Riski http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132534/all Wed, 11 Jul 2018 13:41:30 +0300 fi Altistuminen vahvemmille magneettikentille työpaikalla lisää aivokasvainriskiä http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258092-altistuminen-vahvemmille-magneettikentille-tyopaikalla-lisaa-aivokasvainriskia <p>Käsittelen seuraavassa eri ammattiryhmiä kattavaa tutkimustamme (Carlberg<em> et al</em>., 2017) , jossa kartoitimme aivokasvaimen (gliooma) riskiä.</p> <p>Vuonna <strong>2002 WHO IARC eli Maailman terveysjärjestön syöväntutkimuslaitos</strong> luokitti <a href="https://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol82/mono82.pdf"><strong>matalataajuiset magneettikentät (ELF-EMF) luokkaan: mahdollisesti syöpää aiheuttava</strong></a>. Tämän luokituksen osalta erityisesti voimalinjoihin liittyvän riskin on nähty kasvavan 0,3 mikroteslasta (&micro;T) alkaen lapsilla leukemian osalta, mutta aikuisten osalta riskin määrittely työpaikoilla on ollut haastavampaa. <strong>Tutkimuksessa on ollut aukkoja magneetttikenttäkuormituksen mittauksen ja luokituksen osalta, kun puhutaan ammattialtistuksesta</strong>.</p> <p>Kiinnostuimme tutkimusaiheestamme erityisesti luettuamme <strong>T<a href="http://cebp.aacrjournals.org/content/early/2014/06/14/1055-9965.EPI-14-0102.short">urner et al. (2014)</a> -tutkimusryhmän INTEROCC-tutkimuksen</strong>, jossa <strong>työntekijöiden vahvempi magneettikenttäkuormitus näkyi aivokasvaimen riskiä lisäävänä</strong>. &nbsp;</p> <p>Omassa epidemiologisessa tutkimuksessamme <strong>keräsimme ammattitiedot Ruotsissa gliooma-potilailta ja kontrolliryhmältä</strong>.</p> <p><strong>Tutkimuksemme kokonaisuudessaan:</strong></p> <p><strong>Carlberg, M., Koppel, T., Ahonen, M., &amp; Hardell, L. (2017). Case-control study on occupational exposure to extremely low-frequency electromagnetic fields and glioma risk. American Journal of Industrial Medicine, 60(5), 494&ndash;503. <a href="https://doi.org/10.1002/ajim.22707">https://doi.org/10.1002/ajim.22707</a></strong></p> <p>Tutkimuksen rahoittaja oli mm. Koneen Säätiö.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kartoitimme seuraavat asiat tutkittavien työaltistuksen osalta : <strong>Yhteisaltistus (μT-vuosina)</strong>, <strong>keskimääräinen altistus (μT) ja suurin altistus työssä (μT)</strong>. Nämä siksi, koska työntekijä oli usein ollut monissa eri työtehtävissä työuransa aikana ja tarve oli tarkastella kokonaisaltistusta. Hyödyllinen magneettikenttäaltistuksen arviointityössämme oli <a href="http://radiation.isglobal.org/index.php/ca/radiation-programme-projects/2-general/55-database-elfjem"><strong>The INTEROCC ELF Magnetic Field Job-Exposure Matrix (ELFJEM)</strong></a>, jossa on ammattiryhmittäin luokiteltu altistus mikrotesloina (μT). <strong>Vahva magneettikenttien kuormitus tämän aineiston pohjalta on mm. seuraavissa ammateissa: veturinkuljettaja, hitsaaja, moottoriasentaja, konduktööri, ompelija, lentäjä, sulattamotyöntekijä ja voimalaitostyöntekijä.</strong></p> <p>Seuraavassa taulukko kasvaintyypin, altistusajan ja magneettikentän suuruuden osalta.</p> <p><br /><a href="https://doi.org/10.1002/ajim.22707"><img alt="Taulukko 4. Carlberg et al. (2017)" height="720" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Magneettikenttakuormitus-altistusaika-uT-taso.JPG" width="651" /></a></p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Yhteenvetona Carlberg <em>et al.</em> (2017)-tutkimuksestamme</strong></u>: <strong>Vahvempi magneettikenttien altistus lisäsi riskiä erityisesti kaikkein pahalaatuisimman gliooman (Astrocytoma grade IV / Glioblastoma MultiForme GBM) osalta, jossa riskisuhde oli 1,9 (95%:n luottamusväli 1,4-2,6) altistusryhmässä 5-9 vuotta</strong>. <strong>Vahvempi magneettikenttäkuormitus osoitti siis kaksinkertaistavan riskin saada GBM.</strong> Riski oli tilastollisesti merkitsevä. Vahvuus tutkimuksessamme oli sekä kasvaimen saaneiden, että kontrolliryhmän korkea osallistumisprosentti. Epävarmuustekijöinä tutkimuksessamme on (yhä) altistuksen tarkempi määrittely, nyt se perustui yllä mainittuun&nbsp;ELFJEM:een ja sen mittauksiin/arvioihin. Eri ammateissa magneettikenttäkuormitus on myös erilainen spektriltään, tietyissä ammateissa korkeataajuisen magneettikentän osuus on selvästi suurempi. Mielenkiintoista tässä kohtaa on se, että TCO International <a href="http://tcocertified.com/files/2015/12/TCO-Certified-Desktops-5.0.pdf">standardeissaan</a> luokittaa yli 2 kHz:n taajuisen magneettikentän tiukemmin kuin &quot;puhtaan&quot; 50 Hz:n magneettikentän. Joten yhä tutkittavaa ja mitattavaa riittää! Nykyisissä ammateissa myös kasvaa radiotaajuisen säteilyn&nbsp; (RF-EMF) osuus ja yhteisvaikutuksesta tiedämme hyvin vähän.</p> <p>Extra: Tutkimuspaperimme julkaisun jälkeen on ilmestynyt 2 mielenkiintoista tutkimusta Hollannista juuri ammattialtistukseen (occupational exposure) littyen, <strong><a href="https://oem.bmj.com/content/74/8/578">ALS</a>:n ja <a href="http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajim.22462/pdf">dementian</a> osalta</strong>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>On hyvin mahdollista, että <strong>matalataajuinen magneettikenttä toimii syövän ja muiden sairauksien edistäjänä (promoter</strong>), jolloin kyse on magneettikentän <strong>yhteisvaikutuksesta</strong> mm. kemikaalien kanssa syövän synnyssä. Näyttäisi myös siltä, että on olemassa selkeä riskiryhmä, jolla vain muutaman&nbsp; vuoden (kts. taulukko) magneettikenttäkuormituksen jälkeen riski todentuu kasvaimen myötä. <strong>Pahalaatuisen aivokasvaimen (GBM) osalta selviämisennuste on huono, alle 1 vuosi diagnoosista. Tästä syystä Carlberg <em>et al.</em> (2017) tutkimuksemme tulokset ovat huomionarvoisia ja mielestämme magneettikenttäkuormitusta tulisi merkittävästi pienentää työpaikoilla, mikäli vain se on mahdollista.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käsittelen seuraavassa eri ammattiryhmiä kattavaa tutkimustamme (Carlberg et al., 2017) , jossa kartoitimme aivokasvaimen (gliooma) riskiä.

Vuonna 2002 WHO IARC eli Maailman terveysjärjestön syöväntutkimuslaitos luokitti matalataajuiset magneettikentät (ELF-EMF) luokkaan: mahdollisesti syöpää aiheuttava. Tämän luokituksen osalta erityisesti voimalinjoihin liittyvän riskin on nähty kasvavan 0,3 mikroteslasta (µT) alkaen lapsilla leukemian osalta, mutta aikuisten osalta riskin määrittely työpaikoilla on ollut haastavampaa. Tutkimuksessa on ollut aukkoja magneetttikenttäkuormituksen mittauksen ja luokituksen osalta, kun puhutaan ammattialtistuksesta.

Kiinnostuimme tutkimusaiheestamme erityisesti luettuamme Turner et al. (2014) -tutkimusryhmän INTEROCC-tutkimuksen, jossa työntekijöiden vahvempi magneettikenttäkuormitus näkyi aivokasvaimen riskiä lisäävänä.  

Omassa epidemiologisessa tutkimuksessamme keräsimme ammattitiedot Ruotsissa gliooma-potilailta ja kontrolliryhmältä.

Tutkimuksemme kokonaisuudessaan:

Carlberg, M., Koppel, T., Ahonen, M., & Hardell, L. (2017). Case-control study on occupational exposure to extremely low-frequency electromagnetic fields and glioma risk. American Journal of Industrial Medicine, 60(5), 494–503. https://doi.org/10.1002/ajim.22707

Tutkimuksen rahoittaja oli mm. Koneen Säätiö.

 

Kartoitimme seuraavat asiat tutkittavien työaltistuksen osalta : Yhteisaltistus (μT-vuosina), keskimääräinen altistus (μT) ja suurin altistus työssä (μT). Nämä siksi, koska työntekijä oli usein ollut monissa eri työtehtävissä työuransa aikana ja tarve oli tarkastella kokonaisaltistusta. Hyödyllinen magneettikenttäaltistuksen arviointityössämme oli The INTEROCC ELF Magnetic Field Job-Exposure Matrix (ELFJEM), jossa on ammattiryhmittäin luokiteltu altistus mikrotesloina (μT). Vahva magneettikenttien kuormitus tämän aineiston pohjalta on mm. seuraavissa ammateissa: veturinkuljettaja, hitsaaja, moottoriasentaja, konduktööri, ompelija, lentäjä, sulattamotyöntekijä ja voimalaitostyöntekijä.

Seuraavassa taulukko kasvaintyypin, altistusajan ja magneettikentän suuruuden osalta.


Taulukko 4. Carlberg et al. (2017)

 

Yhteenvetona Carlberg et al. (2017)-tutkimuksestamme: Vahvempi magneettikenttien altistus lisäsi riskiä erityisesti kaikkein pahalaatuisimman gliooman (Astrocytoma grade IV / Glioblastoma MultiForme GBM) osalta, jossa riskisuhde oli 1,9 (95%:n luottamusväli 1,4-2,6) altistusryhmässä 5-9 vuotta. Vahvempi magneettikenttäkuormitus osoitti siis kaksinkertaistavan riskin saada GBM. Riski oli tilastollisesti merkitsevä. Vahvuus tutkimuksessamme oli sekä kasvaimen saaneiden, että kontrolliryhmän korkea osallistumisprosentti. Epävarmuustekijöinä tutkimuksessamme on (yhä) altistuksen tarkempi määrittely, nyt se perustui yllä mainittuun ELFJEM:een ja sen mittauksiin/arvioihin. Eri ammateissa magneettikenttäkuormitus on myös erilainen spektriltään, tietyissä ammateissa korkeataajuisen magneettikentän osuus on selvästi suurempi. Mielenkiintoista tässä kohtaa on se, että TCO International standardeissaan luokittaa yli 2 kHz:n taajuisen magneettikentän tiukemmin kuin "puhtaan" 50 Hz:n magneettikentän. Joten yhä tutkittavaa ja mitattavaa riittää! Nykyisissä ammateissa myös kasvaa radiotaajuisen säteilyn  (RF-EMF) osuus ja yhteisvaikutuksesta tiedämme hyvin vähän.

Extra: Tutkimuspaperimme julkaisun jälkeen on ilmestynyt 2 mielenkiintoista tutkimusta Hollannista juuri ammattialtistukseen (occupational exposure) littyen, ALS:n ja dementian osalta.

 

On hyvin mahdollista, että matalataajuinen magneettikenttä toimii syövän ja muiden sairauksien edistäjänä (promoter), jolloin kyse on magneettikentän yhteisvaikutuksesta mm. kemikaalien kanssa syövän synnyssä. Näyttäisi myös siltä, että on olemassa selkeä riskiryhmä, jolla vain muutaman  vuoden (kts. taulukko) magneettikenttäkuormituksen jälkeen riski todentuu kasvaimen myötä. Pahalaatuisen aivokasvaimen (GBM) osalta selviämisennuste on huono, alle 1 vuosi diagnoosista. Tästä syystä Carlberg et al. (2017) tutkimuksemme tulokset ovat huomionarvoisia ja mielestämme magneettikenttäkuormitusta tulisi merkittävästi pienentää työpaikoilla, mikäli vain se on mahdollista.

]]>
7 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258092-altistuminen-vahvemmille-magneettikentille-tyopaikalla-lisaa-aivokasvainriskia#comments Aivokasvain Ammatti magneettikenttä Riski Teollisuus Wed, 11 Jul 2018 10:41:30 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258092-altistuminen-vahvemmille-magneettikentille-tyopaikalla-lisaa-aivokasvainriskia
Startup = Tiimi vapaaehtoisia orjia etsimässä neulaa heinävaltamerestä http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta <p>Startup-yrittäjyys. Vielä kuumempaa hottia.<br /><br />Jos harkitset startup-yrittäjäksi ryhtymistä siksi, että kaikilla kavereillakin on ja että on coolia olla founderi, minulla on sinulle yksi viesti:</p><p>Seis! Älä tee sitä!</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin, kaikki innovatiivisuus ei ole (yhtä paljon) yrittäjyyttä. <a href="http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja">Yrittäjyyteen kuuluu olennaisena osana riskien ottaminen ja kantaminen</a>.</p><p>Toisenakin, startup-yrittäjyys hyvin spesifi, sitova, ja riskikäs yrittäjyyden muoto.</p><p>Startup-yrittäjyys on itsetuhoisimpia länsimaisia olemisen muotoja, sotatilan ulkopuolella.</p><p>Steve Blankin määritelmä startupille on: &quot;väliaikainen organisaatio, joka on luotu skaalautuvan liiketoimintamallin etsimistä varten.&quot;</p><p>&quot;Skaalautuvuus&quot; tarkoittaa sitä, että:<br />-&nbsp;palvelu on laajennettavissa suuren käyttäjämäärään ilman suuria marginaalisia kustannuksia, että<br />-&nbsp;asikashankinta on kustannustehokasta (suhteessa asiakkaiden &quot;elinkaariarvoon&quot;, customer lifetime value), ja että<br />- markkina on merkittävän kokoinen.</p><p>&quot;Väliaikaisuus&quot; on suhteellista, sillä monesti onnistuneen startupin rakentaminen edellyttää 4-7 vuoden sitoutumista hankkeeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös startup-yrittäjyyden sisällä on monia erilaisia liiketoimintamalleja. Erilaisten bisnesten dynamiikkaan sopivat myös hyvin eriaiset rahoitusmuodot. Sijoituksen hakeminen Venture Capital -yrityksiltä ei todellakaan ole paras ratkaisu kaikkiin tapauksiin. Tulen käsittelemään erilaisa rahoitusstrategioita tässä blogissa laajemmin.</p><p>Jos haet yrittäjyydeltä &quot;passiivisia tuloja&quot; tai &quot;taloudellista riippumattomuutta&quot;, kannattaa unohtaa startup-yrittäjyys ja tutkia muunlaisia online-yrittäjyyden muotoja (kuten dropshippaaminen, nettikurssien myynti, tai blogaaminen).</p><p>Yrittäjyys ei ole kaikille. Startup-yrittäjyys vielä harvemmille. Englanninkielisessä blogissani laajemmin, millaisia asioita pitää osua kohdalleen, ennen kuin startupin perustamista kannattaa tosissaan harkita:<br /><a href="https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks">https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks</a></p><p>Jos nämä kyvyt ja luonteenpiirteet kuitenkin sattuvat kuvaamaan juuri sinua, startup-yrittäjyys voi tarjota sinulle vertaansa vailla olevaa jatkuvaa oppimista ja jännitystä. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se voi olla kuin eläisi elokuvaa. On hyvä pitää mielessä, että tosimaailmassa valtaosa jännittävimmistä trillereistä saa useinkin farssin piirteitä ja päätyy kamaliksi tragedioiksi. (Niistä harvoista menestystarinoista vain kirjoitetaan ja saarnataan enemmän.)</p><p>Eikä sovi myöskään unohtaa, että elämä ei ole matka &ndash; vaan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ERbvKrH-GC4&amp;t=12s">musiikkia, soittoa ja tanssia,</a> jossa loppu ei ratkaise, vaan se että muistaa nauttia, tuntea, ja kasvaa matkalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Startup-yrittäjyys. Vielä kuumempaa hottia.

