strong>HOME-YHTEYS</strong><br /><br />Oma kokonaisuutensa, jota emme Sisäilmastoseminaarissa ehtineet käsitellä, on pieneliöstön kasvuedellytykset. Siksi seuraavaksi tuon tämän alueen esille.</p><p><br /><strong>Hyvin ajankohtaisia tutkimuspapereita sienten ja bakteerien kasvusta hometaloihin liittyen:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><br />Taheri, M., Mortazavi, S. M. J., Moradi, M., Mansouri, S., Hatam, G. R., &amp; Nouri, F. (2017). <strong>Evaluation of the Effect of Radiofrequency Radiation Emitted From Wi-Fi Router and Mobile Phone Simulator on the Antibacterial Susceptibility of Pathogenic Bacteria Listeria monocytogenes and Escherichia coli</strong>. Dose-Response: A Publication of International Hormesis Society, 15(1), 1559325816688527.</p><p><a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5298474/" title="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5298474/">https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5298474/</a></p><p><strong>(Vain 6 tunnin RF-altistuksen jälkeen bakteeri muuttui resistentiksi antibiooteille. Testattu 900 MHz:n GSM:llä ja WLANilla. Ajankohtaista erityisesti sairaaloissa, joissa pitäisi kiireesti miettiä miten minimoida radiotaajuisen säteilyn tasot.)</strong></p><p>+<br /><br />Bayat, M., Hemati, S., Soleimani-Estyar, R., &amp; Shahin-Jafari, A. (2017). <strong>Effect of long-term exposure of mice to 900 MHz GSM radiation on experimental cutaneous candidiasis.</strong> Saudi Journal of Biological Sciences, 24(4),</p><p><a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1319562X15003095" title="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1319562X15003095">http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1319562X15003095</a><br /><br /><strong>(Mikroaaltosäteily nopeutti tässä eläinkokeessa candidan kasvua, hidastaen merkittävästi haavan paranemista. Jälleen olennainen löydös sairaaloiden, mutta myös esimerkiksi heikentyneen vastustuskyvyn omaavien (lasten, vanhusten) asuinpaikkojen osalta. Candidan kasvu liittyy myös <a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00703">ihon hiivainfektioihin</a> ja laajemmassa mitassa voi miettiä eri mikrobien kasvuedellytyksiä hometalojen rakenteissa. ) &nbsp;</strong><br />&nbsp;</p><p><strong>Aikaisemmin keräämiäni tutkimuspapereita mikrobit-mikroaallot -yhteydestä hometaloihin liittyen:</strong><br /><br /><a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161353-radiotaajuinen-sateily-mikroaaltosateily-nopeuttamassa-homeiden-kasvua" title="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161353-radiotaajuinen-sateily-mikroaaltosateily-nopeuttamassa-homeiden-kasvua">http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161353-radiotaajuinen-sateil...</a></p><p>Kuten yllä tutkimuspapereista tulee ilmi, <strong>matkapuhelintukiasemien, WLANien ja tutkien radiotaajuinen säteily voi tietyissä olosuhteissa nopeuttaa sienten ja bakteeerien kasvua, nopeuttaen rakennuksen homehtumista.</strong> Vaikutukset bakteereihin/sieniin ilmenevät Window-efektinä: tietyn altistusajan jälkeen ja mahdollisesti tietyllä teholla. Eri teknologiat (niiden taajuudet ja pulssimuodot) vaikuttavat myös eri tavoilla tietyn bakteerin kasvuun. Siksi alue on haastava tutkimuskohde.</p><p>- - - -</p><p><strong>YHTEENVETO:&nbsp; Erittäin kiireellistä olisi mitata epäillyissä &quot;hometaloissa&quot; radiotaajuisen säteilyn tasot, ennenkuin taloja remontoidaan tai puretaan. Suomessa on viime vuosina &quot;hometalojen&quot; määrä moninkertaistunut samanaikaisesti kun radiotaajuisen säteilyn tasot ovat eksponentiaalisesti kasvaneet ympäristössämme. Olisi tärkeä myös tiedottaa terveys- ja rakennustarkastajille tästä aihealueesta.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäilmastoseminaarissa Helsingissä pidimme esityksen radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) terveysvaikutuksista. Mikroaaltosäteily nopeuttaa myös bakteerien ja sienten kasvua. Tästä syystä oli jo korkea aika aloittaa Suomessa keskustelu tästä vaietusta ympäristötekijästä.

Nyt todennäköisesti monessa "hometalossa" tehdään kalliita ja turhia remontteja, vaikka syy on liian suurissa radiotaajuisen säteilyn tasoissa.  

- - - -


Yhdessä juristi Marjukka Hagströmin kanssa siis pidimme seuraavan esityksen Sisäilmastoseminaarissa :

 

              Radiotaajuisen säteilyn yhteys terveellisiin asuin- ja työtiloihin

http://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/3483/23018/file/sisem2017%20I5%20Ahonen%20Hagstr%C3%B6m.pdf

 

Esitysdiat sisältävät ehkä mielenkiintoisia caseja, joita olemme Suomessa joutuneet seuraamaan. Seuraavassa case-kuvassa on kuvattu tyypillinen riskitilanne, matkapuhelintukiaseman antennit ovat hyvin lähellä huoneistoja ja antennien teho on liian suuri.


Kuva 1. Kerrostalo ja hyvin lähellä sijaitsevat matkapuhelintukiaseman antennien säteilykuvio.

Kuva 1. Matkapuhelintukiaseman antennien tasolla suurimmat mikroaaltosäteilyn tasot, jotka vastasivat myös asunnossa olleiden ihmisten oireita. Talon alimmissa kerroksissa ei näitä terveysongelmia ollut. Kyseisessä casessa oireet alkoivat n. 1 V/m (2650 (µW/m2) tasoista, kun raja-arvo sallii säteilyttää ihmisiä aina 41-61 V/m asti (riippuen käytetystä teknologiasta). Teollisuus on päässyt vaikuttamaan näihin raja-arvoihin, jolloin kroonisen (24/7) altistuksen vaikutuksia ei ole näissä ICNIRP-raja-arvoissa otettu huomioon.

Hometaloissa on dokumentoitu ihmisillä terveysongelmia, jolloin tärkeä olisi ensiksi erottaa radiotaajuisen säteilyn aiheuttamat oireet/vauriot pelkästään(!) homeiden (sis. bakteerien, sienten) aiheuttamista oireista/vaurioista.

