Syöpä http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134812/all Sun, 11 Feb 2018 09:26:10 +0200 fi Sote, syöpähoidot ja banaanien hinta http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta <p>Terveystaloustieteen päivät kokoavat vuosittain helmikuun alussa yhteen suomalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-uudistus on ollut päivien kestoaihe jo usean vuoden ajan. Eniten julkisuutta vuoden 2018 tapahtuman esityksistä sai professori Markku Pekurisen katsaus terveydenhuollon rahoitukseen sote-uudistuksessa. Hän toi esiin, että maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain. Prof. Pekurisen mukaan ehdotettu sote-malli ei pysty toteuttamaan kustannusten kasvun hillitsemistavoitetta, mutta valiovarainministeriö toteuttaisi siitä riippumatta kehysbudjetoinnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajoituksia. Maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennettaisiin uusi indeksi, joka seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Julkisuuteen antamassaan kommentissa prof. Pekurinen toikin esiin, että jatkossa soten rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien hinta, kuin terveydenhuollon todelliset kulut.</p><p>Hiukan Terveystaloustieteen päivien jälkeen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Kuntatyönantajat julkaisivat 5.2.2018 maakuntien rahoitusmalleja koskevan tutkimuksen &rdquo;Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan&rdquo;, jonka Tampereen yliopiston tutkijaryhmä oli ao. tahojen toimeksiannosta laatinut. Vaikka sote- ja maakuntauudistusta on Suomessa valmisteltu kauan ja hartaasti, toteavat tutkimuksen tekijät, että laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tutkimuksen toimeksiantajat toteavatkin tiedotteessaan, että Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana. Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi olisi maakuntien investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla esimerkiksi maakuntien verotusoikeudella valtionapujen lisänä.</p><p>Kolmas terveydenhuollon rahoituksen kestävyyteen vaikuttava selvitys julkaistiin Brysselissä 9.2.2018. Olin itse mukana komission asiantuntijaryhmässä, joka selvitti uusien innovatiivisten lääkkeiden hinnoittelua. Erityisesti uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita ja yhden potilaan lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia euroja. Sipilän hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt avaamaan esimerkiksi suomalaisten potilastietoja yritysten kehitystoimintaa varten. Suomeen ei kuitenkaan ole edes yritetty luoda mekanismia, millä julkiselle rahalla rakennettujen tietovarastojen kautta kehitetyt uudet innovatiiviset hoidot eivät maksaisi kohtuuttomasti. Innovatiivisten hoitojen kehittämisen taloudelliset hyödyt menevät nyt kansainväliselle teollisuudelle, kun taas hoidon kustannukset jäävät rasittamaan tulevien maakuntien jo lähtötilanteessa alimitoitettuja budjetteja.</p><p>Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.</p><p>Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu uudesta teknologiasta. Yritykset eivät uuden teknologian kehittämisellä pyri oman myyntinsä vähentämiseen, vaan yleensä ne pyrkivät liikevaihtonsa ja voittojensa kasvattamiseen. Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.</p><p>Kolmas iso kustannuserä muodostuu rakennusinvestoinneista. Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä. STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250&nbsp;000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia. Prof. Pekurinen toikin Terveystaloustieteen päivien esityksessä esiin, että jostain syystä sote-uudistuksen vaikutusarvioinneissa on ajateltu, että parempi palvelujen saatavuus tulisi tapahtumaan ilman uusien investointien kustannuksia.</p><p>Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää n. 10 %. Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveystaloustieteen päivät kokoavat vuosittain helmikuun alussa yhteen suomalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-uudistus on ollut päivien kestoaihe jo usean vuoden ajan. Eniten julkisuutta vuoden 2018 tapahtuman esityksistä sai professori Markku Pekurisen katsaus terveydenhuollon rahoitukseen sote-uudistuksessa. Hän toi esiin, että maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain. Prof. Pekurisen mukaan ehdotettu sote-malli ei pysty toteuttamaan kustannusten kasvun hillitsemistavoitetta, mutta valiovarainministeriö toteuttaisi siitä riippumatta kehysbudjetoinnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajoituksia. Maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennettaisiin uusi indeksi, joka seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Julkisuuteen antamassaan kommentissa prof. Pekurinen toikin esiin, että jatkossa soten rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien hinta, kuin terveydenhuollon todelliset kulut.