Jos harkitset startup-yrittäjäksi ryhtymistä siksi, että kaikilla kavereillakin on ja että on coolia olla founderi, minulla on sinulle yksi viesti:

Seis! Älä tee sitä!

 

Ensinnäkin, kaikki innovatiivisuus ei ole (yhtä paljon) yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen kuuluu olennaisena osana riskien ottaminen ja kantaminen.

Toisenakin, startup-yrittäjyys hyvin spesifi, sitova, ja riskikäs yrittäjyyden muoto.

Startup-yrittäjyys on itsetuhoisimpia länsimaisia olemisen muotoja, sotatilan ulkopuolella.

Steve Blankin määritelmä startupille on: "väliaikainen organisaatio, joka on luotu skaalautuvan liiketoimintamallin etsimistä varten."

"Skaalautuvuus" tarkoittaa sitä, että:
- palvelu on laajennettavissa suuren käyttäjämäärään ilman suuria marginaalisia kustannuksia, että
- asikashankinta on kustannustehokasta (suhteessa asiakkaiden "elinkaariarvoon", customer lifetime value), ja että
- markkina on merkittävän kokoinen.

"Väliaikaisuus" on suhteellista, sillä monesti onnistuneen startupin rakentaminen edellyttää 4-7 vuoden sitoutumista hankkeeseen.

 

Myös startup-yrittäjyyden sisällä on monia erilaisia liiketoimintamalleja. Erilaisten bisnesten dynamiikkaan sopivat myös hyvin eriaiset rahoitusmuodot. Sijoituksen hakeminen Venture Capital -yrityksiltä ei todellakaan ole paras ratkaisu kaikkiin tapauksiin. Tulen käsittelemään erilaisa rahoitusstrategioita tässä blogissa laajemmin.

Jos haet yrittäjyydeltä "passiivisia tuloja" tai "taloudellista riippumattomuutta", kannattaa unohtaa startup-yrittäjyys ja tutkia muunlaisia online-yrittäjyyden muotoja (kuten dropshippaaminen, nettikurssien myynti, tai blogaaminen).

Yrittäjyys ei ole kaikille. Startup-yrittäjyys vielä harvemmille. Englanninkielisessä blogissani laajemmin, millaisia asioita pitää osua kohdalleen, ennen kuin startupin perustamista kannattaa tosissaan harkita:
https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks

Jos nämä kyvyt ja luonteenpiirteet kuitenkin sattuvat kuvaamaan juuri sinua, startup-yrittäjyys voi tarjota sinulle vertaansa vailla olevaa jatkuvaa oppimista ja jännitystä. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se voi olla kuin eläisi elokuvaa. On hyvä pitää mielessä, että tosimaailmassa valtaosa jännittävimmistä trillereistä saa useinkin farssin piirteitä ja päätyy kamaliksi tragedioiksi. (Niistä harvoista menestystarinoista vain kirjoitetaan ja saarnataan enemmän.)

Eikä sovi myöskään unohtaa, että elämä ei ole matka – vaan musiikkia, soittoa ja tanssia, jossa loppu ei ratkaise, vaan se että muistaa nauttia, tuntea, ja kasvaa matkalla.

]]>
1 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta#comments Elämänfilosofia Riski Riskirahoitus Startup Yrittäjyys Thu, 21 Dec 2017 13:43:43 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta
Omat munat korissa – miksi Hitler oli Einsteinia enemmän yrittäjä http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja <p>Nonneh, 2 vuoden blogibaatti takana. Jatketaan jollain todella kuumalla ja seksikkäällä aiheella.<br /><br />Yrittäjyys. Kuuminta hottia.</p><p>Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä sillä perusteella, että se on piireissäsi coolia, se kuulostaa parhaalta tavalta purkaa luovia paineitasi tai jostain isänmaallisesta velvoitteesta, minulla on sinulle tärkeä viesti:</p><p>Älä tee sitä!!<br />&nbsp;</p><p>Monet, ml. Lean Startup -kirjailija Eric Ries, haluavat kovasti kutsua kaikenlaista innovointia ja aloitteellisuutta &quot;yrittäjyydeksi&quot;. Eric määrittelee yrittäjiksi kaikki, jotka toimivat hänen&nbsp; &quot;startupissa&quot;, hänen määritelmänsä mukaan. Ericin &quot;startup&quot;-määritelmä taas kattaa kaikki &quot;ihmisinstituutiot, jotka on suunniteltu uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen epävarmoissa olosuhteissa&quot; (vap. suom.).</p><p>Tällä määritelmällä &quot;yrittäjyydestä&quot; tulee vain &quot;innovoinnin&quot; trendikkäämpi synonyymi.</p><p>Itse määrittelisin yrittäjyyden seuraavasti: &quot;aloitte(id)en eteenpäin vieminen omalle riskillä&quot;. Tässä jälkimmäinen puolisko on se merkittävä tekijä, joka erottaa yrittäjyyden kaikenlaisesta yleisestä innovoinnista tai aloittellisuudesta.</p><p>Lisäksi on tärkeä muistaa startup-yrittäjyys on vain yksi, hyvin spesifi yrittäjyyden muoto kaiken yrittäjyyden joukossa. Tästä lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.</p><p>Vaikka &quot;yrittäjyyden&quot; määritelmäni on Riesin määritelmää rajatumpi, sallii se kuitenkin hyvin monenlaisen yrittäjyyden. Esimerkiksi Martin Luther King, Jeesus, Gandhi ja Hitler olivat kaikki kovan luokan yrittäjiä. Mikään ei esim. sano, että yrittäjän pitäisi tavoitella rahallista tai reaalitaloudellista voittoa. Yrittäjä voi haluta nähdä maailmassa monenlaista muutosta. Myös &quot;impact-yrittäjyydestä&quot; aion kirjoitella jatkossa paljon.<br /><br />Sen sijaan esimerkiksi Albert Einstein ei pärjää yllämainituille hahmoille yrittäjyydessä alkuunkaan. Hän kehitti nerokkaita teorioita, jotka ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta ja mahdollistaneet myös hyvin vaikuttavia käytännön sovelluksia ja innovaatioita. Mutta näitä hän kehitti pääasiassa muiden rahoituksella ilman omaa merittävää omaa taloudellista riskiä.<br /><br />Perusteellisempi versio tekstistä löytyy&nbsp;kolmannella kotimaisella sivuiltani:<br /><a href="https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game">https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nonneh, 2 vuoden blogibaatti takana. Jatketaan jollain todella kuumalla ja seksikkäällä aiheella.

Yrittäjyys. Kuuminta hottia.

Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä sillä perusteella, että se on piireissäsi coolia, se kuulostaa parhaalta tavalta purkaa luovia paineitasi tai jostain isänmaallisesta velvoitteesta, minulla on sinulle tärkeä viesti:

Älä tee sitä!!
 

Monet, ml. Lean Startup -kirjailija Eric Ries, haluavat kovasti kutsua kaikenlaista innovointia ja aloitteellisuutta "yrittäjyydeksi". Eric määrittelee yrittäjiksi kaikki, jotka toimivat hänen  "startupissa", hänen määritelmänsä mukaan. Ericin "startup"-määritelmä taas kattaa kaikki "ihmisinstituutiot, jotka on suunniteltu uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen epävarmoissa olosuhteissa" (vap. suom.).

Tällä määritelmällä "yrittäjyydestä" tulee vain "innovoinnin" trendikkäämpi synonyymi.

Itse määrittelisin yrittäjyyden seuraavasti: "aloitte(id)en eteenpäin vieminen omalle riskillä". Tässä jälkimmäinen puolisko on se merkittävä tekijä, joka erottaa yrittäjyyden kaikenlaisesta yleisestä innovoinnista tai aloittellisuudesta.

Lisäksi on tärkeä muistaa startup-yrittäjyys on vain yksi, hyvin spesifi yrittäjyyden muoto kaiken yrittäjyyden joukossa. Tästä lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.

Vaikka "yrittäjyyden" määritelmäni on Riesin määritelmää rajatumpi, sallii se kuitenkin hyvin monenlaisen yrittäjyyden. Esimerkiksi Martin Luther King, Jeesus, Gandhi ja Hitler olivat kaikki kovan luokan yrittäjiä. Mikään ei esim. sano, että yrittäjän pitäisi tavoitella rahallista tai reaalitaloudellista voittoa. Yrittäjä voi haluta nähdä maailmassa monenlaista muutosta. Myös "impact-yrittäjyydestä" aion kirjoitella jatkossa paljon.

Sen sijaan esimerkiksi Albert Einstein ei pärjää yllämainituille hahmoille yrittäjyydessä alkuunkaan. Hän kehitti nerokkaita teorioita, jotka ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta ja mahdollistaneet myös hyvin vaikuttavia käytännön sovelluksia ja innovaatioita. Mutta näitä hän kehitti pääasiassa muiden rahoituksella ilman omaa merittävää omaa taloudellista riskiä.

Perusteellisempi versio tekstistä löytyy kolmannella kotimaisella sivuiltani:
https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game

 

]]>
0 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja#comments Innovaatio Riski Startup Yrittäjyys Thu, 14 Dec 2017 14:38:17 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja
Ilkka Paananen höpsii riskeistä http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245745-ilkka-paananen-hopsii-riskeista <p>Pelit ovat onnenkantamoisia, joten on niiden yhteydessä käsitteellistä höpöä puhua &rdquo;haastavuudesta&rdquo;, kuva. Onnenkantamoiset eivät kuulu kategoriaan &rdquo;haastava&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kehitystyössä riskit voivat olla teknisiä tai kaupallisia. Supercell on tunnettu siitä, että yhteisellä päätöksellä pelin kehitystyö voidaan keskeyttää, jos katsotaan, ettei peli sisällöltään tai muuten &rdquo;kanna&rdquo;. Tuolla ei ole mitään tekemistä haastavuuden kanssa.</p><p>Epäonnistumisen vuosipäivä, hohhoijaa:&nbsp;</p><p><a href="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/177862-epaonnistumisen-kv-homppapaiva">http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/177862-epaonnistumisen-kv-homppapaiva</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelit ovat onnenkantamoisia, joten on niiden yhteydessä käsitteellistä höpöä puhua ”haastavuudesta”, kuva. Onnenkantamoiset eivät kuulu kategoriaan ”haastava”. 

Kehitystyössä riskit voivat olla teknisiä tai kaupallisia. Supercell on tunnettu siitä, että yhteisellä päätöksellä pelin kehitystyö voidaan keskeyttää, jos katsotaan, ettei peli sisällöltään tai muuten ”kanna”. Tuolla ei ole mitään tekemistä haastavuuden kanssa.

Epäonnistumisen vuosipäivä, hohhoijaa: 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/177862-epaonnistumisen-kv-homppapaiva

]]>
11 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245745-ilkka-paananen-hopsii-riskeista#comments Riski Riskienhallinta Wed, 08 Nov 2017 06:56:33 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245745-ilkka-paananen-hopsii-riskeista
Mitä yhteistä on tulevaisuuden tekoälyllä ja Donald Trumpilla? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla <p>Tulevaisuudessa tekoälyohjelmien kehittyneimmät muodot perustuvat neuroverkkkoihin ja ns. syväoppimiseen. Ne voivat oppia vaikka seuraamalla ympäristöään tai niitä voidaan aktiivisesti opettaa syöttämällä niihin sopivaa informaatiota. Tämä tekniikka edustaa aivan uudenlaista tapaa ohjelmoinnissa.</p><p>Tekoäly pystyy periaatteessa analysoimaan suuria informaatiomääriä ja löytämään niistä lainalaisuuksia ja tekemään johtopäätöksiä ihmistä tehokkaammin. Sanotaan, että tekoälyä voi hyödyntää vaikka talousasioissa monimutkaisen markkinainformaation analyysiin ja sijoituspäätösten tekoon tai lääketieteessä valtavien data ja geenipankkien analyysien kautta sairausdiagnoosien tekoon.</p><p>Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Tällaisten innovaatioiden nopea kehitys vaatisi kuitenkin samalla hyvää analyysiä innovaatioihin liittyvistä riskeistä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa. Tästä ovat varoittaneet mm Bill Gates ja Elon Musk, sähköauto Teslan kehittäjä. &nbsp;Tekoälyltä esimerkiksi puuttuu yksi länsimaiseen sivistykseen liittyvä ominaisuus. Tulevaisuuden tekoäly on niin monimutkainen systeemi, että sen kehittäjätkään eivät pysty varmasti sanomaan mihin tekoälyn päätökset perustuvat. Tekoäly on kuin &rdquo;black box&rdquo;, josta pulpahtaa johtopäätöksiä.</p><p>Jo antiikin kreikkalaiset tiesivät arvelun ja mutu-tuntuman muuttuvan tiedoksi vasta kun sille esitetään hyvät perustelut. Jos tekoäly ei pysty kertomaan ymmärrettävästi mihin päätös perustuu, ei se eroa luolassa istuvasta oraakkelista joka laukoo mystisesti näkyihinsä perustuvia ohjeita. Vai sijoittaisitko rahasi tällaisten ohjeiden perustella? Entä uskoisitko tällaisia hoito-ohjeita, jos terveytesi olisi panoksena? Hyppäisitkö itseajavan auton kyytiin, jos et tiedä millä perusteella se tekee ratkaisunsa. Millaisia riskejä se ottaa?</p><p>Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Texasin yliopiston syöpäkeskus on laittanut tekoäly-ohjelmansa jäihin. Yliopiston viestinästä on todettiin, että &quot;lopullista tietoa tekoälyn hyödystä potilaille ei ole vielä saatu&quot; (TIVI, 19.8.).</p><p>Tällainen tekoäly ei eroa Donald Trumpin tiedottajasta, joka ei perustele vaihtoehtoisia faktojaan. Kunhan väittää jotakin. Jos tekoäly ei perustele ratkaisuaan, älä luota siihen. Ennen kehittyneen tekoälyn laajamittaista soveltamista tämä ongelma on ratkaistava.</p> Tulevaisuudessa tekoälyohjelmien kehittyneimmät muodot perustuvat neuroverkkkoihin ja ns. syväoppimiseen. Ne voivat oppia vaikka seuraamalla ympäristöään tai niitä voidaan aktiivisesti opettaa syöttämällä niihin sopivaa informaatiota. Tämä tekniikka edustaa aivan uudenlaista tapaa ohjelmoinnissa.