Alla ranskalaisen veteraanitutkija Roger Santinin tutkimusryhmän tutkimuspaperista lainattu kuva, joka listaa yleisimmät radiotaajuisen säteilyn aiheuttamat oireet suhteessa etäsyyteen :



Kuva 2. Santinin tutkimusryhmän löydökset eri oireista tietyillä etäisyyksillä matkapuhelintukiasemasta.

 

Kuva 2. Yleisimmät matkapuhelintukiasemien aiheuttamat oireet: Uniongelmat, krooninen väsymys, päänsärky, keskittymiskykyongelmat, muistihäiriöt, masennus, iho-ongelmat (Santini et al. , 2002)



Yhteenveto matkapuhelintukiasemien epidemiologisista tutkimuksista, joissa myös vakavammat sairaudet tulevat esille: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20662418

 

Saksalaiset ja itävaltalaiset lääkärit ovat törmänneet tähän terveysongelmaan. Niinpä he ovat mukana laatimassa seuraavaa EUROPAEM-suositusta terveellisemmästä asuinympäristöstä:

 EUROPAEM-suositustasot radiotaajuinen säteily.

Kuva 3. Euroopan Ympäristölääketieteen Akatemian (EUROPAEM)-suositustasot (sivu 138) radiotaajuiselle säteilylle asunnoissa. Huomattavaa on, että tasot ovat tuhannesosia Suomen virallisista ICNIRP-raja-arvoista.

Suomessa sadat koulut toimivat matkapuhelintukiasemina, vastoin Euroopan Parlamentin ja Euroopan neuvoston suosituksia. Edes kouluissa pitäisi pikaisesti huomioida nuo EUROPAEMin suositustasot.

Sisäilmastoseminaarin tulevassa kirjajulkaisussa käsittelemme tarkemmin tätä aluetta.

- - - -

Myös puut, kasvit, hyönteiset ja eläimet kärsivät matkapuhelintukiasemien lähellä:


Radiofrequency

Kuva 4. Esimerkki, miten puissa näkyy vahvempi radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) kuormitus matkapuhelintukiasemasta. Puun vauriot alkavat tukiaseman puolelta. Vauriot vaihtelevat puulajin mukaan. Pohjana: Waldman-Selsam et al. (2016)

 

Waldmann-Selsam, C., Balmori-de la Puente, A., Breunig, H., & Balmori, A. (2016). Radiofrequency radiation injures trees around mobile phone base stations. The Science of the Total Environment, 572, 554–569.

https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.08.045

Opas näiden vaurioiden tarkkailuun: http://kompetenzinitiative.net/KIT/KIT/new-observation-guide-tree-damage/

 

Luontoa koskevat RF-tutkimuskatsaukset: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463,23261519

- - - -

HOME-YHTEYS

Oma kokonaisuutensa, jota emme Sisäilmastoseminaarissa ehtineet käsitellä, on pieneliöstön kasvuedellytykset. Siksi seuraavaksi tuon tämän alueen esille.


Hyvin ajankohtaisia tutkimuspapereita sienten ja bakteerien kasvusta hometaloihin liittyen:

 


Taheri, M., Mortazavi, S. M. J., Moradi, M., Mansouri, S., Hatam, G. R., & Nouri, F. (2017). Evaluation of the Effect of Radiofrequency Radiation Emitted From Wi-Fi Router and Mobile Phone Simulator on the Antibacterial Susceptibility of Pathogenic Bacteria Listeria monocytogenes and Escherichia coli. Dose-Response: A Publication of International Hormesis Society, 15(1), 1559325816688527.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5298474/

(Vain 6 tunnin RF-altistuksen jälkeen bakteeri muuttui resistentiksi antibiooteille. Testattu 900 MHz:n GSM:llä ja WLANilla. Ajankohtaista erityisesti sairaaloissa, joissa pitäisi kiireesti miettiä miten minimoida radiotaajuisen säteilyn tasot.)

+

Bayat, M., Hemati, S., Soleimani-Estyar, R., & Shahin-Jafari, A. (2017). Effect of long-term exposure of mice to 900 MHz GSM radiation on experimental cutaneous candidiasis. Saudi Journal of Biological Sciences, 24(4),

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1319562X15003095

(Mikroaaltosäteily nopeutti tässä eläinkokeessa candidan kasvua, hidastaen merkittävästi haavan paranemista. Jälleen olennainen löydös sairaaloiden, mutta myös esimerkiksi heikentyneen vastustuskyvyn omaavien (lasten, vanhusten) asuinpaikkojen osalta. Candidan kasvu liittyy myös ihon hiivainfektioihin ja laajemmassa mitassa voi miettiä eri mikrobien kasvuedellytyksiä hometalojen rakenteissa. )  
 

Aikaisemmin keräämiäni tutkimuspapereita mikrobit-mikroaallot -yhteydestä hometaloihin liittyen:

http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161353-radiotaajuinen-sateily-mikroaaltosateily-nopeuttamassa-homeiden-kasvua

Kuten yllä tutkimuspapereista tulee ilmi, matkapuhelintukiasemien, WLANien ja tutkien radiotaajuinen säteily voi tietyissä olosuhteissa nopeuttaa sienten ja bakteeerien kasvua, nopeuttaen rakennuksen homehtumista. Vaikutukset bakteereihin/sieniin ilmenevät Window-efektinä: tietyn altistusajan jälkeen ja mahdollisesti tietyllä teholla. Eri teknologiat (niiden taajuudet ja pulssimuodot) vaikuttavat myös eri tavoilla tietyn bakteerin kasvuun. Siksi alue on haastava tutkimuskohde.

- - - -

YHTEENVETO:  Erittäin kiireellistä olisi mitata epäillyissä "hometaloissa" radiotaajuisen säteilyn tasot, ennenkuin taloja remontoidaan tai puretaan. Suomessa on viime vuosina "hometalojen" määrä moninkertaistunut samanaikaisesti kun radiotaajuisen säteilyn tasot ovat eksponentiaalisesti kasvaneet ympäristössämme. Olisi tärkeä myös tiedottaa terveys- ja rakennustarkastajille tästä aihealueesta.