Hiukan Terveystaloustieteen päivien jälkeen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Kuntatyönantajat julkaisivat 5.2.2018 maakuntien rahoitusmalleja koskevan tutkimuksen ”Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan”, jonka Tampereen yliopiston tutkijaryhmä oli ao. tahojen toimeksiannosta laatinut. Vaikka sote- ja maakuntauudistusta on Suomessa valmisteltu kauan ja hartaasti, toteavat tutkimuksen tekijät, että laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tutkimuksen toimeksiantajat toteavatkin tiedotteessaan, että Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana. Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi olisi maakuntien investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla esimerkiksi maakuntien verotusoikeudella valtionapujen lisänä.

Kolmas terveydenhuollon rahoituksen kestävyyteen vaikuttava selvitys julkaistiin Brysselissä 9.2.2018. Olin itse mukana komission asiantuntijaryhmässä, joka selvitti uusien innovatiivisten lääkkeiden hinnoittelua. Erityisesti uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita ja yhden potilaan lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia euroja. Sipilän hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt avaamaan esimerkiksi suomalaisten potilastietoja yritysten kehitystoimintaa varten. Suomeen ei kuitenkaan ole edes yritetty luoda mekanismia, millä julkiselle rahalla rakennettujen tietovarastojen kautta kehitetyt uudet innovatiiviset hoidot eivät maksaisi kohtuuttomasti. Innovatiivisten hoitojen kehittämisen taloudelliset hyödyt menevät nyt kansainväliselle teollisuudelle, kun taas hoidon kustannukset jäävät rasittamaan tulevien maakuntien jo lähtötilanteessa alimitoitettuja budjetteja.

Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.

Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu uudesta teknologiasta. Yritykset eivät uuden teknologian kehittämisellä pyri oman myyntinsä vähentämiseen, vaan yleensä ne pyrkivät liikevaihtonsa ja voittojensa kasvattamiseen. Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.

Kolmas iso kustannuserä muodostuu rakennusinvestoinneista. Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä. STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250 000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia. Prof. Pekurinen toikin Terveystaloustieteen päivien esityksessä esiin, että jostain syystä sote-uudistuksen vaikutusarvioinneissa on ajateltu, että parempi palvelujen saatavuus tulisi tapahtumaan ilman uusien investointien kustannuksia.

Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää n. 10 %. Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla.