Tekoäly pystyy periaatteessa analysoimaan suuria informaatiomääriä ja löytämään niistä lainalaisuuksia ja tekemään johtopäätöksiä ihmistä tehokkaammin. Sanotaan, että tekoälyä voi hyödyntää vaikka talousasioissa monimutkaisen markkinainformaation analyysiin ja sijoituspäätösten tekoon tai lääketieteessä valtavien data ja geenipankkien analyysien kautta sairausdiagnoosien tekoon.

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Tällaisten innovaatioiden nopea kehitys vaatisi kuitenkin samalla hyvää analyysiä innovaatioihin liittyvistä riskeistä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa. Tästä ovat varoittaneet mm Bill Gates ja Elon Musk, sähköauto Teslan kehittäjä.  Tekoälyltä esimerkiksi puuttuu yksi länsimaiseen sivistykseen liittyvä ominaisuus. Tulevaisuuden tekoäly on niin monimutkainen systeemi, että sen kehittäjätkään eivät pysty varmasti sanomaan mihin tekoälyn päätökset perustuvat. Tekoäly on kuin ”black box”, josta pulpahtaa johtopäätöksiä.

Jo antiikin kreikkalaiset tiesivät arvelun ja mutu-tuntuman muuttuvan tiedoksi vasta kun sille esitetään hyvät perustelut. Jos tekoäly ei pysty kertomaan ymmärrettävästi mihin päätös perustuu, ei se eroa luolassa istuvasta oraakkelista joka laukoo mystisesti näkyihinsä perustuvia ohjeita. Vai sijoittaisitko rahasi tällaisten ohjeiden perustella? Entä uskoisitko tällaisia hoito-ohjeita, jos terveytesi olisi panoksena? Hyppäisitkö itseajavan auton kyytiin, jos et tiedä millä perusteella se tekee ratkaisunsa. Millaisia riskejä se ottaa?

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Texasin yliopiston syöpäkeskus on laittanut tekoäly-ohjelmansa jäihin. Yliopiston viestinästä on todettiin, että "lopullista tietoa tekoälyn hyödystä potilaille ei ole vielä saatu" (TIVI, 19.8.).

Tällainen tekoäly ei eroa Donald Trumpin tiedottajasta, joka ei perustele vaihtoehtoisia faktojaan. Kunhan väittää jotakin. Jos tekoäly ei perustele ratkaisuaan, älä luota siihen. Ennen kehittyneen tekoälyn laajamittaista soveltamista tämä ongelma on ratkaistava.

]]>
10 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla#comments Ulkomaat Hype Innovaatiot Riski Teknologian murros Tekoäly Fri, 18 Aug 2017 11:00:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla
Julkinen talous yhä merkittävissä vaikeuksissa http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237647-julkinen-talous-yha-merkittavissa-vaikeuksissa <p>Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion lisätalousarviosta. Suomen talous on ollut toista vuotta kasvussa. Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus &ndash; Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 %. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian. Suomi on kasvanut jo pitkään hitaammin kuin muut, vaikka ihan viime kuukausien kehitys lupaakin parempaa.</p><p>Suomen BKT oli alkuvuonna 2,8 % viime vuoden ensimmäistä neljännestä korkeammalla. Suunta on erittäin myönteinen, mutta vielä on ennenaikaista arvioida kuinka pysyvä trendi on. Suomi on päässyt mukaan globaalin talouskasvun imuun monia muita maita myöhemmin.</p><p>Suomen BKT on edelleen, yli 10 vuotta myöhemmin, vuoden 2007 tason alapuolella. Verrokkimaissa tuo taso on saavutettu aikaa sitten; Ruotsissa ja Saksassa jo vuonna 2011.</p><p>Tänään on salissa keskusteltu maailmantalouden roolista Suomen kasvuun. Yhdysvalloissa kasvu on ollut jonkin aikaa hidastumaan päin ja samoin kuin muu Eurooppa, Suomen talous on perinteisesti seurannut Yhdysvaltain taloutta viiveellä. Nyt on turha lähteä spekuloimaan, kääntyykö talous uuteen laskuun vielä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vaiko vasta kahden vuoden päästä. Poliitikon tehtävä ei ole ennustaa.</p><p>Poliitikon tehtävä on paitsi katsoa vallitsevaa totuutta, myös pyrkiä hallitsemaan näköpiirissä olevia riskejä. Sikäli kun olemme parhaillamme lähellä suhdannehuippua tai jopa suhdannehuipussa, on täysin kestämätöntä, että alijäämämme on tänä vuonna edelleen seitsemän miljardin euron luokkaa. Hyvä, että hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri ovat asiasta huolissaan.</p><p><strong>Alijäämällä paineita kasvaa</strong></p><p>En tohdi olla pohtimatta, miltä alijäämämme näyttää 2020-luvulla, kun väestön ikääntymiskehitys on huipussaan ja puolustusvoimat tekee 10 miljardin kokoluokkaa olevia hankintoja? Entä miltä näyttää alijäämämme kun korot kääntyvät nousuun? Edes velansaanti ei pienelle velkaiselle maalle ole koskaan mikään automaatio; markkinaolosuhteet muuttuvat usein äkillisesti.</p><p>Ei ihme, että oppositio on salissa huolissaan. Seuraava hallitus löytää nämä ongelmat edestään, mikäli me emme saa kuluvan kahden vuoden aikana rakenneuudistuksia tehtyä. Ongelmien synnyttämisessä ovat kuitenkin olleet aikaisemmat hallitukset ja siten myös kaikki eduskuntapuolueet vahvasti mukana. On hurskastelua syyttää tätä hallitusta päättämättömyydestä, kun aikaisempien hallitusten aikana ei ole juuri edes yritetty.</p><p>Valtio, kunnat ja työttömyysvakuutusrahasto ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana tehneet vuosittain keskimäärin vajaan 9 miljardin alijäämän. Tuo alijäämä on kertynyt julkiseksi velaksi. Julkinen velka oli viime vuoden lopussa vajaat 140 miljardia euroa ja valtion takauskanta 45 miljardia euroa.</p><p>Lainakorot ovat pysyneet viime vuosina matalina, koska Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskoron poikkeuksellisen alhaalla jo vuodesta 2009. EKP on laskenut pitkiä korkoja suoraan määrällisen elvytyksen ohjelmalla ja muilla keskuspankkioperaatioilla. EKP on ennakoinut alkavansa peruuttaa määrällisen elvytyksen ohjelmasta tämän vuoden lopulla.</p><p>Valtion ja kuntien keskikoron nouseminen esimerkiksi 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla. Tuo korkokehitys ei ole mitenkään epätavallinen silloin, kun keskuspankki muuttaa politiikkaansa tai markkinaosapuolilla loppuu usko jonkin maan kykyyn suoriutua velvoitteistaan.</p><p>On turha maalailla piruja seinille, mutta markkinoilla puhutaan jo yleisesti keskuspankkien luoman kuplan mahdollisuudesta ja velkakirjojen korkojen normalisoitumisesta; mukaan lukien EKP:n omassa, viime viikolla julkaistussa toukokuun vakausraportissa.</p><p><strong>Emme ole valmiita ottamaan uutta iskua vastaan</strong></p><p>Hallituksen tavoite nostaa työllisyys 72 %iin ei ole näillä näkymin toteutumassa, vaikka työllisyys onkin nyt onneksi nousussa. Työmarkkinat ovat jakautuneet. Pitkäaikaistyöttömyys on hienoisessa laskussa, mutta moni ihminen jää nyt käynnissä olevasta kasvusta osattomaksi.</p><p>Kuitenkaan edes tavoiteltu 72 % työllisyys ei riittäisi kattamaan väestön huoltosuhteen aiheuttamia kustannuksia. Lähivuosina vaadittaisiin 74 % työllisyysaste pitämään julkinen talous kestävällä pohjalla. Vuoteen 2025 mennessä tämä luku olisi 81 %. Lukujen pitäisi siis tasaisesti nousta väestön huoltosuhteen heikentyessä.</p><p>Tästä vuodesta vuoteen 2030 yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä nousee 300 000:lla. Näille ihmisille on tehty hyvinvointilupaus, josta meidän on pidettävä kiinni. Nykyisillä talouden rakenteilla tuo hyvinvointilupaus ei kuitenkaan ole kestävästi rahoitettavissa.</p><p>Hallitus on aivan oikein panostanut työllisyyteen, mutta toimenpiteet eivät riitä vielä alkuunkaan. Esimerkiksi nyt lisätalousarviossa noussut autoverokertymä tuo jälleen osviittaa siitä, että valtion tulot voivat kasvaa, vaikka veroaste laskee. Työn verotukseen tehdyt kevennykset vaikuttavat varmasti ajan myötä samalla tavalla. Tällä tiellä on syytä jatkaa.</p><p>Suomen työllisyysaste on viimeksi ollut 72 % vuonna 1990. Kyse on määritelmällisesti rakenteellisesta ongelmasta, johon suhdanteet eivät tuo muutosta. Päinvastoin, jos suhdanteet taas heikentyvät, eivät rakenteemme ole valmistautuneet juuri lainkaan ottamaan uutta iskua vastaan.</p><p>Toimet tarkoittavat työmarkkinoiden vapauttamista, työpaikkakohtaista sopimista, sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verojen määrätietoista keventämistä, merkittävää satsausta koulutukseen ja osaamiseen sekä normien purun jatkamista. Hallitus tekee hyvin, kun se jatkaa hallitusohjelman toteuttamista.</p> Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion lisätalousarviosta. Suomen talous on ollut toista vuotta kasvussa. Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus – Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 %. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian. Suomi on kasvanut jo pitkään hitaammin kuin muut, vaikka ihan viime kuukausien kehitys lupaakin parempaa.

Suomen BKT oli alkuvuonna 2,8 % viime vuoden ensimmäistä neljännestä korkeammalla. Suunta on erittäin myönteinen, mutta vielä on ennenaikaista arvioida kuinka pysyvä trendi on. Suomi on päässyt mukaan globaalin talouskasvun imuun monia muita maita myöhemmin.

Suomen BKT on edelleen, yli 10 vuotta myöhemmin, vuoden 2007 tason alapuolella. Verrokkimaissa tuo taso on saavutettu aikaa sitten; Ruotsissa ja Saksassa jo vuonna 2011.

Tänään on salissa keskusteltu maailmantalouden roolista Suomen kasvuun. Yhdysvalloissa kasvu on ollut jonkin aikaa hidastumaan päin ja samoin kuin muu Eurooppa, Suomen talous on perinteisesti seurannut Yhdysvaltain taloutta viiveellä. Nyt on turha lähteä spekuloimaan, kääntyykö talous uuteen laskuun vielä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vaiko vasta kahden vuoden päästä. Poliitikon tehtävä ei ole ennustaa.

Poliitikon tehtävä on paitsi katsoa vallitsevaa totuutta, myös pyrkiä hallitsemaan näköpiirissä olevia riskejä. Sikäli kun olemme parhaillamme lähellä suhdannehuippua tai jopa suhdannehuipussa, on täysin kestämätöntä, että alijäämämme on tänä vuonna edelleen seitsemän miljardin euron luokkaa. Hyvä, että hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri ovat asiasta huolissaan.

Alijäämällä paineita kasvaa

En tohdi olla pohtimatta, miltä alijäämämme näyttää 2020-luvulla, kun väestön ikääntymiskehitys on huipussaan ja puolustusvoimat tekee 10 miljardin kokoluokkaa olevia hankintoja? Entä miltä näyttää alijäämämme kun korot kääntyvät nousuun? Edes velansaanti ei pienelle velkaiselle maalle ole koskaan mikään automaatio; markkinaolosuhteet muuttuvat usein äkillisesti.

Ei ihme, että oppositio on salissa huolissaan. Seuraava hallitus löytää nämä ongelmat edestään, mikäli me emme saa kuluvan kahden vuoden aikana rakenneuudistuksia tehtyä. Ongelmien synnyttämisessä ovat kuitenkin olleet aikaisemmat hallitukset ja siten myös kaikki eduskuntapuolueet vahvasti mukana. On hurskastelua syyttää tätä hallitusta päättämättömyydestä, kun aikaisempien hallitusten aikana ei ole juuri edes yritetty.

Valtio, kunnat ja työttömyysvakuutusrahasto ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana tehneet vuosittain keskimäärin vajaan 9 miljardin alijäämän. Tuo alijäämä on kertynyt julkiseksi velaksi. Julkinen velka oli viime vuoden lopussa vajaat 140 miljardia euroa ja valtion takauskanta 45 miljardia euroa.