]]>
6 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242660-hometaloista-radiotaajuinen-sateily-oireiden-ja-nopean-homehtumisen-taustalla#comments Home Radiotaajuinen säteily Terveys Ympäristö Sun, 10 Sep 2017 17:56:45 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242660-hometaloista-radiotaajuinen-sateily-oireiden-ja-nopean-homehtumisen-taustalla
Presidentti Putin puhui ympäristön puolesta - Niinistön opit menneet perille? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242119-presidentti-putin-puhui-ympariston-puolesta-niiniston-opit-menneet-perille <p><strong><em>Presidentti Putin puhui ympäristön puolesta</em></strong></p><p><em>Presidentti Niinistön oppi on mennyt perille?</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Presidentti Vladimir Putin järjesti 16.8.2016 Kaliningradissa </strong>kokouksen mahdollisuuksista kehittää liikenneinfrastruktuuria Luoteis-Venäjällä. Tilaisuuteen osallistuivat ministeriöiden ja virastojen päämiehet sekä useita <strong>Luoteisen federaatiopiirin</strong> alueellisia johtajia.</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luoteinen_federaatiopiiri"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Luoteinen_federaatiopiiri</u></a></p><p>Työkokouksen raporttiuutisesta ilmenee mielenkiintoinen seikka.</p><p>Presidentti Putin on nostanut esille hieman yllättävän näkökohdan, <strong><em>egologiset uhkat</em></strong><em>:</em></p><p>&rdquo;<em>Kollegat, sanon tämän, haluan nostaa <strong>arkaluonteisen kysymyksen</strong>. Murmanskissa ja muissa Venäjän satamissa, joista peittämätöntä hiiltä on lähetetty, <strong>ympäristö on erityisen huolestuttava asia</strong>. Tarkoitan <strong>hiilipölyn suurta pitoisuutta ilmassa</strong>, kuten luultavasti kuulitte suoran linjan aikana Nakhodkan ihmisiltä&rdquo;.&nbsp; </em><a href="https://www.google.fi/search?q=nakhodka+coal+terminal&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwiu9OXNg__VAhXCIJoKHfuFDDMQsAQIIw&amp;biw=1536&amp;bih=720"><u>https://www.google.fi/search?q=nakhodka+coal+terminal&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwiu9OXNg__VAhXCIJoKHfuFDDMQsAQIIw&amp;biw=1536&amp;bih=720</u></a></p><p><em>&rdquo;Kun kehitämme hiiliterminaaleja ja valitsemme paikkoja satamakapasiteetin laajentamiseksi, meidän on <strong>tehtävä se ympäristö etusijalla</strong> ja kiinnitettävä mahdollisimman paljon huomiota näihin asioihin <strong>ottaen huomioon lähialueilla asuvien asukkaiden </strong>edut</em>&rdquo;, presidentti Putin puhui.</p><p>Onko presidentti <strong>Niinistön</strong> puhe mennyt perille?&nbsp;</p><p><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005305221.html"><u>http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005305221.html</u></a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9805981"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9805981</u></a></p><p>*<br /><strong>Venäjän liikenteen painopiste sijaitsee Suomen lähialueilla</strong></p><p>Viime vuonna vastaava konferenssi pidettiiin etelässä ja puhuttiin Etelä-Venäjän liikenteen&nbsp;tilanteesta. Pian syyskuussa tarkastelussa ovat Kaukoidän liikenneinfra, Vladivostokissa, jossa koolla on maan itäinen talousfoorumi. &nbsp;Näin rotaatio pyörii federaation kaikilla alueilla.<br /><br />&rdquo;Haluaisin tässä huomauttaa, että meillä on melko vähän infrastruktuurihankkeita, jotka kuitenkin muodostavat perustan tulevalle talouskasvullemme. Nämä hankkeet ovat tärkeitä sosiaalialan tehtävien ratkaisemisessa ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa&rdquo;, totesi presidentti Putin puheenvuorossaan.<br />*<br />Luoteinen suunta on yksi Venäjän tärkeimmistä logistiikkakeskuksista, sinne paikantuu <strong>yli 40 prosenttia maan satamakapasiteetista ja siellä sijaitsee 10 merkittävää lentoasemaa.</strong><br /><br />Luoteiset satamat edustivat tämän vuoden alussa 40 prosenttia kansallisesta kokonaiskapasiteetista ja käsittivät 397 miljoonaa tonnia yli 1 miljardin tonnin kokonaismäärästä, joka toimitettiin Venäjän kautta kokonaisuudessaan. Lentoasemien osuus on 10 asemaa kaikkiaan 62:sta asemasta.</p><p>*</p><p><strong>Luoteisen Venäjän liikenteen suurhankkeet</strong></p><p>&rdquo;Panostuksia Luoteisen alueen liikenteen kehittämiseksi sekä federaation että alueen tasolla tehdään alan edelleen kehittämiseksi.&nbsp; Etenkin kun huomioidaan, hanke, jota kutsun erittäin merkittäväksi&rdquo;, Putin totesi.</p><p>Valmistumassa ovat</p><p><strong>M-11 huippunopea Moskova-Pietari &ndash;moottoritie</strong>,</p><p><strong>Sortavalan moottoritie</strong>,</p><p><strong>Bronka-syvänveden laitos</strong>, ja kehittely jatkuu</p><p><strong>Ust-Lugan merisataman</strong> osalta Leningradin alueella.</p><p>Rautateillä kehitetään <strong>Itämerenaltaan merisatamia</strong> ja <strong>Arktisia tukikohtia</strong> laajennetaan. Lisäksi <strong>Kaliningradin ja Pietari lentokenttien</strong> jälleenrakennus on käynnissä osana FIFA:n Maailmancupin valmisteluja (Jalkapallon MM 2018).&nbsp;<br />*</p><p>Presidentti Putin totesi, että Venäjän luoteista logistiikkapotentiaalia on kehitettävä entistä kilpailukykyisemmäksi vastaamaan nykyaikaisia matkustaja- ja tavaraliikennepalvelujen standardeja ja lisäksi on hyödynnettävä alueen hyvä maantieteellinen sijainti Venäjän ulkomaankaupan siteiden vahvistamiseksi.</p><p>Luoteis-Venäjän alueella on ulkorajan peräti 7 ulkomaan kanssa. &nbsp;Venäjän rajoilla on kaikkiaan 312 rajatarkastusasemaa, niistä 65 raja-asemaa sijaitsee tällä alueella.&nbsp; Se on viidennes Venäjän raja-asemista. &nbsp;<br />&rdquo;Tietenkin meidän on myös tarjottava sijoittajille käteviä yhteistyövälineitä, joissa otetaan huomioon infrastruktuuri-investoinnin erityisluonne: suuret investointimäärät ja pitkä takaisinmaksuaika. Tämä pätee myös kuljetushankkeisiin. Voimme käyttää niin sanottua infrastruktuuripankkia, josta puhuin kesäkuussa Pietarissa pidetyssä kansainvälisessä talousfoorumissa&rdquo;, Putin sanoi..<br />*</p><p>Yksi painopisteistä on Murmanskin liikennekeskuksen kehittäminen.&nbsp; Suunnitelmissa tämä hanke tulee kilpailutukseen vuonna 2020.&nbsp; Putin halusi kuulla edistymiskertomuksen tästä hankkeesta, siitä mitä on tehty, onko mitään haasteita jne.</p><p>&rdquo;Haluan huomauttaa, että Murmanskin satamakapasiteetin laajentaminen on avainkohde Arktisen alueen kehityshankkeille ja suunnitelmille pohjoisenmeren reitin kehittämiseen sekä <strong>kivihiilen ja muiden tuotteiden vientiin.&rdquo;</strong></p><p><strong>Putin jatkoi:</strong><br />&rdquo;Kollegat, sanon tämän, haluan nostaa arkaluonteisen kysymyksen. Murmanskissa ja muissa Venäjän satamissa, joista piettämätöntä (uncovered) hiiltä on lähetetty, <strong>ympäristö on erityisen huolestuttava asia</strong>. Tarkoitan <strong>hiilipölyn suurta pitoisuutta ilmassa</strong>, kuten luultavasti kuulitte suoran linjan aikana <strong>Nakhodkan</strong> ihmisiltä&rdquo;.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Onko Putin &rdquo;oppiva ihminen&rdquo;?&nbsp; </strong><br />&rdquo;Tietenkin täysi luopuminen kivihiilen merikuljetuksista on mahdotonta. Ymmärrämme taloudellisen näkökulman ja että tämä järjestelmä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Itse asiassa näin toimitaan alusta lähtien.</p><p>Haluan sanoa tänään, että kun kehitämme hiiliterminaaleja ja valitaan paikkoja satamakapasiteetin laajentamiseksi, meidän on <strong>tehtävä se ympäristö etusijalla</strong> ja kiinnitettävä mahdollisimman paljon huomiota näihin asioihin <strong>ottaen huomioon lähialueilla asuvien asukkaiden </strong>edut&rdquo;, presidentti Putin puhui.</p><p>Hän vielä jatkoi:</p><p>&rdquo;Ja tietenkin, kollegoilleni, ja käännyn nyt liike-elämän edustajien puoleen, meidän on <strong>pantava täytäntöön tiukat ympäristöstandardit </strong>ja normejanoudattavat uudet, kehittyneet siirrettävät teknologiat&rdquo;.</p><p>*</p><p><strong>Luoteessa on toinen tärkeä satama-infrastruktuuri, Pionersky</strong>-terminaali Itämerellä. Se on tarkoitettu risteily-, matkustaja- ja lastin aluksille, mikä luo lisämahdollisuuksia Kaliningradin alueen kehittämiselle matkailuklusterina. Tämän hankkeen pitäisi päästä käyntiin tänä vuonna ja saattaa päätökseen ajoissa. Tämä on muun muassa tärkeää Kaliningradin alueen liikenteen esteettömyyden parantamiseksi.</p><p>Haluan muistuttaa, että terminaalin vuotuinen kapasiteetti on 225 000 matkustajaa risteilyaluksilla ja 80 000 matkustajaa lautalla. Rakennusaika on melko lyhyt, vain 21 kuukautta. Haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa, että Kaliningradin alueen lauttareittejä on kehitetty. Haluaisin tänään kuulla, miten tämä työ etenee.</p><p>Venäjän federaation osalta tämän vuoden alussa yli 82 prosenttia liittovaltion teiden kokonaispituudesta Luoteisalueiden piireissä oli standardin mukaista. Koko maan luku on hieman yli 71 prosenttia. Mutta vain 32 prosenttia - tarkkaan ottaen 31,8 prosenttia - &nbsp;alueellisista teistä on täällä standardin mukaisia, kun taas maan kokonaisarvo on 41,5 prosenttia. Tämä on outoa, sillä Luoteispiirissä, joka on melko hyvin kehittynyt taloudellisesti, ei runkoteidenn pitäisi olla&nbsp;näin huonossa kunnossa.<br />Olemme jo keskustelleet kaikkein ongelmallisimpien osien korjaamisesta ja antoivat asiaa koskevat ohjeet liittovaltion budjettituesta tähän työhön.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Putin puhui ympäristön puolesta