]]>
7 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta#comments Kotimaa Budjettikehys Maakunnat Sote-uudistus Syöpä Sun, 11 Feb 2018 07:26:10 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta
Ihmisiä pitää suojella lailla http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249436-ihmisia-pitaa-suojella-lailla <p><strong>Ihmisiä pitää suojata lailla</strong></p><p><br />&nbsp;</p><p>Siis miltä? No tietysti hopeaveden käytöltä ehdotti kansanedustaja Päivi Räsänen 15/1-18 H-S:n mielipidekirjoituksessa . Puhui asiaa. Räsäsen listasta tosin puuttuivat ulosteen (=ruoansulatuskanavan kautta poistuva), virtsan (munuaisten kautta poistuva), hien , äidinmaidon, hiusten, kynsien.. mukana poistuva Ag. Lisäksi merkittävä osuus kumuloituu sisäelimiin, voimakkaimmin munuaisiin. Toki elohopean tavoin aivoihinkin. Efekti on täysin samansuuntainen molemmilla hopeoilla Korkeamasta osapaineesta johtuen elohopea on ärhäkämpi eli vaarallisempi. Hopeavedestä poliisi on käynnistänyt esitutkinnan.</p><p>Hopea, samoin kuin elohopeakin ovat vanhan ajan lääkeaineita. Edelleenkin hopeaa käytetään lääketieteessä mm:ssa haavasidoksissa bakteereiden tappamiseen ja hampaiden paikka-aineena elohopean lisäksi (hopea-amalgaami), joskin varsin harvat sitä enää suuhunsa haluavat.</p><p>Mikäli lasten äidillä on tai on ollut amalgaamilla paikattuja hampaita ei hopeavedellä saavuteta &ndash; mitättömän pienestä Ag-pitoisuudesta johtuen &ndash; uskon lisäksi muuta hyötyä. Istukan kautta ja viimeistään äidin maidosssa on lapsi saanut riittävän &ndash; ylisuuren &ndash; myrkkyannoksen molempia metalleja. Sama toki koskee äitejäkin.</p><p>Jo 90 -luvun alussa Ruotsisissa raportoitiin professori Ingvar Skaren ja tutkimusinsinöörin Anita Engqvistin (Arbetsmiljöinstitutet, Solna) alustava tutkimus &rdquo;Amalgamfyllningar en beaktansvärd källa till tungmetallexponering&rdquo; (Läkartidningen Volym 89 NR15 1992). Tutkittavia henkilöitä oli 10 (6 naista ja 4 miestä). Amalgaamipintojen lukumäärän funktiona (0..82) mitattiin sekä virtsan että ulosteen mukana poistunut hopea (Ag) ja elohopea mikrog/vrk. Pienen otoksen suurimmat vuorokausimäärät &ndash; 82-pintaa - olivat Ag 98,4 mikrogrammaa ja Hg 209 mikrogrammaa.</p><p>Merkittävin alan tutkimus on kuitenkin laaja suomalaistutkimus (Monika Österblad, Jorma Leistevuo, Helinä Järvinen, Lauri Pyy, Jorma Tenovuo ja Pentti Huovinen, &rdquo;Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram-Negative Bacilli in Fecal Flora among Persons with and without Dental Amalgam Filings&rdquo;, mikä julkaistiin kansainvälisessä lehdistössä 1995 ja &rdquo;lyhennelmä&rdquo; Suomen Hammaslääkärilehdessä N:o 4/96.</p><p>Skaren ja tutkimusryhmän tutkimustulokset olivat täysin samansuuntaiset. Skarella otos oli pieni, mutta spesivisempi. Mittaus tehtiin amalgaamipintojen funktiona ja hopea ja elohoopeamäärät laskettiin vuorokausikohtaisesti. Suomalaisessa tutkimuksessa otos oli huomattavan suuri. Elohopea-pitoisuus mitattiin yksikössä ng -ulosteen kuivapaino-mg kohti (=nanogrammaa/milligramma kuivaa ulostetta).</p><p>Tutkimusta referoitiin Suomen Hammaslääkärilehdessä 4/96</p><p>Lyhennelmässä todettiin mm:sa &rdquo;Kun amalgaamilla hampaita paikattujen tutkittujen ulosteen kokonaiselohopeamääriä verrattiin niihin tutkittuihin, joilla ei koskaan ole ollut pysyvässä hampaistossaan amalgaamitäytteitä, oli ero 17-kertainen.</p><p>Tulokset:</p><p>NA (Ei koskaan amalgaamia) 43 hlö 0,061 SD 0,038ng/mg</p><p>RA (poistettu amalgamit) 56 hlö 0,096 SD 0,145ng/mg</p><p>A (amalgaamipaikkoja) 92 hlö 1,044 <strong>SD </strong><strong>2,853</strong><strong>ng/mg !</strong>)</p><p><strong>Lyhennelmään oli tutkimusselostuksesta poiketen lisätty lauseet</strong>: &rdquo;<strong>Mitatut elohopeamäärät olivat keskimäärin varsin pieniä</strong>&rdquo;. Ja &rdquo;<strong>Yleisesti uskotaan, että mainituilla määrillä ei olisi kliinistä </strong><strong>m</strong><strong>erkitystä</strong>&rdquo;.</p><p><strong>SD (standart </strong><strong>d</strong><strong>eviation) oli ainoastaan alkuperäisessä tutkimusselosteessa</strong>, ei Hammaslääkärilehden lyhennelmässä.</p><p>&rdquo;Yleisesti uskotaan..&rdquo; yhdistettynä huonosti tunnettuun yksikköön ng/mg, kätki tehokkaasti jymyuutisen. Yksinomaan ulosteen mukana on elohopeaa kulkeutunut pahimmillaan satoja mikrogrammoja/vrk. Tähän saakka (-96) uskottiin amalgaamipaikoista irtoavan &ndash; hengitys-poistoilmasta - mitattu noin 10 mikrogrammaa/vrk. Eikä tätä virhettä ole tähän päivään 16/1-2018 mennessä vieläkään korjattu. Jorma Leistevuon väitöskirjassa tutkimusryhmän tulos on esitetty v 2002. Tämän seurauksena amalgaamikeskustelu on vaiettu hiljaiseksi.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Minua ei yhtään ihmetytä ruuansulatuselinten syöpien raju lisääntymistahti. Suomalaisillehan on maailman mittakaavassa ensimmäisinä &ndash; kärjessä taitaa olla Uusi-Seelanti &ndash; aloitettu kansakoulussa noin 60v sitten säännöllinen hammashoito elohopeaseoksilla, ja onhan amalgaamilla paikkaaminen edelleenkin &rdquo;käypä hoito&rdquo;!</p><p>Olisikohan poliisilla taas aihetta esitutkintaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Peltola, Metallurgi-DI, Imatra.</p><p>PS. Tähän asti kaikki blogikirjoitukseni ovat käyneet HS:n mielipidetoimituksessa heikolla menestyksellä eli ensimmäistäkään ei ole hyväksytty julkaistavaksi.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisiä pitää suojata lailla