Lainakorot ovat pysyneet viime vuosina matalina, koska Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskoron poikkeuksellisen alhaalla jo vuodesta 2009. EKP on laskenut pitkiä korkoja suoraan määrällisen elvytyksen ohjelmalla ja muilla keskuspankkioperaatioilla. EKP on ennakoinut alkavansa peruuttaa määrällisen elvytyksen ohjelmasta tämän vuoden lopulla.

Valtion ja kuntien keskikoron nouseminen esimerkiksi 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla. Tuo korkokehitys ei ole mitenkään epätavallinen silloin, kun keskuspankki muuttaa politiikkaansa tai markkinaosapuolilla loppuu usko jonkin maan kykyyn suoriutua velvoitteistaan.

On turha maalailla piruja seinille, mutta markkinoilla puhutaan jo yleisesti keskuspankkien luoman kuplan mahdollisuudesta ja velkakirjojen korkojen normalisoitumisesta; mukaan lukien EKP:n omassa, viime viikolla julkaistussa toukokuun vakausraportissa.

Emme ole valmiita ottamaan uutta iskua vastaan

Hallituksen tavoite nostaa työllisyys 72 %iin ei ole näillä näkymin toteutumassa, vaikka työllisyys onkin nyt onneksi nousussa. Työmarkkinat ovat jakautuneet. Pitkäaikaistyöttömyys on hienoisessa laskussa, mutta moni ihminen jää nyt käynnissä olevasta kasvusta osattomaksi.

Kuitenkaan edes tavoiteltu 72 % työllisyys ei riittäisi kattamaan väestön huoltosuhteen aiheuttamia kustannuksia. Lähivuosina vaadittaisiin 74 % työllisyysaste pitämään julkinen talous kestävällä pohjalla. Vuoteen 2025 mennessä tämä luku olisi 81 %. Lukujen pitäisi siis tasaisesti nousta väestön huoltosuhteen heikentyessä.

Tästä vuodesta vuoteen 2030 yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä nousee 300 000:lla. Näille ihmisille on tehty hyvinvointilupaus, josta meidän on pidettävä kiinni. Nykyisillä talouden rakenteilla tuo hyvinvointilupaus ei kuitenkaan ole kestävästi rahoitettavissa.

Hallitus on aivan oikein panostanut työllisyyteen, mutta toimenpiteet eivät riitä vielä alkuunkaan. Esimerkiksi nyt lisätalousarviossa noussut autoverokertymä tuo jälleen osviittaa siitä, että valtion tulot voivat kasvaa, vaikka veroaste laskee. Työn verotukseen tehdyt kevennykset vaikuttavat varmasti ajan myötä samalla tavalla. Tällä tiellä on syytä jatkaa.

Suomen työllisyysaste on viimeksi ollut 72 % vuonna 1990. Kyse on määritelmällisesti rakenteellisesta ongelmasta, johon suhdanteet eivät tuo muutosta. Päinvastoin, jos suhdanteet taas heikentyvät, eivät rakenteemme ole valmistautuneet juuri lainkaan ottamaan uutta iskua vastaan.

Toimet tarkoittavat työmarkkinoiden vapauttamista, työpaikkakohtaista sopimista, sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verojen määrätietoista keventämistä, merkittävää satsausta koulutukseen ja osaamiseen sekä normien purun jatkamista. Hallitus tekee hyvin, kun se jatkaa hallitusohjelman toteuttamista.

]]>
16 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237647-julkinen-talous-yha-merkittavissa-vaikeuksissa#comments Raha Julkinen talous Lisätalousarvio Riski Talouskasvu Työllisyys Tue, 30 May 2017 13:36:37 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237647-julkinen-talous-yha-merkittavissa-vaikeuksissa
Lisäisikö perustulo hyvinvointia? http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224480-lisaisiko-perustulo-hyvinvointia <p>Suomenmaa kirjoitti 30.9.2016 siitä kuinka hallitus pohtii perustulokokeilun laajentamista. Kokeilun suunnittelussa on ollut mutkia matkassa. Kokeilubudjetti on ollut tiukka, verohallintoa on ollut vaikea saada mukaan ja aikataulu painaa päälle.</p><p>Ensimmäinen askel tässä historiallisessa mahdollisuudessa uudistaa sosiaaliturvaa on se että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen perustulokokeilusta. Vuonna 2018 olisi tärkeää saada Verohallinto mukaan jotta kustannusneutraalia perustuloa voitaisiin kokeilla. Samalla perustulon saajajoukkoa voisi laajentaa ja kasvattaa.</p><p>Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa tällä hetkellä jännittynyt. Suomen vastarintaliikkeen toiminnan johdosta tapahtunut kuolemantapaus on järkyttänyt monia. Ihmisille on ollut epäselvää missä määrin yhteiskuntana sitoudumme demokratian perusarvoihin kuten sananvapauteen, mielipiteenvapauteen ja kansalaisoikeuksiin.</p><p>Kansalaiset odottavat, että hallitus kantaa vastuunsa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Siksi oli ilahduttavaa nähdä moni ministeri rasisminvastaisessa Peli poikki-mielenosoituksessa.</p><p>Tässä tilanteessa on suuri tarve sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti edistykselliselle uudistukselle. Perustulo saattaisi olla tällainen ja perustulokokeilun myötä voitaisiin käydä keskustelua siitä onko perustulo oikea tapa kehittää suomalaista sosiaaliturvaa eteenpäin.</p><p>Miten perustulokokeilua tulisi arvioida jos ja kun se toteutuu? Hallituksen aikomuksena on määrällisin tutkimusmenetelmin selvittää onko perustulo vaikuttanut työllistymiseen, kannustavuuteen ja byrokratialoukkoihin.</p><p>Määrällisen arvioinnin lisäksi perustulokokeilua pitäisi myös arvioida laadullisin menetelmin. Taloudelliset kannustimet ovat yksi osa työntekoa, mutta työllä on ihmisille myös muita merkityksiä, kuten omien ideoiden toteuttaminen. Laadullisella tutkimuksella voidaan selvittää mitä työ ihmisille merkitsee. Perustulon saajilta pitäisi kysyä, mikäli perustulo on auttanut heitä tekemään sellaista työtä jota he itse pitävät merkittävänä.</p><p>Suomessa on vuodesta 1995 kiristetty työttömien sanktioita siinä tapauksessa, että he kieltäytyvät työtarjouksesta tai työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteistä. Sanktiot näyttäytyvät kurinpitotoimenpiteinä, koska niiden käytännön vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Työnhakija ei kuitenkaan itse voi valita osallistuuko hän toimenpiteisiin vai ei.</p><p>Nyt suunnitteilla olevassa perustulokokeilussa työtön voisi valita ottaako vastaan palkkatyötä vai osallistuuko työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteisiin. Mikäli työnhakija ei katso toimenpiteistä olevan hyötyä, hän voi niistä kieltäytyä ilman että hän menettää perustuloa tai sen osaa.</p><p>Perustulokokeilun myötä voimme myös arvioida yritystukia uudelleen. Tällä hetkellä suuri osa yritystuista on vastikkeettomia tukia joita yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Yritystukia kohdistuu myös paljon suurille yrityksille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.</p><p>Perustulo pienentää jo itsessään yrittäjäriskiä. Alkavan yrityksen perustajalle se toisi toimeentulon varmuutta. Samalla kun riskejä perustulokokeilun myötä määritellään uudelleen, voitaisiin yrittäjäriskiä pohtia kokonaisuudessaan. Miten yrittäjäriskiä voisi määritellä uudelleen niin että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa hyviä yritysideoita? Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää vastikkeellisiin tukiin ja niitä pitäisi kohdentaa enemmän alkaviin yrityksiin suurten kansainvälisten yritysten sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>(Julkaistu Suomenmaassa 14.10.2016)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomenmaa kirjoitti 30.9.2016 siitä kuinka hallitus pohtii perustulokokeilun laajentamista. Kokeilun suunnittelussa on ollut mutkia matkassa. Kokeilubudjetti on ollut tiukka, verohallintoa on ollut vaikea saada mukaan ja aikataulu painaa päälle.

Ensimmäinen askel tässä historiallisessa mahdollisuudessa uudistaa sosiaaliturvaa on se että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen perustulokokeilusta. Vuonna 2018 olisi tärkeää saada Verohallinto mukaan jotta kustannusneutraalia perustuloa voitaisiin kokeilla. Samalla perustulon saajajoukkoa voisi laajentaa ja kasvattaa.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa tällä hetkellä jännittynyt. Suomen vastarintaliikkeen toiminnan johdosta tapahtunut kuolemantapaus on järkyttänyt monia. Ihmisille on ollut epäselvää missä määrin yhteiskuntana sitoudumme demokratian perusarvoihin kuten sananvapauteen, mielipiteenvapauteen ja kansalaisoikeuksiin.

Kansalaiset odottavat, että hallitus kantaa vastuunsa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Siksi oli ilahduttavaa nähdä moni ministeri rasisminvastaisessa Peli poikki-mielenosoituksessa.

Tässä tilanteessa on suuri tarve sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti edistykselliselle uudistukselle. Perustulo saattaisi olla tällainen ja perustulokokeilun myötä voitaisiin käydä keskustelua siitä onko perustulo oikea tapa kehittää suomalaista sosiaaliturvaa eteenpäin.

Miten perustulokokeilua tulisi arvioida jos ja kun se toteutuu? Hallituksen aikomuksena on määrällisin tutkimusmenetelmin selvittää onko perustulo vaikuttanut työllistymiseen, kannustavuuteen ja byrokratialoukkoihin.

Määrällisen arvioinnin lisäksi perustulokokeilua pitäisi myös arvioida laadullisin menetelmin. Taloudelliset kannustimet ovat yksi osa työntekoa, mutta työllä on ihmisille myös muita merkityksiä, kuten omien ideoiden toteuttaminen. Laadullisella tutkimuksella voidaan selvittää mitä työ ihmisille merkitsee. Perustulon saajilta pitäisi kysyä, mikäli perustulo on auttanut heitä tekemään sellaista työtä jota he itse pitävät merkittävänä.

Suomessa on vuodesta 1995 kiristetty työttömien sanktioita siinä tapauksessa, että he kieltäytyvät työtarjouksesta tai työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteistä. Sanktiot näyttäytyvät kurinpitotoimenpiteinä, koska niiden käytännön vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Työnhakija ei kuitenkaan itse voi valita osallistuuko hän toimenpiteisiin vai ei.

Nyt suunnitteilla olevassa perustulokokeilussa työtön voisi valita ottaako vastaan palkkatyötä vai osallistuuko työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteisiin. Mikäli työnhakija ei katso toimenpiteistä olevan hyötyä, hän voi niistä kieltäytyä ilman että hän menettää perustuloa tai sen osaa.

Perustulokokeilun myötä voimme myös arvioida yritystukia uudelleen. Tällä hetkellä suuri osa yritystuista on vastikkeettomia tukia joita yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Yritystukia kohdistuu myös paljon suurille yrityksille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.

Perustulo pienentää jo itsessään yrittäjäriskiä. Alkavan yrityksen perustajalle se toisi toimeentulon varmuutta. Samalla kun riskejä perustulokokeilun myötä määritellään uudelleen, voitaisiin yrittäjäriskiä pohtia kokonaisuudessaan. Miten yrittäjäriskiä voisi määritellä uudelleen niin että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa hyviä yritysideoita? Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää vastikkeellisiin tukiin ja niitä pitäisi kohdentaa enemmän alkaviin yrityksiin suurten kansainvälisten yritysten sijaan.

 

(Julkaistu Suomenmaassa 14.10.2016)

]]>
13 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224480-lisaisiko-perustulo-hyvinvointia#comments Perustulo Perustulokokeilu Riski Yrittäjyys Sat, 15 Oct 2016 19:12:15 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224480-lisaisiko-perustulo-hyvinvointia
Perustulo pienentää yrittäjäriskiä http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222069-perustulo-pienentaa-yrittajariskia <p>Lausuntokierrokselle lähteneessä perustuloesityksessä muotoiltu kysymys edistääkö perustulo työllistymistä on samalla sekä oikea että väärä. Se on oikea kysymys siinä mielessä, että ihmisen itsensä valitsema työ tuo sisältöä elämään. Kysymys on kuitenkin väärä jos sen yhteydessä oletetaan että ihmisten motiiveja voidaan ohjailla ylhäältäpäin ja että ihmiset toimivat ylhäältä päin määriteltyjen kannustimien mukaan.</p><p>Taloustieteilijät haluavat usein ajatella näin mutta usein todellisuus on monimutkaisempi kuin simulaatioissa tai matemaattisissa malleissa. Perustulon avulla ihminen voi kuitenkin löytää itselleen mielekästä työtä.</p><p>Perustulon kannattajat ovat jo ehtineet moittia lausuntokierroksella olevaa hallituksen esitystä siitä, että se rajaa kokeiluun osallistuvan joukon työttömiin. Perustulon vastustajat taas eivät ole juuri vielä ehtineet kommentoida esitystä. Esityksessä perustulon taso olisi 560 euroa kuukaudessa eikä sitä verotettaisi pois vaikka perustulon saajalla olisi työtuloja.</p><p>Nyt kannattaa muistaa, että kysymys on tosiaan vasta esityksestä joka on lausuntokierroksella. Nyt on juuri hyvä aika keskustella siitä minkälaista kokeilua haluamme suunnitella. Monet ovat olleet tyytyväisiä siitä että asia ylipäätään etenee. Suomi on saanut paljon kansainvälistä huomiota perustulokokeilun ansioista.</p><p>Perustulo vie meidät elämän ja yhteiskunnan peruskysymysten äärelle. Pääsemme pohtimaan mitä on mielekäs työ, mitä on hyvinvointi, mitä on oikeudenmukaisuus?</p><p>Perustulokokeilun kunnianhimoa voi ja pitää vielä nostaa esitykseen verrattuna. Eli perustulon tulisi olla korkeampi, noin 700 euroa kuukaudessa jotta se poistaisi ihmisten huolen välittömästä toimeentulosta. Kokeilujoukko tulisi myös olla monipuolisempi ja siinä tulisi olla eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä.</p><p>Nyt suunniteltavassa kokeilussa tärkeintä olisi kuitenkin ottaa huomioon ihmisten omat kokemukset perustulosta. Ihmisen elämä on monipuolinen ja monimutkainen ja ihminen itse tietää parhaiten minkälainen hänen elämäntilanteensa on. Kokeiluun osallistuvilta ihmisiltä pitäisi siis säännöllisesti kysyä miten he ovat kokeneet tilanteen jossa välittömästä toimeentulosta ei enää tarvitse huolehtia. Onko se auttanut heitä löytämään mielekästä tekemistä? Näitä vastauksia tulisi sitten verrata tilastollisiin tutkimuksiin siitä kuinka moni on työllistynyt.</p><p>Samalla kun perustuloa kokeillaan pitää myös parantaa ihmisten edellytyksiä löytää mielekästä työtä. Ihmisillä on kyky tehdä aloitteita ja paras työ on sellaista, joka on syntynyt omasta ideasta. Nyt omien ideoiden toteuttaminen on kuitenkin hyvin riskialtista. Usein sekä toimeentulo, että omaisuus on vaakalaudalla kun ihmiset työskentelevät omien ideoidensa toteuttamiseksi.</p><p>Siksi perustulokokeilun yhteydessä pitäisi myös keskustella riskin käsitteestä ennakkoluulottomalla tavalla. Perustulo pienentää yrittäjäriskiä ja samalla tulisi suunnitella muita toimenpiteitä jotka pienentävät uutta taloudellista toimintaa ideoivan ja toteuttavan ihmisen taloudellisia ja sosiaalisia riskejä.</p><p>Perustulokokeiluun voisi esimerkiksi yhdistää uusia malleja rahoittaa aloittavia yrityksiä. Yksi malli voisi olla sellainen, että valtio ottaa osan yrittäjäriskistä kannettavakseen. Siten syntyisi uutta taloudellista toimintaa joka olisi hyvä asia koko yhteiskunnalle.</p> Lausuntokierrokselle lähteneessä perustuloesityksessä muotoiltu kysymys edistääkö perustulo työllistymistä on samalla sekä oikea että väärä. Se on oikea kysymys siinä mielessä, että ihmisen itsensä valitsema työ tuo sisältöä elämään. Kysymys on kuitenkin väärä jos sen yhteydessä oletetaan että ihmisten motiiveja voidaan ohjailla ylhäältäpäin ja että ihmiset toimivat ylhäältä päin määriteltyjen kannustimien mukaan.