Presidentti Niinistön oppi on mennyt perille?

*

Presidentti Vladimir Putin järjesti 16.8.2016 Kaliningradissa kokouksen mahdollisuuksista kehittää liikenneinfrastruktuuria Luoteis-Venäjällä. Tilaisuuteen osallistuivat ministeriöiden ja virastojen päämiehet sekä useita Luoteisen federaatiopiirin alueellisia johtajia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luoteinen_federaatiopiiri

Työkokouksen raporttiuutisesta ilmenee mielenkiintoinen seikka.

Presidentti Putin on nostanut esille hieman yllättävän näkökohdan, egologiset uhkat:

Kollegat, sanon tämän, haluan nostaa arkaluonteisen kysymyksen. Murmanskissa ja muissa Venäjän satamissa, joista peittämätöntä hiiltä on lähetetty, ympäristö on erityisen huolestuttava asia. Tarkoitan hiilipölyn suurta pitoisuutta ilmassa, kuten luultavasti kuulitte suoran linjan aikana Nakhodkan ihmisiltä”.  https://www.google.fi/search?q=nakhodka+coal+terminal&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiu9OXNg__VAhXCIJoKHfuFDDMQsAQIIw&biw=1536&bih=720

”Kun kehitämme hiiliterminaaleja ja valitsemme paikkoja satamakapasiteetin laajentamiseksi, meidän on tehtävä se ympäristö etusijalla ja kiinnitettävä mahdollisimman paljon huomiota näihin asioihin ottaen huomioon lähialueilla asuvien asukkaiden edut”, presidentti Putin puhui.

Onko presidentti Niinistön puhe mennyt perille? 

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005305221.html

https://yle.fi/uutiset/3-9805981

*
Venäjän liikenteen painopiste sijaitsee Suomen lähialueilla

Viime vuonna vastaava konferenssi pidettiiin etelässä ja puhuttiin Etelä-Venäjän liikenteen tilanteesta. Pian syyskuussa tarkastelussa ovat Kaukoidän liikenneinfra, Vladivostokissa, jossa koolla on maan itäinen talousfoorumi.  Näin rotaatio pyörii federaation kaikilla alueilla.

”Haluaisin tässä huomauttaa, että meillä on melko vähän infrastruktuurihankkeita, jotka kuitenkin muodostavat perustan tulevalle talouskasvullemme. Nämä hankkeet ovat tärkeitä sosiaalialan tehtävien ratkaisemisessa ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa”, totesi presidentti Putin puheenvuorossaan.
*
Luoteinen suunta on yksi Venäjän tärkeimmistä logistiikkakeskuksista, sinne paikantuu yli 40 prosenttia maan satamakapasiteetista ja siellä sijaitsee 10 merkittävää lentoasemaa.

Luoteiset satamat edustivat tämän vuoden alussa 40 prosenttia kansallisesta kokonaiskapasiteetista ja käsittivät 397 miljoonaa tonnia yli 1 miljardin tonnin kokonaismäärästä, joka toimitettiin Venäjän kautta kokonaisuudessaan. Lentoasemien osuus on 10 asemaa kaikkiaan 62:sta asemasta.

*

Luoteisen Venäjän liikenteen suurhankkeet

”Panostuksia Luoteisen alueen liikenteen kehittämiseksi sekä federaation että alueen tasolla tehdään alan edelleen kehittämiseksi.  Etenkin kun huomioidaan, hanke, jota kutsun erittäin merkittäväksi”, Putin totesi.

Valmistumassa ovat

M-11 huippunopea Moskova-Pietari –moottoritie,

Sortavalan moottoritie,

Bronka-syvänveden laitos, ja kehittely jatkuu

Ust-Lugan merisataman osalta Leningradin alueella.

Rautateillä kehitetään Itämerenaltaan merisatamia ja Arktisia tukikohtia laajennetaan. Lisäksi Kaliningradin ja Pietari lentokenttien jälleenrakennus on käynnissä osana FIFA:n Maailmancupin valmisteluja (Jalkapallon MM 2018). 
*

Presidentti Putin totesi, että Venäjän luoteista logistiikkapotentiaalia on kehitettävä entistä kilpailukykyisemmäksi vastaamaan nykyaikaisia matkustaja- ja tavaraliikennepalvelujen standardeja ja lisäksi on hyödynnettävä alueen hyvä maantieteellinen sijainti Venäjän ulkomaankaupan siteiden vahvistamiseksi.

Luoteis-Venäjän alueella on ulkorajan peräti 7 ulkomaan kanssa.  Venäjän rajoilla on kaikkiaan 312 rajatarkastusasemaa, niistä 65 raja-asemaa sijaitsee tällä alueella.  Se on viidennes Venäjän raja-asemista.  
”Tietenkin meidän on myös tarjottava sijoittajille käteviä yhteistyövälineitä, joissa otetaan huomioon infrastruktuuri-investoinnin erityisluonne: suuret investointimäärät ja pitkä takaisinmaksuaika. Tämä pätee myös kuljetushankkeisiin. Voimme käyttää niin sanottua infrastruktuuripankkia, josta puhuin kesäkuussa Pietarissa pidetyssä kansainvälisessä talousfoorumissa”, Putin sanoi..
*

Yksi painopisteistä on Murmanskin liikennekeskuksen kehittäminen.  Suunnitelmissa tämä hanke tulee kilpailutukseen vuonna 2020.  Putin halusi kuulla edistymiskertomuksen tästä hankkeesta, siitä mitä on tehty, onko mitään haasteita jne.

”Haluan huomauttaa, että Murmanskin satamakapasiteetin laajentaminen on avainkohde Arktisen alueen kehityshankkeille ja suunnitelmille pohjoisenmeren reitin kehittämiseen sekä kivihiilen ja muiden tuotteiden vientiin.”

Putin jatkoi:
”Kollegat, sanon tämän, haluan nostaa arkaluonteisen kysymyksen. Murmanskissa ja muissa Venäjän satamissa, joista piettämätöntä (uncovered) hiiltä on lähetetty, ympäristö on erityisen huolestuttava asia. Tarkoitan hiilipölyn suurta pitoisuutta ilmassa, kuten luultavasti kuulitte suoran linjan aikana Nakhodkan ihmisiltä”. 

*

Onko Putin ”oppiva ihminen”? 
”Tietenkin täysi luopuminen kivihiilen merikuljetuksista on mahdotonta. Ymmärrämme taloudellisen näkökulman ja että tämä järjestelmä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Itse asiassa näin toimitaan alusta lähtien.

Haluan sanoa tänään, että kun kehitämme hiiliterminaaleja ja valitaan paikkoja satamakapasiteetin laajentamiseksi, meidän on tehtävä se ympäristö etusijalla ja kiinnitettävä mahdollisimman paljon huomiota näihin asioihin ottaen huomioon lähialueilla asuvien asukkaiden edut”, presidentti Putin puhui.

Hän vielä jatkoi:

”Ja tietenkin, kollegoilleni, ja käännyn nyt liike-elämän edustajien puoleen, meidän on pantava täytäntöön tiukat ympäristöstandardit ja normejanoudattavat uudet, kehittyneet siirrettävät teknologiat”.

*

Luoteessa on toinen tärkeä satama-infrastruktuuri, Pionersky-terminaali Itämerellä. Se on tarkoitettu risteily-, matkustaja- ja lastin aluksille, mikä luo lisämahdollisuuksia Kaliningradin alueen kehittämiselle matkailuklusterina. Tämän hankkeen pitäisi päästä käyntiin tänä vuonna ja saattaa päätökseen ajoissa. Tämä on muun muassa tärkeää Kaliningradin alueen liikenteen esteettömyyden parantamiseksi.

Haluan muistuttaa, että terminaalin vuotuinen kapasiteetti on 225 000 matkustajaa risteilyaluksilla ja 80 000 matkustajaa lautalla. Rakennusaika on melko lyhyt, vain 21 kuukautta. Haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa, että Kaliningradin alueen lauttareittejä on kehitetty. Haluaisin tänään kuulla, miten tämä työ etenee.