Taloustieteilijät haluavat usein ajatella näin mutta usein todellisuus on monimutkaisempi kuin simulaatioissa tai matemaattisissa malleissa. Perustulon avulla ihminen voi kuitenkin löytää itselleen mielekästä työtä.

Perustulon kannattajat ovat jo ehtineet moittia lausuntokierroksella olevaa hallituksen esitystä siitä, että se rajaa kokeiluun osallistuvan joukon työttömiin. Perustulon vastustajat taas eivät ole juuri vielä ehtineet kommentoida esitystä. Esityksessä perustulon taso olisi 560 euroa kuukaudessa eikä sitä verotettaisi pois vaikka perustulon saajalla olisi työtuloja.

Nyt kannattaa muistaa, että kysymys on tosiaan vasta esityksestä joka on lausuntokierroksella. Nyt on juuri hyvä aika keskustella siitä minkälaista kokeilua haluamme suunnitella. Monet ovat olleet tyytyväisiä siitä että asia ylipäätään etenee. Suomi on saanut paljon kansainvälistä huomiota perustulokokeilun ansioista.

Perustulo vie meidät elämän ja yhteiskunnan peruskysymysten äärelle. Pääsemme pohtimaan mitä on mielekäs työ, mitä on hyvinvointi, mitä on oikeudenmukaisuus?

Perustulokokeilun kunnianhimoa voi ja pitää vielä nostaa esitykseen verrattuna. Eli perustulon tulisi olla korkeampi, noin 700 euroa kuukaudessa jotta se poistaisi ihmisten huolen välittömästä toimeentulosta. Kokeilujoukko tulisi myös olla monipuolisempi ja siinä tulisi olla eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä.

Nyt suunniteltavassa kokeilussa tärkeintä olisi kuitenkin ottaa huomioon ihmisten omat kokemukset perustulosta. Ihmisen elämä on monipuolinen ja monimutkainen ja ihminen itse tietää parhaiten minkälainen hänen elämäntilanteensa on. Kokeiluun osallistuvilta ihmisiltä pitäisi siis säännöllisesti kysyä miten he ovat kokeneet tilanteen jossa välittömästä toimeentulosta ei enää tarvitse huolehtia. Onko se auttanut heitä löytämään mielekästä tekemistä? Näitä vastauksia tulisi sitten verrata tilastollisiin tutkimuksiin siitä kuinka moni on työllistynyt.

Samalla kun perustuloa kokeillaan pitää myös parantaa ihmisten edellytyksiä löytää mielekästä työtä. Ihmisillä on kyky tehdä aloitteita ja paras työ on sellaista, joka on syntynyt omasta ideasta. Nyt omien ideoiden toteuttaminen on kuitenkin hyvin riskialtista. Usein sekä toimeentulo, että omaisuus on vaakalaudalla kun ihmiset työskentelevät omien ideoidensa toteuttamiseksi.

Siksi perustulokokeilun yhteydessä pitäisi myös keskustella riskin käsitteestä ennakkoluulottomalla tavalla. Perustulo pienentää yrittäjäriskiä ja samalla tulisi suunnitella muita toimenpiteitä jotka pienentävät uutta taloudellista toimintaa ideoivan ja toteuttavan ihmisen taloudellisia ja sosiaalisia riskejä.

Perustulokokeiluun voisi esimerkiksi yhdistää uusia malleja rahoittaa aloittavia yrityksiä. Yksi malli voisi olla sellainen, että valtio ottaa osan yrittäjäriskistä kannettavakseen. Siten syntyisi uutta taloudellista toimintaa joka olisi hyvä asia koko yhteiskunnalle.

]]>
7 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222069-perustulo-pienentaa-yrittajariskia#comments Kotimaa Perustulo Perustulokokeilu Riski Yrittäjyys Wed, 31 Aug 2016 07:30:37 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222069-perustulo-pienentaa-yrittajariskia
EFSA ja elintarviketurvallisuus, moka? http://henrikarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204717-efsa-ja-elintarviketurvallisuus-moka <p><strong>Johdanto</strong></p><p>Sattumalta päädyin lueskelemaan Eviran nettisivulta usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden kautta päädyin European Food Safety Authorityn (EFSA) nettisivulle lukemaan Bisfenoli-A:n turvallisuudesta. En ole perehtynyt mihinkään aiheeseen liittyvistä osa-alueista riittävästi, jotta voisin luotettavasti ottaa aiheeseen kantaa, taikka muutakaan tarvittavaa asiantuntemusta. Varmaankin kannattaa suhtautua kirjoitukseen sopivan skeptisesti.</p><p>Elintarviketurvallisuuteen liittyvässä riskimatematiikassa saattaa olla mahdollisesti erikoinen virhe, jonka hoksaamiseen liittyvä periaate muistui mieleeni eräästä netistä lukemastani kirjoituksesta, jota en tosin muista. (Siitä lisää viimeisessä kappaleessa).</p><p>On varsin mahdollista - tai pikemmin erittäin todennäköistä - etten ymmärrä asiaa riittävän hyvin, mutta ainakin melko pikaisen perehtymisen perusteella tällainen ongelma saattaa olla EFSA:n laskentatavassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ainekohtainen riskikerroin ei riitä</strong></p><p>EFSA käyttää elintarvikkeiden sisältämien aineiden turvallisuuden laskemisessa ainekohtaista riskikerrointa, joka oletettavasti estää kuluttajalle aiheutuvat terveyshaitat.</p><p>Laskentavan ongelma perustuu siihen että riskikertoimet ovat ainekohtaisia.</p><p>Jos riskikerroin on esimerkiksi <a href="http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/corporate_publications/files/factsheetbpa150121.pdf">150 kuten Bisfenoli-A:lla</a> ja EFSA:n sallimia aineita elintarvikkeissa olisi esim.1.000, niin riskikerroin ei välttämättä riitä. (Kuva)</p><p>Haittoja aiheuttavien aineiden vaikutukse voivat olla kumulatiivisia sekä probabilistisesti että vaikutuksellisesti.</p><p><strong>Vaikutuksellisesta kumulatiivisuudesta</strong> esimerkkinä Bisfenoli-A (muistaakseni) häiritsee endokriinijärjestelmää ja aiheuttaa haittoja munuaisille sekä maksalle tarpeeksi isoissa annoksissa. Mikäli tuotteessa on 10 ainesosaa, jotka kaikki kuormittavat endokriinijärjestelmää, voivat vahingoittaa munuaisia tai voivat vahingoittaa maksaa; voi riskikerroin käytännössä pienentyä kymmenkertaisesti. Mikäli otetaan huomioon elintarvikkeet, hygienia ja kosmetiikka tuotteet yms. saattavat kertoimet pienentyä nopeastikin.</p><p><strong>Todennäköisyydet kasautuvat</strong> ilman erillistä vuorovaikutusta ainesosien välillä. Esimerkiksi jos yhden ainesosan suhteen laskettaisiin riskikerroin perustuen mediaanitodennäköisyyteen jossa 50 prosentin todennäköisyydellä turvallinen raja-arvo aiheuttaa keskimääräisen eliniän aikana yhdelle kuluttajalle 100.000:sta syövän, tällöin EFSA:n hyväksymiä ainesosia olisi esim. 5.000, niin eikös silloin ole suuruusluokkaa 50 prosentin todennäköisyys, että 100.000:sta kuluttajasta 5.000 sairastuu syöpään? (Huom. Todennäköisyyslaskun tarkkuus ei tässä ole pointtina)</p><p><strong>Haitat eivät ole välttämättä kumulatiivisia,</strong> mutta varmaan tämän näkökulman tarkasteleminen voisi olla ihan hyödyllistä. Erityisesti jos nyt tällainen moka tuossa elintarviketurvallisuudessa oikeastikin olisi - Mutta on tosiaan hyvin todennäköistä, etten vaan ymmärrä asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kantin kategorinen imperatiivi sovellettuna päätöksentekoon</strong></p><p>Muistan lukeneeni internetistä kirjoituksen, jossa käsiteltiin käytäntöjen muodostamista seuraavan kysymyksen näkökulmasta: <strong>Jos kaikki käytännöt/säännöt tuotettaisiin samalla periaatteella, niin mitä sitten seuraa? </strong>Johon kirjoituksen huomio käytännössä perustuu. Ikävä kyllä en muista mikä kirjoitus oli kyseessä niin en voi tähän laittaa linkkiä.</p><p>Näkökulman voisi mielestäni tulkita Kantin kategorisen imperatiivin soveltamista päätöksentekoon. Kategorinen imperatiivi on mielestäni moraalifilosofinen analysointityökalu, eli yksinkertaisemmin; Jos kaikki toimisvat kuten me, olisko se hyvä vai huono asia? Josta oletettavasti johdettuna siis ko. näkökulma.</p><p>Kiteytetysti yksittäisen ainesosan turvallisuutta ei varmaankaan voi määrittää ottamatta huomioon mitä seuraa kun kaikkien ainesosien turvallisuus määritetään samalla periaatteella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johdanto

Sattumalta päädyin lueskelemaan Eviran nettisivulta usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden kautta päädyin European Food Safety Authorityn (EFSA) nettisivulle lukemaan Bisfenoli-A:n turvallisuudesta. En ole perehtynyt mihinkään aiheeseen liittyvistä osa-alueista riittävästi, jotta voisin luotettavasti ottaa aiheeseen kantaa, taikka muutakaan tarvittavaa asiantuntemusta. Varmaankin kannattaa suhtautua kirjoitukseen sopivan skeptisesti.

Elintarviketurvallisuuteen liittyvässä riskimatematiikassa saattaa olla mahdollisesti erikoinen virhe, jonka hoksaamiseen liittyvä periaate muistui mieleeni eräästä netistä lukemastani kirjoituksesta, jota en tosin muista. (Siitä lisää viimeisessä kappaleessa).

On varsin mahdollista - tai pikemmin erittäin todennäköistä - etten ymmärrä asiaa riittävän hyvin, mutta ainakin melko pikaisen perehtymisen perusteella tällainen ongelma saattaa olla EFSA:n laskentatavassa.

 

Ainekohtainen riskikerroin ei riitä

EFSA käyttää elintarvikkeiden sisältämien aineiden turvallisuuden laskemisessa ainekohtaista riskikerrointa, joka oletettavasti estää kuluttajalle aiheutuvat terveyshaitat.

Laskentavan ongelma perustuu siihen että riskikertoimet ovat ainekohtaisia.

Jos riskikerroin on esimerkiksi 150 kuten Bisfenoli-A:lla ja EFSA:n sallimia aineita elintarvikkeissa olisi esim.1.000, niin riskikerroin ei välttämättä riitä. (Kuva)

Haittoja aiheuttavien aineiden vaikutukse voivat olla kumulatiivisia sekä probabilistisesti että vaikutuksellisesti.

Vaikutuksellisesta kumulatiivisuudesta esimerkkinä Bisfenoli-A (muistaakseni) häiritsee endokriinijärjestelmää ja aiheuttaa haittoja munuaisille sekä maksalle tarpeeksi isoissa annoksissa. Mikäli tuotteessa on 10 ainesosaa, jotka kaikki kuormittavat endokriinijärjestelmää, voivat vahingoittaa munuaisia tai voivat vahingoittaa maksaa; voi riskikerroin käytännössä pienentyä kymmenkertaisesti. Mikäli otetaan huomioon elintarvikkeet, hygienia ja kosmetiikka tuotteet yms. saattavat kertoimet pienentyä nopeastikin.

Todennäköisyydet kasautuvat ilman erillistä vuorovaikutusta ainesosien välillä. Esimerkiksi jos yhden ainesosan suhteen laskettaisiin riskikerroin perustuen mediaanitodennäköisyyteen jossa 50 prosentin todennäköisyydellä turvallinen raja-arvo aiheuttaa keskimääräisen eliniän aikana yhdelle kuluttajalle 100.000:sta syövän, tällöin EFSA:n hyväksymiä ainesosia olisi esim. 5.000, niin eikös silloin ole suuruusluokkaa 50 prosentin todennäköisyys, että 100.000:sta kuluttajasta 5.000 sairastuu syöpään? (Huom. Todennäköisyyslaskun tarkkuus ei tässä ole pointtina)

Haitat eivät ole välttämättä kumulatiivisia, mutta varmaan tämän näkökulman tarkasteleminen voisi olla ihan hyödyllistä. Erityisesti jos nyt tällainen moka tuossa elintarviketurvallisuudessa oikeastikin olisi - Mutta on tosiaan hyvin todennäköistä, etten vaan ymmärrä asiaa.