Venäjän federaation osalta tämän vuoden alussa yli 82 prosenttia liittovaltion teiden kokonaispituudesta Luoteisalueiden piireissä oli standardin mukaista. Koko maan luku on hieman yli 71 prosenttia. Mutta vain 32 prosenttia - tarkkaan ottaen 31,8 prosenttia -  alueellisista teistä on täällä standardin mukaisia, kun taas maan kokonaisarvo on 41,5 prosenttia. Tämä on outoa, sillä Luoteispiirissä, joka on melko hyvin kehittynyt taloudellisesti, ei runkoteidenn pitäisi olla näin huonossa kunnossa.
Olemme jo keskustelleet kaikkein ongelmallisimpien osien korjaamisesta ja antoivat asiaa koskevat ohjeet liittovaltion budjettituesta tähän työhön.

*

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242119-presidentti-putin-puhui-ympariston-puolesta-niiniston-opit-menneet-perille#comments Arktinen Musta hiili Presidentti Niinistö Presidentti Putin Ympäristö Wed, 30 Aug 2017 13:37:36 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242119-presidentti-putin-puhui-ympariston-puolesta-niiniston-opit-menneet-perille
Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa tärkeää http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa <p>Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Naapurimme suhtautuminen ja teot Ukrainan kriisiin liittyen ovat viilentäneet länsimaiden ja Venäjän välejä. EU:n ja Venäjän toisilleen langettamat talouspakotteet jähmettivät taloudellisia suhteita.</p><p>EU:n piirissä halukkuus keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle Venäjän kanssa vaikuttaa kasvavan. Tämä on tärkeää, sillä ilman vuoropuhelua ja kanssakäymistä ei ratkota konflikteja eikä poliittisia kriisejä.</p><p>Suomi on pitänyt johdonmukaisesti yllä yhteyksiä Venäjään. Olen vajaan kahden vuoden aikana neuvotellut Venäjän ympäristöministeri Sergei Donskoin kanssa seitsemän kertaa. Asialistalla ovat olleet niin Itämeren suojelu, ilmasto, luonnonsuojelu, jätehuolto kuin kiertotalous.</p><p>Yksi keskeinen projektimme on Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikan vaarattomaksi tekeminen. Alueella on miljoonia tonneja vaarallisia jätteitä, joiden vuoto Suomenlahteen on estettävä pysyvästi. Seuraava askel on valtavien jätealtaiden näytteiden otto ja analysointi, jotta oikeat jätteiden käsittelytavat löytyvät. Ministeri Donskoi perehtyi suomalaisten yritysten osaamiseen maaliskuisella Suomen vierailullaan. Uskon tämän tuovan bisnestä maidemme välille.</p><p>Ympäristöyhteistyöllä on myös suuri poliittinen merkitys. Siksi se on nostettu vahvasti presidentti Niinistön ja presidentti Putinin keskusteluihin niin viime vuonna kuin viime viikolla Savonlinnassa. Kollegani Donskoin kanssa olemme olleet mukana näissä neuvotteluissa ja kertoneet edistysaskeleista.</p><p>Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtaja Suomesta tuli toukokuussa, tarjoaa foorumin käytännön yhteistyölle myös ilmastokysymyksissä. Myös kauppamme Venäjän kanssa on kasvanut kevään 2017 aikana viidenneksen verrattuna viime vuoteen ja matkailu on kääntynyt nousuun.</p><p>Kansainvälisiä kriisejä ei ratkaista eristämällä Venäjää tai ketään muutakaan. Kansainvälisten pelisääntöjen rikkomuksia ei pidä hyväksyä, mutta ympäristöyhteistyötä on voitava tehdä vaikeinakin aikoina. Samalla se parantaa mahdollisuuksia poliittisten ristiriitojen sovittelulle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Naapurimme suhtautuminen ja teot Ukrainan kriisiin liittyen ovat viilentäneet länsimaiden ja Venäjän välejä. EU:n ja Venäjän toisilleen langettamat talouspakotteet jähmettivät taloudellisia suhteita.

EU:n piirissä halukkuus keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle Venäjän kanssa vaikuttaa kasvavan. Tämä on tärkeää, sillä ilman vuoropuhelua ja kanssakäymistä ei ratkota konflikteja eikä poliittisia kriisejä.

Suomi on pitänyt johdonmukaisesti yllä yhteyksiä Venäjään. Olen vajaan kahden vuoden aikana neuvotellut Venäjän ympäristöministeri Sergei Donskoin kanssa seitsemän kertaa. Asialistalla ovat olleet niin Itämeren suojelu, ilmasto, luonnonsuojelu, jätehuolto kuin kiertotalous.

Yksi keskeinen projektimme on Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikan vaarattomaksi tekeminen. Alueella on miljoonia tonneja vaarallisia jätteitä, joiden vuoto Suomenlahteen on estettävä pysyvästi. Seuraava askel on valtavien jätealtaiden näytteiden otto ja analysointi, jotta oikeat jätteiden käsittelytavat löytyvät. Ministeri Donskoi perehtyi suomalaisten yritysten osaamiseen maaliskuisella Suomen vierailullaan. Uskon tämän tuovan bisnestä maidemme välille.

Ympäristöyhteistyöllä on myös suuri poliittinen merkitys. Siksi se on nostettu vahvasti presidentti Niinistön ja presidentti Putinin keskusteluihin niin viime vuonna kuin viime viikolla Savonlinnassa. Kollegani Donskoin kanssa olemme olleet mukana näissä neuvotteluissa ja kertoneet edistysaskeleista.

Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtaja Suomesta tuli toukokuussa, tarjoaa foorumin käytännön yhteistyölle myös ilmastokysymyksissä. Myös kauppamme Venäjän kanssa on kasvanut kevään 2017 aikana viidenneksen verrattuna viime vuoteen ja matkailu on kääntynyt nousuun.

Kansainvälisiä kriisejä ei ratkaista eristämällä Venäjää tai ketään muutakaan. Kansainvälisten pelisääntöjen rikkomuksia ei pidä hyväksyä, mutta ympäristöyhteistyötä on voitava tehdä vaikeinakin aikoina. Samalla se parantaa mahdollisuuksia poliittisten ristiriitojen sovittelulle.