 

Kantin kategorinen imperatiivi sovellettuna päätöksentekoon

Muistan lukeneeni internetistä kirjoituksen, jossa käsiteltiin käytäntöjen muodostamista seuraavan kysymyksen näkökulmasta: Jos kaikki käytännöt/säännöt tuotettaisiin samalla periaatteella, niin mitä sitten seuraa? Johon kirjoituksen huomio käytännössä perustuu. Ikävä kyllä en muista mikä kirjoitus oli kyseessä niin en voi tähän laittaa linkkiä.

Näkökulman voisi mielestäni tulkita Kantin kategorisen imperatiivin soveltamista päätöksentekoon. Kategorinen imperatiivi on mielestäni moraalifilosofinen analysointityökalu, eli yksinkertaisemmin; Jos kaikki toimisvat kuten me, olisko se hyvä vai huono asia? Josta oletettavasti johdettuna siis ko. näkökulma.

Kiteytetysti yksittäisen ainesosan turvallisuutta ei varmaankaan voi määrittää ottamatta huomioon mitä seuraa kun kaikkien ainesosien turvallisuus määritetään samalla periaatteella.

 

 

]]>
0 http://henrikarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204717-efsa-ja-elintarviketurvallisuus-moka#comments Bisfenoli-A EFSA Elintarviketurvallisuus Riski Tue, 13 Oct 2015 15:10:50 +0000 Henri Karjalainen http://henrikarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204717-efsa-ja-elintarviketurvallisuus-moka
Väärinkäytöksiä EU:n tiedekomiteassa (SCENIHR) http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200231-vaarinkaytoksia-eun-tiedekomiteassa-scenihr <p><br /><u><strong>Päivitys 31.3.2016: Juttuun lisätty myös erittäin tarkka BioInitiative Working Groupin kritiikki SCENIHR:n raportista.</strong></u><br /><br />Jo usean kuukauden ajan kansalaisjärjestö International EMF Alliance <a href="http://www.iemfa.org">(IEMFA</a>) on tarkastellut <strong>EU:n tiedekomitean (<a href="http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/emerging/index_en.htm">SCENIHR</a>) ja erityisesti sen työryhmän &quot;Potential health effects of exposure to electromagnetic fields&quot;</strong> kummallisia toimia. Tässä <strong>SCENIHR:n toiminnassa on ilmennyt <u>vakavia</u> väärinkäytöksiä</strong>.<br /><br />Nimensä mukaisesti SCENIHR:n (&quot;<strong>S</strong>cientific <strong>C</strong>ommittee on <strong>E</strong>merging and <strong>N</strong>ewly <strong>I</strong>dentified <strong>H</strong>ealth <strong>R</strong>isks&quot;)- <strong>komitean tulisi rehellisesti selvittää terveysriskejä ja rajoittaa riskialttiita teknologioita &amp; kemikaaleja</strong>.&nbsp; Tästä syystä monet <strong>suuryritykset</strong> ovat ahkerasti vaikuttaneet SCENIHR:n kokoonpanoon jo vuosia.</p><p><a href="http://www.emfacts.com/2015/08/scenihrs-procrustean-approach-exposed/"><img alt="SCENIHR - korruptio" height="118" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/SCENIHR.jpg" width="627" /></a></p><p><br />SCENIHR-työryhmät ovatkin systemaattisesti vuosien saatossa antaneet vääristeltyjä <a href="http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/emerging/docs/scenihr_o_041.pdf">lausuntoja</a>, joiden mukaan mitään terveysriskiä ei ole mobiili- ja sähköteknologioissa + monessa muussakaan riskitekijässä.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>SCENIHR-ONGELMAT PÄHKINÄNKUORESSA</strong>:</p><p>- Kun IEMFA tarkasteli SCENIHR:n koostumusta, <a href="http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/Annex-1-SCENIHR-Experts-2015.pdf">selvisi yhteydet mobiiteollisuuteen, armeijaan ja yleisesti tahoihin, jotka hyötyvät langattoman teknologian rajoituksettomasta levittämisestä</a>.</p><p>- Erityisen törkyistä SCENIHR:ssä on ollut sen jäsenen <strong>Joachim Schüz</strong>in toiminta. Schüz vaikutti siihen, että <a href="http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/Annex-2-SCENIHR-mobile-phones-and-head-tumour-risks.pdf">SCENIHR:n viimeisimmästä raportista jätettiin kokonaan pois kohonnutta aivokasvainriskiä osoittavat tutkimukset</a>. Schüz on myös kuuluisa <a href="http://www.diagnose-funk.org/assets/pandora_docu_comment-on-danish-cohort-study.pdf">Danish Cohort Study-fiksauksesta</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/former_committees/index_en.htm">- SCENIHR:n aikaisempien työryhmien&nbsp; (2004-2009 ja 2009-2013) koostumus</a> on lisäksi katsomisen arvoinen. Mm. <a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74396-kannykkasateilyn-raja-arvoista-paattavalla-ahlbomilla-outo-linkki-mobiililobbarifirmaan">Anders Ahlbomin aktiviteetit</a> ja <a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124984-miksi-ttl-palkitsee-whon-ja-ruotsin-ssmn-erottaman-professorin">sotkut</a> löytyvät tältä ajanjaksolta.&nbsp;</p><p>- Huomionarvoista SCENIHR:ssä vuosien aikana on ollut <strong>yliedustus</strong> <a href="http://www.emfacts.com/the-procrustean-approach/">teollisuus-ystävällisestä</a> <strong>raja-arvo-organisaatiosta,</strong> <a href="http://www.icnirp.de">ICNIRP</a>istä (International Commission of Non-Ionizing Radiation &quot;Protection&quot;), jolla on <a href="http://www.chronicexposure.org/limitsICNIRP.html">vääristynyt tapa arvioida tieteellisiä tutkimuksia</a>.</p><p>- EU:n Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavalle komissaarille John Dallille on<a href="http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/Annex-3-Open-letter-to-Commissioner-DALLI.pdf"> huomautettu näistä SCENIHR:n väärinkäytöksistä ja vaadittu kansalaisjärjestöjen toimesta SCENIHR-jäsenten uudelleenvalintaa + raporttien johtopäätösten oikaisua</a>.</p><p>- Samoin SCENIHR:n väärinkäytöksistä on <a href="http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/Complaint-to-the-European-Commission-SCENIHR-2015-07-31.pdf">raportoitu Euroopan komissiolle</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>- 3.6.2015 EU:n Oikeusasiamies puuttui näihin väärinkäytöksiin ja <a href="http://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/correspondence.faces/en/58861/html.bookmark">vaatii muutoksia mm. SCENIHR:n koostumukseen</a></p><p>(SCENIHR:n koostumusta tämän kirjoituksen päivityshetkellä (31.3.2014) ei kuitenkaan ole muutettu.)</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>PÄIVITYS 31.3.2016: 25 tutkijasta koostuva BioInitiative Working Group laati tiukan <a href="http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/2016/02/BIWG-final-ECERI-to-Ryan-on-SCENIHR_2.pdf">kritiikin SCENIHR:n toiminnasta ja julkaisi sen Bioelectromagnetics-journalissa</a></u>.</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Alla yhteenveto:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/2016/02/BIWG-final-ECERI-to-Ryan-on-SCENIHR_2.pdf"><img alt="SCENIHR - BioInitiative Group tutkimusryhmän kritiikki " src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/BioInitiative_Research_Group_summary_of_SCENIHR_2015.jpg" /></a></p><p>Teksti: Sage, C., Hardell, L., Carpenter, DO. (2015). <a href="http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/2016/02/BIWG-final-ECERI-to-Ryan-on-SCENIHR_2.pdf">Comment on SCENIHR: Opinion on Potential Health Effects&nbsp;of Exposure to Electromagnetic Fields</a>, Bioelectromagnetics 36:480-484 (2015).</p><p>EU-fiskaali John Ryanin ympäripyöreä <a href="http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/2016/02/John-Ryan-Response.pdf">vastaus</a>.&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>Koskahan näistä EU SCENIHR-väärinkäytöksistä voisi kuulla lehdissä ja TV:ssä?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Päivitys 31.3.2016: Juttuun lisätty myös erittäin tarkka BioInitiative Working Groupin kritiikki SCENIHR:n raportista.

Jo usean kuukauden ajan kansalaisjärjestö International EMF Alliance (IEMFA) on tarkastellut EU:n tiedekomitean (SCENIHR) ja erityisesti sen työryhmän "Potential health effects of exposure to electromagnetic fields" kummallisia toimia. Tässä SCENIHR:n toiminnassa on ilmennyt vakavia väärinkäytöksiä.

Nimensä mukaisesti SCENIHR:n ("Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks")- komitean tulisi rehellisesti selvittää terveysriskejä ja rajoittaa riskialttiita teknologioita & kemikaaleja.  Tästä syystä monet suuryritykset ovat ahkerasti vaikuttaneet SCENIHR:n kokoonpanoon jo vuosia.

SCENIHR - korruptio


SCENIHR-työryhmät ovatkin systemaattisesti vuosien saatossa antaneet vääristeltyjä lausuntoja, joiden mukaan mitään terveysriskiä ei ole mobiili- ja sähköteknologioissa + monessa muussakaan riskitekijässä.
 

 

SCENIHR-ONGELMAT PÄHKINÄNKUORESSA:

- Kun IEMFA tarkasteli SCENIHR:n koostumusta, selvisi yhteydet mobiiteollisuuteen, armeijaan ja yleisesti tahoihin, jotka hyötyvät langattoman teknologian rajoituksettomasta levittämisestä.

- Erityisen törkyistä SCENIHR:ssä on ollut sen jäsenen Joachim Schüzin toiminta. Schüz vaikutti siihen, että SCENIHR:n viimeisimmästä raportista jätettiin kokonaan pois kohonnutta aivokasvainriskiä osoittavat tutkimukset. Schüz on myös kuuluisa Danish Cohort Study-fiksauksesta.

 

- SCENIHR:n aikaisempien työryhmien  (2004-2009 ja 2009-2013) koostumus on lisäksi katsomisen arvoinen. Mm. Anders Ahlbomin aktiviteetit ja sotkut löytyvät tältä ajanjaksolta. 

- Huomionarvoista SCENIHR:ssä vuosien aikana on ollut yliedustus teollisuus-ystävällisestä raja-arvo-organisaatiosta, ICNIRPistä (International Commission of Non-Ionizing Radiation "Protection"), jolla on vääristynyt tapa arvioida tieteellisiä tutkimuksia.

- EU:n Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavalle komissaarille John Dallille on huomautettu näistä SCENIHR:n väärinkäytöksistä ja vaadittu kansalaisjärjestöjen toimesta SCENIHR-jäsenten uudelleenvalintaa + raporttien johtopäätösten oikaisua.

- Samoin SCENIHR:n väärinkäytöksistä on raportoitu Euroopan komissiolle.

 

- 3.6.2015 EU:n Oikeusasiamies puuttui näihin väärinkäytöksiin ja vaatii muutoksia mm. SCENIHR:n koostumukseen

(SCENIHR:n koostumusta tämän kirjoituksen päivityshetkellä (31.3.2014) ei kuitenkaan ole muutettu.)

 

PÄIVITYS 31.3.2016: 25 tutkijasta koostuva BioInitiative Working Group laati tiukan kritiikin SCENIHR:n toiminnasta ja julkaisi sen Bioelectromagnetics-journalissa. 

 

Alla yhteenveto:

 

SCENIHR - BioInitiative Group tutkimusryhmän kritiikki

Teksti: Sage, C., Hardell, L., Carpenter, DO. (2015). Comment on SCENIHR: Opinion on Potential Health Effects of Exposure to Electromagnetic Fields, Bioelectromagnetics 36:480-484 (2015).

EU-fiskaali John Ryanin ympäripyöreä vastaus
 

Koskahan näistä EU SCENIHR-väärinkäytöksistä voisi kuulla lehdissä ja TV:ssä?

 

]]>
0 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200231-vaarinkaytoksia-eun-tiedekomiteassa-scenihr#comments Korruptio Mobiiliteknologia Riski SCENIHR Terveys Fri, 14 Aug 2015 11:00:47 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200231-vaarinkaytoksia-eun-tiedekomiteassa-scenihr
Tekesin valinta? http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192354-tekesin-valinta <p>Tekesin tärkein tehtävä on osallistua pienten innovatiivisten yritysten riskinottoon. Tässä kaksi tapausta:&nbsp;</p><p>1)&nbsp;</p><p>Vuonna 2006 perustettu <strong>Pixpolar</strong> kehittää potentiaalista radikaalia innovaatiota, kuvakennoteknologiaa, joka mullistaa etenkin hämäräkuvauksen. Pixpolar on saanut Tekesin ja muuta julkista tukea vain <strong>600000</strong> euroa. Tekes on hylännyt &nbsp;yrityksen hakemuksia, koska Tekesin mielestä <strong>hanke on &quot;liian haastava&quot;</strong>. &nbsp;Millään muilla tavoin hylkäyksiä ei ole perusteltu.</p><p>Pixpolarin oma ja enkelirahoitus tähän mennessä on ollut 1,2 miljoonaa euroa.</p><p>2)</p><p>Huuhaa-palkinnon saaneen <strong>korvavalon</strong> toimivuudesta ei edelleenkään ole näyttöä. <strong>Valkee Oy</strong> oli vuoden 2013 suurimpia Tekes-rahoituksen saajia Pohjois-Pohjanmaan alueella: 3. Valkee Oy saanut useissa erissä&nbsp;<strong>&nbsp;1 145 238</strong> euroa.</p><p>Tekes <em><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192237-saako-tekes-markkinoida-yritysten-tuotteita">markkinoi</a></em>&nbsp; huuhaa-palkinnon saanutta korvavaloa sivuillaan mm. näin:</p><p><em>&quot;Vuonna 2007 perustettu hyvinvointialan&nbsp;yritys Valkee Oy tunnetaan kehittämistään kirkasvalokuulokkeista, joilla hoidetaan kaamosaikaan liittyviä mielialaoireita. Kuulokkeet suuntaavat valon korvakäytävän kautta aivoihin, ja niiden on tutkittu olevan tehokas hoitomuoto mielialan vaihteluihin, masennukseen, uniongelmiin sekä vuorokausirytmin muutoksiin liittyvien tilojen yhteydessä.&quot;</em></p><p><strong>Valkeen entinen tj ja nykyinen hallituksen pj </strong>Timo Ahopelto on valittu 3 vuodeksi Tekesin johtokuntaan vuonna 2014.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192237-saako-tekes-markkinoida-yritysten-tuotteita" title="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192237-saako-tekes-markkinoida-yritysten-tuotteita">http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192237-saako-tekes-markkinoida-yri...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tekesin tärkein tehtävä on osallistua pienten innovatiivisten yritysten riskinottoon. Tässä kaksi tapausta: 

1) 

Vuonna 2006 perustettu Pixpolar kehittää potentiaalista radikaalia innovaatiota, kuvakennoteknologiaa, joka mullistaa etenkin hämäräkuvauksen. Pixpolar on saanut Tekesin ja muuta julkista tukea vain 600000 euroa. Tekes on hylännyt  yrityksen hakemuksia, koska Tekesin mielestä hanke on "liian haastava".  Millään muilla tavoin hylkäyksiä ei ole perusteltu.