]]>
12 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa#comments Venäjä Yhteistyö Ympäristö Fri, 04 Aug 2017 14:06:04 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa
Ympäristötalkoita yksin tai yhdessä http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239915-ymparistotalkoita-yksin-tai-yhdessa <p>&nbsp;</p><p>Asustelin vuonna 2007 Espoon Matinkylässä. Kotimme lähistöllä oli pieni lampi, jonka yli oli rakennettu pieni silta. Näkymä oli muutoin kaunis, mutta valitettavan roskainen. Harmitti lammen yli kulkea. Halusin ottaa valokuvia lammen kauniista keltakurjenmiekoista, kun ne alkavat kukkia. Hienojen valokuvien ottamista häiritsi roskaisuus. Päätin pitää yhden naisen talkoot lammella. Toin kotoani pari suurta jätesäkkiä, puutarhahanskat ja saappaat. Keräsin kaikki roskat, joihin yletin. Vein läheiseen päiväkotiin lammelle karanneet lasten lelut.</p><p>Matinkylässä osallistuin myös aluetalkoisiin, joka oli firmojen järjestämä tapahtuma alueen asukkaille. Roskien poistaminen maastosta lisää viihtyisyyttä. Lisäksi ihmiset eivät heitä luontoon roskia, kun alue on siisti.</p><p>Valokuvausharrastukseen tuli yhdistettyä ympäristön siistimistä.</p><p>Roskattomuus on rauhan työtä. Asuminen on viihtyisämpää, kun alueella ei ole roskia.</p><p>Joissakin maissa tapahtuu aluevalloituksia roskaamisen avulla. Alueelle maalataan graffiteja ja roskia heitellään pihoille ja teille. Alueen arvo vähenee ja asunnot halpenevat. Asukkaiden kannattaa olla valppaina alueen siisteyden suhteen.</p><p>Myös toisin päin voi kuitenkin toimia. Roskat kerätään pois ja huolehditaan, että graffitit peitetään. Tästä huolimatta pitää olla myös edullisia asuntoja. Suomessa Alvar Aalto teki aluerakentamiskokeilun, jossa varakkaat ja pienituloiset elävät samalla alueella. Asun nykyään espoolaisessa lähiössä, jossa Aallon aluerakentamismalli toimii. Alue on melko rauhallinen ja ihmiset huolehtivat ympäristöstä.</p><p>Yksinkin voi roskattomuuden ja ympäristön hyväksi toimia. Aina on kuitenkin parempi, että voi osallistua yhteisiin talkoisiin, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Myös yhteisöllisyys on rauhan työtä.</p><p>Esimerkki on yksi vahvimpia opetuksellisia keinoja. Kynnysten ylittämistä vaatii alkaa toimia ympäristön hyväksi, mutta hyvä mieli on hyvä palkinto.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Asustelin vuonna 2007 Espoon Matinkylässä. Kotimme lähistöllä oli pieni lampi, jonka yli oli rakennettu pieni silta. Näkymä oli muutoin kaunis, mutta valitettavan roskainen. Harmitti lammen yli kulkea. Halusin ottaa valokuvia lammen kauniista keltakurjenmiekoista, kun ne alkavat kukkia. Hienojen valokuvien ottamista häiritsi roskaisuus. Päätin pitää yhden naisen talkoot lammella. Toin kotoani pari suurta jätesäkkiä, puutarhahanskat ja saappaat. Keräsin kaikki roskat, joihin yletin. Vein läheiseen päiväkotiin lammelle karanneet lasten lelut.

Matinkylässä osallistuin myös aluetalkoisiin, joka oli firmojen järjestämä tapahtuma alueen asukkaille. Roskien poistaminen maastosta lisää viihtyisyyttä. Lisäksi ihmiset eivät heitä luontoon roskia, kun alue on siisti.

Valokuvausharrastukseen tuli yhdistettyä ympäristön siistimistä.

Roskattomuus on rauhan työtä. Asuminen on viihtyisämpää, kun alueella ei ole roskia.

Joissakin maissa tapahtuu aluevalloituksia roskaamisen avulla. Alueelle maalataan graffiteja ja roskia heitellään pihoille ja teille. Alueen arvo vähenee ja asunnot halpenevat. Asukkaiden kannattaa olla valppaina alueen siisteyden suhteen.

Myös toisin päin voi kuitenkin toimia. Roskat kerätään pois ja huolehditaan, että graffitit peitetään. Tästä huolimatta pitää olla myös edullisia asuntoja. Suomessa Alvar Aalto teki aluerakentamiskokeilun, jossa varakkaat ja pienituloiset elävät samalla alueella. Asun nykyään espoolaisessa lähiössä, jossa Aallon aluerakentamismalli toimii. Alue on melko rauhallinen ja ihmiset huolehtivat ympäristöstä.

Yksinkin voi roskattomuuden ja ympäristön hyväksi toimia. Aina on kuitenkin parempi, että voi osallistua yhteisiin talkoisiin, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Myös yhteisöllisyys on rauhan työtä.

Esimerkki on yksi vahvimpia opetuksellisia keinoja. Kynnysten ylittämistä vaatii alkaa toimia ympäristön hyväksi, mutta hyvä mieli on hyvä palkinto.

 

 