Pixpolarin oma ja enkelirahoitus tähän mennessä on ollut 1,2 miljoonaa euroa.

2)

Huuhaa-palkinnon saaneen korvavalon toimivuudesta ei edelleenkään ole näyttöä. Valkee Oy oli vuoden 2013 suurimpia Tekes-rahoituksen saajia Pohjois-Pohjanmaan alueella: 3. Valkee Oy saanut useissa erissä  1 145 238 euroa.

Tekes markkinoi  huuhaa-palkinnon saanutta korvavaloa sivuillaan mm. näin:

"Vuonna 2007 perustettu hyvinvointialan yritys Valkee Oy tunnetaan kehittämistään kirkasvalokuulokkeista, joilla hoidetaan kaamosaikaan liittyviä mielialaoireita. Kuulokkeet suuntaavat valon korvakäytävän kautta aivoihin, ja niiden on tutkittu olevan tehokas hoitomuoto mielialan vaihteluihin, masennukseen, uniongelmiin sekä vuorokausirytmin muutoksiin liittyvien tilojen yhteydessä."

Valkeen entinen tj ja nykyinen hallituksen pj Timo Ahopelto on valittu 3 vuodeksi Tekesin johtokuntaan vuonna 2014.

 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192237-saako-tekes-markkinoida-yritysten-tuotteita

 

]]>
5 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192354-tekesin-valinta#comments Riski Tekes Yritystuet Thu, 09 Apr 2015 06:28:19 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192354-tekesin-valinta
Alexander Stubb vakuuttaa komission äänellä http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181670-alexander-stubb-vakuuttaa-komission-aanella UUTISET NÄKÖKULMAT Näkökulmat 18.12.2013 klo 14:05 | päivitetty 18.12.2013 klo 15:11 Näkökulma: Alexander Stubb vakuuttaa komission äänellä - vapaakauppasopimus on riskitön... <a href="http://yle.fi/uutiset/nakokulma_alexander_stubb_vakuuttaa_komission_aanella_-_vapaakauppasopimus_on_riskiton/6990926" title="http://yle.fi/uutiset/nakokulma_alexander_stubb_vakuuttaa_komission_aanella_-_vapaakauppasopimus_on_riskiton/6990926">http://yle.fi/uutiset/nakokulma_alexander_stubb_vakuuttaa_komission_aane...</a> –Neuvotteluissa osapuolina ovat pientä osaa väestöstä ja pientä osaa väestön intresseistä edustava joukko, eli kansainväliset ja ylikansalliset järjestöt ja liittovaltiot, kuten EU-komissio sekä yritysten etujärjestöt. Toisin sanoen monikansallisten yritysten toimitusjohtajat on koottu neuvottelemaan siitä, kuinka he parhaiten voivat edistää omaa toimintaansa, kertoo Marko Juutinen kansalaisjärjestö Attacista. Juutinen jatkaa, että kaikki sellainen toiminta, missä kansalaisyhteiskunta ei ole mukana, ja joka ei ole läpinäkyvää tai joista ei käydä kansalaiskeskustelua, ovat demokraattisesta näkökulmasta tuomittavia. <a href="http://yle.fi/uutiset/kriitikot_yhdysvaltojen_ja_eun_vapaakauppasopimus_vaarantaa_kansallisen_demokratian/6935879" title="http://yle.fi/uutiset/kriitikot_yhdysvaltojen_ja_eun_vapaakauppasopimus_vaarantaa_kansallisen_demokratian/6935879">http://yle.fi/uutiset/kriitikot_yhdysvaltojen_ja_eun_vapaakauppasopimus_...</a> Että tätä kohti Suomea on viety,ja täällä on sälekaihtimet ja 30 000 euron linnan juhlat mediassa pääosassa.Mitä nämä poliitikot muuten hääräilee nyt siellä kulisseissa,kun SOTE "uudistus"eli monikansallisten firmojen ryöstöretki Suomeen on niitattu lopullisesti läpi.Sallittu eutanasia,kun ei hoitoa ole saanut tähänkään asti,ja kohta ei ollenkaan.Huostabisnesfirmat paisuu paisumistaan,ja veroparatiisien tilit pullottaa.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 4 http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181670-alexander-stubb-vakuuttaa-komission-aanella#comments Kansa Riski Suomi Valtio Vapaakauppa Thu, 04 Dec 2014 21:48:04 +0000 Ilona Oksanen http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181670-alexander-stubb-vakuuttaa-komission-aanella Yksi apina kirjoittaa täydellisen Vanhan testamentin http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179503-yksi-apina-kirjoittaa-taydellisen-vanhan-testamentin <p>... ääretömästä määrästä apinoita, mutta&nbsp;palkkaisitko tämän kyseisen apinan kirjoittamaan myös Uuden testamentin?</p><p>Tämä vanha viisaus todennäköisyyksistä, otoksista ja kausaalisuudesta palasi mieleeni kun verotiedot julkaistiin kuluneella viikolla. Tai itseasiassa näistä verotiedoista tehdyt tulkinnat laittoivat minut pohtimaan jälleen tarinoiden voimaa ja sitä, miten &rdquo;jokusta&rdquo; tulee &rdquo;kuka&rdquo;.</p><p>On äärimmäisen todennäköistä, että joku voittaa lotossa. On kuitenkin äärettömän epätodennäköistä, että se olen minä. Samoin äärettömästä otoksesta on äärimmäisen todennäköistä, että joku onnistuu jossakin. Sen tietäminen, että kuka, on huomattavasti vaikeampaa. Edelleen on helppoa tarinoida eli kertoa ja ymmärtää taaksepäin. Vaikeaa sen sijaan on tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.</p><p>On helpompaa nostaa yksi suuri ja ansioitunut elämää nähnyt ihminen jalustalle ja sepittää tarina siitä, miksi juuri hän on menestynyt, hyvä ja mahtava. Huomattavan paljon haastavampaa on synnytysosastolla sanoa vastasyntyneestä, miksi juuri hänestä tulee menestynyt, hyvä ja mahtava. Toki yksi vastaus molemmissa tapauksissa saattaisi olla perusteltu: onni ratkaisee. Verokeisari saattaisikin olla neliraajahalvaantunut, jos olisi ollut toisessa paikassa toiseen aikaan esimerkiksi 130-kiloisen amatöörilaskettelijan ruhjomana Sveitsin alpeilla. Samoin jostakin henkilöstä olisi voinut tulla keksijämiljonääri, mutta hänen hautajaisiaan - kiitos rattijuopon - vietettiin kolme päivää sen jälkeen kun hän olisi täyttänyt 12-vuotta.</p><p>Osaamme suhteellisen hyvin laskea todennäköisyyksiä suljetuissa järjestelmissä, mutta ymmärrämme niitä kovin huonosti todellisessa elämässä. Tämä johtuu siitä, että kapasiteettimme ei yksinkertaisesti riitä: Emme pysty käsittelemään asioita, mitä ei tapahtunut, mutta olisi voinut tapahtua. Emme tiedä todellisen otoksen kokoa. Emme koskaan saa tarpeeksi todistusaineistoa siitä, että jokin asia on kuten sen uskomme olevan. Pelaamme aina likiarvoilla, intuitiolla ja uskolla.</p><p>Kun kuulemme tai sepitämme tarinoita siitä, miten asiat ihan oikeasti ovat, kannattaa pitää tätä korkeintaan hyvänä viihteenä. Tämä viihde saa rakenteellisen muotonsa ideologioissa, ismeissä ja uskonnoissa. Sen sijaan likiarvot, intuitio ja usko sisältävät sisään rakennettuna ajatuksen &rdquo;olen todennäköisesti väärässä, mutta jotakin tässä on tehtävä&rdquo;. Se meistä joka laittaa toivonsa ideologioihin, ismeihin tai uskontoihin, ottaa riskin, että on täydellisen väärässä. Puolestaan hän, joka suostuu elämään likiarvoilla, intuitiolla ja uskolla tietää olevansa väärässä, mutta laveasti, sillä väärässä olemisen riski on jo leivottu kakkuun sisälle.</p><p>Jos joku apina äärettömästä määrästä apinoista kirjoittaa täydellisen Vanhan testamentin, niin hyvä. Tästä ei saa eikä voi lukea mitään tulevaan menestykseen viittaavaa, vaikka äärettömän apinalauman näkökulmasta oli lähes varma asia, että joku sen tulee heistä kirjoittamaan. Sen sijaan sen yhden apinan eli hänen kuka sen lopulta kirjoitti näkökulmasta kyseessä oli äärettömän epätodennäköinen onnekas sattuma, ehkä jopa ihme. Täydellisesti vääräässä oleva loisi tämän lähes varman asian pohjalta ideologian, ismin tai uskonnon. Laveasti väärässä oleva tyytyy olemaan palkkaamatta tätä ihmeellistä apinaa kirjoittamaan Uutta testamenttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ... ääretömästä määrästä apinoita, mutta palkkaisitko tämän kyseisen apinan kirjoittamaan myös Uuden testamentin?

Tämä vanha viisaus todennäköisyyksistä, otoksista ja kausaalisuudesta palasi mieleeni kun verotiedot julkaistiin kuluneella viikolla. Tai itseasiassa näistä verotiedoista tehdyt tulkinnat laittoivat minut pohtimaan jälleen tarinoiden voimaa ja sitä, miten ”jokusta” tulee ”kuka”.

On äärimmäisen todennäköistä, että joku voittaa lotossa. On kuitenkin äärettömän epätodennäköistä, että se olen minä. Samoin äärettömästä otoksesta on äärimmäisen todennäköistä, että joku onnistuu jossakin. Sen tietäminen, että kuka, on huomattavasti vaikeampaa. Edelleen on helppoa tarinoida eli kertoa ja ymmärtää taaksepäin. Vaikeaa sen sijaan on tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

On helpompaa nostaa yksi suuri ja ansioitunut elämää nähnyt ihminen jalustalle ja sepittää tarina siitä, miksi juuri hän on menestynyt, hyvä ja mahtava. Huomattavan paljon haastavampaa on synnytysosastolla sanoa vastasyntyneestä, miksi juuri hänestä tulee menestynyt, hyvä ja mahtava. Toki yksi vastaus molemmissa tapauksissa saattaisi olla perusteltu: onni ratkaisee. Verokeisari saattaisikin olla neliraajahalvaantunut, jos olisi ollut toisessa paikassa toiseen aikaan esimerkiksi 130-kiloisen amatöörilaskettelijan ruhjomana Sveitsin alpeilla. Samoin jostakin henkilöstä olisi voinut tulla keksijämiljonääri, mutta hänen hautajaisiaan - kiitos rattijuopon - vietettiin kolme päivää sen jälkeen kun hän olisi täyttänyt 12-vuotta.

Osaamme suhteellisen hyvin laskea todennäköisyyksiä suljetuissa järjestelmissä, mutta ymmärrämme niitä kovin huonosti todellisessa elämässä. Tämä johtuu siitä, että kapasiteettimme ei yksinkertaisesti riitä: Emme pysty käsittelemään asioita, mitä ei tapahtunut, mutta olisi voinut tapahtua. Emme tiedä todellisen otoksen kokoa. Emme koskaan saa tarpeeksi todistusaineistoa siitä, että jokin asia on kuten sen uskomme olevan. Pelaamme aina likiarvoilla, intuitiolla ja uskolla.

Kun kuulemme tai sepitämme tarinoita siitä, miten asiat ihan oikeasti ovat, kannattaa pitää tätä korkeintaan hyvänä viihteenä. Tämä viihde saa rakenteellisen muotonsa ideologioissa, ismeissä ja uskonnoissa. Sen sijaan likiarvot, intuitio ja usko sisältävät sisään rakennettuna ajatuksen ”olen todennäköisesti väärässä, mutta jotakin tässä on tehtävä”. Se meistä joka laittaa toivonsa ideologioihin, ismeihin tai uskontoihin, ottaa riskin, että on täydellisen väärässä. Puolestaan hän, joka suostuu elämään likiarvoilla, intuitiolla ja uskolla tietää olevansa väärässä, mutta laveasti, sillä väärässä olemisen riski on jo leivottu kakkuun sisälle.

Jos joku apina äärettömästä määrästä apinoista kirjoittaa täydellisen Vanhan testamentin, niin hyvä. Tästä ei saa eikä voi lukea mitään tulevaan menestykseen viittaavaa, vaikka äärettömän apinalauman näkökulmasta oli lähes varma asia, että joku sen tulee heistä kirjoittamaan. Sen sijaan sen yhden apinan eli hänen kuka sen lopulta kirjoitti näkökulmasta kyseessä oli äärettömän epätodennäköinen onnekas sattuma, ehkä jopa ihme. Täydellisesti vääräässä oleva loisi tämän lähes varman asian pohjalta ideologian, ismin tai uskonnon. Laveasti väärässä oleva tyytyy olemaan palkkaamatta tätä ihmeellistä apinaa kirjoittamaan Uutta testamenttia.