]]>
2 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239915-ymparistotalkoita-yksin-tai-yhdessa#comments Rauha Siisteys Ympäristö Mon, 10 Jul 2017 05:08:42 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239915-ymparistotalkoita-yksin-tai-yhdessa
Näköala ikkunastani ja kirjosiepon koti kunnostuksen tarpeessa. http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239737-nakoala-ikkunastani-ja-kirjosiepon-koti-kunnostuksen-tarpeessa <p>6.7.2017<br />Toissa iltana tullessani saunasta kirjosieppoemo istahti kulkutieni varrella naapuritalon edestä karsitun koivurivistön kaatamatta jätettyyn puuhun.&nbsp; Lupasin sille, että&nbsp; kaadetun pönttöpuun viereiseen koivuun puunkaatajien toimesta nostettu,&nbsp; ja jonkun kiinnisitoma&nbsp; pesäpönttö, tulee vihdoinkin siivottua huomenna. Kirjosieppokoiraskin lenteli edelläni pönttöpuuta kohti, joten viesti&nbsp; ei jäänyt epäselväksi. &nbsp;<br />Pikkulinnut ovat ennenkin alkukesästä huomauttaneet minulle kipeästi tarvitsemansa kodin kunnostamisen tarpeellisuudesta.</p><p>Itse en enää tikkaille kiipeile ja kolmen kerrostalon muodostamasta taloyhtiöstä ei ole löytynyt auttajaa pari linnunpönttöä tyhjentämään.<br />Nyt nuori puutarhakoulutuksen saanut nainen oli lupautunut tarttumaan toimeen.<br />Ongelmana oli, että en tiedä kenen hallussa on avain kerhohuoneeseen jossa talon tikkaita säilytetään. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja eivät vastaa viesteihini ja muiden hallituksen jäsenten puhelinumeroakaan ei ole ilmoitettu porraskäytävän ilmoitustaululla.<br />(Taloyhtiön hallitukselle ei edellenkään ole mitään sp-osoitetta ilmoitettu.&nbsp; Jos esimerkiksi haluaisi valittaa isännöitsijän laiminlyönneistä kirjallisesti hallitukselle, ei voi luottaa, hän välittää eteenpäin itseään koskevan valituksen)<br />Tiistain huominen eli eilinen meni, tänään tämä linnuista ja kukistakin välittävä avulias nuori ihminen on lähdössä matkoille.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Näkyvyys parkkipaikkalle luo myös turvallisuutta ajoneuvojen osalta&quot; lukee halkoja myyvän puutarhafirman, yli kahdenkymmenen terveen pihapuun kaatamista suosittelevassa, asukkaille jaetussa selosteessa.</p><p>Lisäksi kaadettiin vielä muutama järeä tukkipuu toisen talon parvekkenpuoleisessa puistometsästä asukkaille ilmoittamatta.&nbsp; Eräs mies tuli parvekkeelle kertomaan harmistaan nenän edestä menetetystä komeasta männystä kun huomasi minun&nbsp; kantoja kuvaamassa.</p><p>Rakennusvalvojat eivät piittaa vaikka kaupungin puiston rajalta kaadetaan lupaa kysymättä kauniimmat puut.</p><p>Monen asukkaan mielestä kaunistelematon näköala parkkipaikkalle ei miellytä.<br />Auringonpaisteella on pidettävä sälekaihtihmet kiinni, koska autojen kiiltävistä pinnoista heijastukset ovat kuin ylikirkkaat valoheittimet.<br />Tänä kesänä ei onneksi helteet ole vielä vaivannut paahteelta suojaavan lehvistön menettäneitä asuntoja.</p><p><br />Linnunpönttöpuuni oli suoraan työhuoneeni edessä. Saatoin myös seurata kirjosiosieppoperheen pesimistä keittiöstä kahvia juoden. Toinen kaadettu koivu näkyi toiselta puolelta keittiön pöydän äärestä.</p><p>Väliin jätettiin kitukasvuisin puu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 6.7.2017
Toissa iltana tullessani saunasta kirjosieppoemo istahti kulkutieni varrella naapuritalon edestä karsitun koivurivistön kaatamatta jätettyyn puuhun.  Lupasin sille, että  kaadetun pönttöpuun viereiseen koivuun puunkaatajien toimesta nostettu,  ja jonkun kiinnisitoma  pesäpönttö, tulee vihdoinkin siivottua huomenna. Kirjosieppokoiraskin lenteli edelläni pönttöpuuta kohti, joten viesti  ei jäänyt epäselväksi.  
Pikkulinnut ovat ennenkin alkukesästä huomauttaneet minulle kipeästi tarvitsemansa kodin kunnostamisen tarpeellisuudesta.

Itse en enää tikkaille kiipeile ja kolmen kerrostalon muodostamasta taloyhtiöstä ei ole löytynyt auttajaa pari linnunpönttöä tyhjentämään.
Nyt nuori puutarhakoulutuksen saanut nainen oli lupautunut tarttumaan toimeen.
Ongelmana oli, että en tiedä kenen hallussa on avain kerhohuoneeseen jossa talon tikkaita säilytetään. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja eivät vastaa viesteihini ja muiden hallituksen jäsenten puhelinumeroakaan ei ole ilmoitettu porraskäytävän ilmoitustaululla.
(Taloyhtiön hallitukselle ei edellenkään ole mitään sp-osoitetta ilmoitettu.  Jos esimerkiksi haluaisi valittaa isännöitsijän laiminlyönneistä kirjallisesti hallitukselle, ei voi luottaa, hän välittää eteenpäin itseään koskevan valituksen)
Tiistain huominen eli eilinen meni, tänään tämä linnuista ja kukistakin välittävä avulias nuori ihminen on lähdössä matkoille.

 

"Näkyvyys parkkipaikkalle luo myös turvallisuutta ajoneuvojen osalta" lukee halkoja myyvän puutarhafirman, yli kahdenkymmenen terveen pihapuun kaatamista suosittelevassa, asukkaille jaetussa selosteessa.

Lisäksi kaadettiin vielä muutama järeä tukkipuu toisen talon parvekkenpuoleisessa puistometsästä asukkaille ilmoittamatta.  Eräs mies tuli parvekkeelle kertomaan harmistaan nenän edestä menetetystä komeasta männystä kun huomasi minun  kantoja kuvaamassa.

Rakennusvalvojat eivät piittaa vaikka kaupungin puiston rajalta kaadetaan lupaa kysymättä kauniimmat puut.

Monen asukkaan mielestä kaunistelematon näköala parkkipaikkalle ei miellytä.
Auringonpaisteella on pidettävä sälekaihtihmet kiinni, koska autojen kiiltävistä pinnoista heijastukset ovat kuin ylikirkkaat valoheittimet.
Tänä kesänä ei onneksi helteet ole vielä vaivannut paahteelta suojaavan lehvistön menettäneitä asuntoja.


Linnunpönttöpuuni oli suoraan työhuoneeni edessä. Saatoin myös seurata kirjosiosieppoperheen pesimistä keittiöstä kahvia juoden. Toinen kaadettu koivu näkyi toiselta puolelta keittiön pöydän äärestä.

Väliin jätettiin kitukasvuisin puu.

]]>
0 http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239737-nakoala-ikkunastani-ja-kirjosiepon-koti-kunnostuksen-tarpeessa#comments Asenneilmasto asumisessamme! Asuinalueet Energia- ja ympäristöpolitiikka Viihtyvyys Ympäristö Thu, 06 Jul 2017 03:43:02 +0000 Margareta Blåfield http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239737-nakoala-ikkunastani-ja-kirjosiepon-koti-kunnostuksen-tarpeessa