]]>
4 http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179503-yksi-apina-kirjoittaa-taydellisen-vanhan-testamentin#comments Onni Riski Tarinat Tieto Todennäköisyys Fri, 07 Nov 2014 14:15:23 +0000 Ville Lähdesmäki http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179503-yksi-apina-kirjoittaa-taydellisen-vanhan-testamentin
Talvivaaran saneerausesitys: Halutaanko Suomesta NIMBY-helvetti? http://jakkemakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177141-talvivaaran-saneerausesitys-halutaanko-suomesta-nimby-helvetti <p>&nbsp;</p> <p>Mikäli Talvivaaran saneerausehdotus menee läpi tällaisenaan, teollisuus ajaa teollisuuden pois Suomesta.</p> <p><a href="http://www.vihrealanka.fi/uutiset/velkasaneeraus-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4isi-talvivaaran-vahingonkorvauksista-l%C3%A4hiseudun-asukkaille-pikkuhiluja">Vihreä Lanka&nbsp;</a>on huomannut velkasaneerausehdotuksessa erikoisen kohdan.&nbsp;<em>&ldquo;Ennen velkasaneerauksen alkua syntyneiden vesistöpäästöjen mahdollisia vahingonkorvauksia käsitellään kaivostoiminnasta vastaavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon saneerausvelkana, joista on tarkoitus maksaa vain prosentti.&rdquo;</em></p> <p>Selvitysmies vahvistaa: vaikka joku naapuri onnistuisikin todistamaan haitat, korvauksista leikataan pois 99%. Moraalinen närkästys sikseen: mahtaako selvitysmies mitenkään sisäistää, millainen helvetti suomalaiselle teollisuudelle koitttaa, mikäli ehdotus menee läpi?</p> <p><em>Muita Talvivaara-kirjoituksia:&nbsp;<a href="http://www.zygomatica.com/talvivaara/">http://www.zygomatica.com/talvivaara/</a>&nbsp;</em></p> <p>Tällaisen ratkaisun jälkeen&nbsp;<strong>rationaalisen</strong>&nbsp;naapurin&nbsp;<strong>ainoa</strong>&nbsp;rationaalinen reaktio olisi vastustaa jokaista teollista hanketta, joka voisi edes teoriassa vaikuttaa hänen elämäänsä jotenkin. Jos jotain menee pieleen, kaikki riskit jäävät naapurille.</p> <p>Jo nyt valitetaan, että NIMBYt vaikeuttavat kiusanteollaan kaiken järkevän tekemisen. Tähän mennessä ei ole vielä kiusantekoa nähtykään. Valittaminen on siinä määrin raskas prosessi, että ei siihen kukaan lähde, ellei riski ole todennäköinen.</p> <p>Talvivaara-tulkinnan perusteella naapurin valittaa kannattaa automaattisesti, vaikka riski tällä hetkellä vaikuttaisi vain etäisesti teoreettiseltä. Jos yrityksellä ei ole riskiä joutua korjaamaan jälikään,&nbsp;<strong>rationaalisen</strong>&nbsp;yrityksen ei myöskään kannata sijoittaa turvallisuuden parantamiseen. Haittojen todennäköisyys siis kasvaa teoreettisesta todelliseksi. Samaan aikaan naapuri kantaa haittojen seuraukset.</p> <p>Jokaisen rationaalisen naapurin siis kannattaa käyttää jokainen mahdollinen kiusantekokeino blokkaamaan yrityksen jokainen askel. Keinoja löytyy, varsinkin jos ainoa päämäärä on keinolla millä hyvänsä saada yritys pysymään kaukana. Mikäli teollisuudella olisi itsesuojeluvaistoa, se älähtäisi jyrkästi tätä saneerausehdotusta vastaan.</p> <p>Saneerausehdotuksen ei toki tarvitse ottaa kantaa koko Suomen teollisuuden tulevaisuudennäkymiin, vaan se on hyvinkin kapearajainen selvitys. Selvitystä lukiessa tulee silti lähes väistämättä olo, että sen tekijä ei edes itse usko asiaansa. Vai mitä pitäisi ajatella alla olevasta varaumasta? Tiivistäen: toiminta on ilman muuta kannattavaa, kunhan se vain toimii ja on kannattavaa. Ahaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.zygomatica.com/wp-content/uploads/2014/10/TLV-selvitys-optimismia.png"><img alt="TLV selvitys optimismia" height="338" src="http://www.zygomatica.com/wp-content/uploads/2014/10/TLV-selvitys-optimismia.png" width="600" /></a></p> <p><em>Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia.&nbsp;</em><em>Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä:<a href="http://www.zygomatica.com/talvivaara/">http://www.zygomatica.com/talvivaara/</a>). &nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mikäli Talvivaaran saneerausehdotus menee läpi tällaisenaan, teollisuus ajaa teollisuuden pois Suomesta.

Vihreä Lanka on huomannut velkasaneerausehdotuksessa erikoisen kohdan. “Ennen velkasaneerauksen alkua syntyneiden vesistöpäästöjen mahdollisia vahingonkorvauksia käsitellään kaivostoiminnasta vastaavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon saneerausvelkana, joista on tarkoitus maksaa vain prosentti.”

Selvitysmies vahvistaa: vaikka joku naapuri onnistuisikin todistamaan haitat, korvauksista leikataan pois 99%. Moraalinen närkästys sikseen: mahtaako selvitysmies mitenkään sisäistää, millainen helvetti suomalaiselle teollisuudelle koitttaa, mikäli ehdotus menee läpi?

Muita Talvivaara-kirjoituksia: http://www.zygomatica.com/talvivaara/ 

Tällaisen ratkaisun jälkeen rationaalisen naapurin ainoa rationaalinen reaktio olisi vastustaa jokaista teollista hanketta, joka voisi edes teoriassa vaikuttaa hänen elämäänsä jotenkin. Jos jotain menee pieleen, kaikki riskit jäävät naapurille.

Jo nyt valitetaan, että NIMBYt vaikeuttavat kiusanteollaan kaiken järkevän tekemisen. Tähän mennessä ei ole vielä kiusantekoa nähtykään. Valittaminen on siinä määrin raskas prosessi, että ei siihen kukaan lähde, ellei riski ole todennäköinen.

Talvivaara-tulkinnan perusteella naapurin valittaa kannattaa automaattisesti, vaikka riski tällä hetkellä vaikuttaisi vain etäisesti teoreettiseltä. Jos yrityksellä ei ole riskiä joutua korjaamaan jälikään, rationaalisen yrityksen ei myöskään kannata sijoittaa turvallisuuden parantamiseen. Haittojen todennäköisyys siis kasvaa teoreettisesta todelliseksi. Samaan aikaan naapuri kantaa haittojen seuraukset.

Jokaisen rationaalisen naapurin siis kannattaa käyttää jokainen mahdollinen kiusantekokeino blokkaamaan yrityksen jokainen askel. Keinoja löytyy, varsinkin jos ainoa päämäärä on keinolla millä hyvänsä saada yritys pysymään kaukana. Mikäli teollisuudella olisi itsesuojeluvaistoa, se älähtäisi jyrkästi tätä saneerausehdotusta vastaan.

Saneerausehdotuksen ei toki tarvitse ottaa kantaa koko Suomen teollisuuden tulevaisuudennäkymiin, vaan se on hyvinkin kapearajainen selvitys. Selvitystä lukiessa tulee silti lähes väistämättä olo, että sen tekijä ei edes itse usko asiaansa. Vai mitä pitäisi ajatella alla olevasta varaumasta? Tiivistäen: toiminta on ilman muuta kannattavaa, kunhan se vain toimii ja on kannattavaa. Ahaa.

 

TLV selvitys optimismia

Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia. Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä:http://www.zygomatica.com/talvivaara/).  

]]>
5 http://jakkemakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177141-talvivaaran-saneerausesitys-halutaanko-suomesta-nimby-helvetti#comments Nimby Riski Talvivaara Ympäristöhaitat Thu, 02 Oct 2014 12:03:00 +0000 Jakke Mäkelä http://jakkemakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177141-talvivaaran-saneerausesitys-halutaanko-suomesta-nimby-helvetti
Lopulta olen väärässä http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175563-lopulta-olen-vaarassa <p>Maailma tuottaa kokoajan tapahtumia, jotka muistuttavat toisiaan, mutta eivät ole toistensa kaltaisia. Kiireessä ja kapasiteettimme puutteessa harhaudumme uskomaan, että yhdistävät tekijät takaavat yhdistävät ratkaisut. Tämä tuottaa historiasta väärin oppimisen lisäksi puhetta kuten &quot;tiedän mistä on kyse&quot;, &quot;olen nähnyt tämän aikaisemminkin&quot; tai &quot;kuten jo viime vuonna sanoin&quot;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Emme tiedä, emme ole nähneet ja emme ole sanoneet. Tiedämme, näemme ja sanomme jotain likiarvoisa ja epämääräistä, mutta jälkikäteen tulkitsemme itseämme tarkasti ja määrämittaisesti. Tämän hyväksyminen johtaa kahteen kipeään huomioon meistä itsestämme: emme siedä riskiä, emmekä epätietoa. Tahdomme, jopa vaadimme, varmuutta ja tietoa silloinkin kun se on meidän saavuttamattomissamme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun talouden papit, analyytikot, ennustavat pörssikurssien kehitystä vuosi toisensa perään väärin, silti olemme valmiita kuuntelemaan heitä uudestaan ja uudestaan sekä sijoittamaan ropomme markkinamekanismien armoille. Kun uskonnon analyytikot, papit, tarinoivat uskosta tosiasioina, pidämme heitä jumalaluuden asiantuntijoina ja uskomme sielumme byrokratian haltuun. Siirrämme riskiämme ja epävarmuuttamme, kun emme kestä sitä, että emme tiedä ja mikään ei ole varmaa. Maksamme tästä varainhoitopalkkioina ja kirkollisveroina.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kuitenkin rehellinen kysymys on esitettävä? Miten hemmetissä me voisimme tietää ja olla pienessä valitussa oikeassaolevien porukassa? Miten on mahdollista, että kaikki eivät rikastu kun muka tiedämme aktiivisijoittaja-analyytikkojen avulla yritysten menestyksen etukäteen? Miten on mahdollista, että yhden nasaretilaisen jumalkandidaatin reissun huipentuma olisi se, että pohjoisessa Suomessa pieni porukka voi ihan pokalla uskotella itselleen, että he ovat ymmärtäneet uskon totuudet, ja muut eivät ole?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sen sijaan yhä pienempi porukka rikastuu yhä enemmän ja nopeammin epälineaarisessa ja mittakaavattomassa maailmassamme. Samaa promilleluokkaa on sen todennäköisyys, että juuri minun määritelmieni jumala on juuri se olemassaoleva jumala. Silti sijoitamme ja käymme kirkossa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jos uskaltaisimme myöntää, että raha-asiamme ja uskonasiamme ovat huimia riskejä, joissa todennäköisesti olemme väärässä. Tämä voisi luoda nöyryyttä hyväksyä myös toisten tavat ja uskomukset, jotka ovat todennäköisesti yhtä väärässä kuin mekin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ylpeyttämme voisi olla kantaa riskimme itse ja hyväksyä epävarmuutemme siitä, miten asiat olivat, ovat ja tulevat olemaan. Sitten voimme sijoittaa ja käydä kirkossa ilman, että oikeassa olemisen harhamme saisi meissä vallan. Tiedämme, että lopulta olemme kaikki enemmän tai vähemmän väärässä kaikesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailma tuottaa kokoajan tapahtumia, jotka muistuttavat toisiaan, mutta eivät ole toistensa kaltaisia. Kiireessä ja kapasiteettimme puutteessa harhaudumme uskomaan, että yhdistävät tekijät takaavat yhdistävät ratkaisut. Tämä tuottaa historiasta väärin oppimisen lisäksi puhetta kuten "tiedän mistä on kyse", "olen nähnyt tämän aikaisemminkin" tai "kuten jo viime vuonna sanoin".

 

Emme tiedä, emme ole nähneet ja emme ole sanoneet. Tiedämme, näemme ja sanomme jotain likiarvoisa ja epämääräistä, mutta jälkikäteen tulkitsemme itseämme tarkasti ja määrämittaisesti. Tämän hyväksyminen johtaa kahteen kipeään huomioon meistä itsestämme: emme siedä riskiä, emmekä epätietoa. Tahdomme, jopa vaadimme, varmuutta ja tietoa silloinkin kun se on meidän saavuttamattomissamme.

 

Kun talouden papit, analyytikot, ennustavat pörssikurssien kehitystä vuosi toisensa perään väärin, silti olemme valmiita kuuntelemaan heitä uudestaan ja uudestaan sekä sijoittamaan ropomme markkinamekanismien armoille. Kun uskonnon analyytikot, papit, tarinoivat uskosta tosiasioina, pidämme heitä jumalaluuden asiantuntijoina ja uskomme sielumme byrokratian haltuun. Siirrämme riskiämme ja epävarmuuttamme, kun emme kestä sitä, että emme tiedä ja mikään ei ole varmaa. Maksamme tästä varainhoitopalkkioina ja kirkollisveroina.

 

Kuitenkin rehellinen kysymys on esitettävä? Miten hemmetissä me voisimme tietää ja olla pienessä valitussa oikeassaolevien porukassa? Miten on mahdollista, että kaikki eivät rikastu kun muka tiedämme aktiivisijoittaja-analyytikkojen avulla yritysten menestyksen etukäteen? Miten on mahdollista, että yhden nasaretilaisen jumalkandidaatin reissun huipentuma olisi se, että pohjoisessa Suomessa pieni porukka voi ihan pokalla uskotella itselleen, että he ovat ymmärtäneet uskon totuudet, ja muut eivät ole?

 

Sen sijaan yhä pienempi porukka rikastuu yhä enemmän ja nopeammin epälineaarisessa ja mittakaavattomassa maailmassamme. Samaa promilleluokkaa on sen todennäköisyys, että juuri minun määritelmieni jumala on juuri se olemassaoleva jumala. Silti sijoitamme ja käymme kirkossa.

 

Jos uskaltaisimme myöntää, että raha-asiamme ja uskonasiamme ovat huimia riskejä, joissa todennäköisesti olemme väärässä. Tämä voisi luoda nöyryyttä hyväksyä myös toisten tavat ja uskomukset, jotka ovat todennäköisesti yhtä väärässä kuin mekin.

 

Ylpeyttämme voisi olla kantaa riskimme itse ja hyväksyä epävarmuutemme siitä, miten asiat olivat, ovat ja tulevat olemaan. Sitten voimme sijoittaa ja käydä kirkossa ilman, että oikeassa olemisen harhamme saisi meissä vallan. Tiedämme, että lopulta olemme kaikki enemmän tai vähemmän väärässä kaikesta.

]]>
0 http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175563-lopulta-olen-vaarassa#comments Epävarmuus Riski Sijoittaminen Tieto Uskonto Mon, 08 Sep 2014 18:06:46 +0000 Ville Lähdesmäki http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175563-lopulta-olen-vaarassa