 

Siis miltä? No tietysti hopeaveden käytöltä ehdotti kansanedustaja Päivi Räsänen 15/1-18 H-S:n mielipidekirjoituksessa . Puhui asiaa. Räsäsen listasta tosin puuttuivat ulosteen (=ruoansulatuskanavan kautta poistuva), virtsan (munuaisten kautta poistuva), hien , äidinmaidon, hiusten, kynsien.. mukana poistuva Ag. Lisäksi merkittävä osuus kumuloituu sisäelimiin, voimakkaimmin munuaisiin. Toki elohopean tavoin aivoihinkin. Efekti on täysin samansuuntainen molemmilla hopeoilla Korkeamasta osapaineesta johtuen elohopea on ärhäkämpi eli vaarallisempi. Hopeavedestä poliisi on käynnistänyt esitutkinnan.

Hopea, samoin kuin elohopeakin ovat vanhan ajan lääkeaineita. Edelleenkin hopeaa käytetään lääketieteessä mm:ssa haavasidoksissa bakteereiden tappamiseen ja hampaiden paikka-aineena elohopean lisäksi (hopea-amalgaami), joskin varsin harvat sitä enää suuhunsa haluavat.

Mikäli lasten äidillä on tai on ollut amalgaamilla paikattuja hampaita ei hopeavedellä saavuteta – mitättömän pienestä Ag-pitoisuudesta johtuen – uskon lisäksi muuta hyötyä. Istukan kautta ja viimeistään äidin maidosssa on lapsi saanut riittävän – ylisuuren – myrkkyannoksen molempia metalleja. Sama toki koskee äitejäkin.

Jo 90 -luvun alussa Ruotsisissa raportoitiin professori Ingvar Skaren ja tutkimusinsinöörin Anita Engqvistin (Arbetsmiljöinstitutet, Solna) alustava tutkimus ”Amalgamfyllningar en beaktansvärd källa till tungmetallexponering” (Läkartidningen Volym 89 NR15 1992). Tutkittavia henkilöitä oli 10 (6 naista ja 4 miestä). Amalgaamipintojen lukumäärän funktiona (0..82) mitattiin sekä virtsan että ulosteen mukana poistunut hopea (Ag) ja elohopea mikrog/vrk. Pienen otoksen suurimmat vuorokausimäärät – 82-pintaa - olivat Ag 98,4 mikrogrammaa ja Hg 209 mikrogrammaa.

Merkittävin alan tutkimus on kuitenkin laaja suomalaistutkimus (Monika Österblad, Jorma Leistevuo, Helinä Järvinen, Lauri Pyy, Jorma Tenovuo ja Pentti Huovinen, ”Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram-Negative Bacilli in Fecal Flora among Persons with and without Dental Amalgam Filings”, mikä julkaistiin kansainvälisessä lehdistössä 1995 ja ”lyhennelmä” Suomen Hammaslääkärilehdessä N:o 4/96.

Skaren ja tutkimusryhmän tutkimustulokset olivat täysin samansuuntaiset. Skarella otos oli pieni, mutta spesivisempi. Mittaus tehtiin amalgaamipintojen funktiona ja hopea ja elohoopeamäärät laskettiin vuorokausikohtaisesti. Suomalaisessa tutkimuksessa otos oli huomattavan suuri. Elohopea-pitoisuus mitattiin yksikössä ng -ulosteen kuivapaino-mg kohti (=nanogrammaa/milligramma kuivaa ulostetta).

Tutkimusta referoitiin Suomen Hammaslääkärilehdessä 4/96

Lyhennelmässä todettiin mm:sa ”Kun amalgaamilla hampaita paikattujen tutkittujen ulosteen kokonaiselohopeamääriä verrattiin niihin tutkittuihin, joilla ei koskaan ole ollut pysyvässä hampaistossaan amalgaamitäytteitä, oli ero 17-kertainen.

Tulokset:

NA (Ei koskaan amalgaamia) 43 hlö 0,061 SD 0,038ng/mg

RA (poistettu amalgamit) 56 hlö 0,096 SD 0,145ng/mg

A (amalgaamipaikkoja) 92 hlö 1,044 SD 2,853ng/mg !)

Lyhennelmään oli tutkimusselostuksesta poiketen lisätty lauseet: ”Mitatut elohopeamäärät olivat keskimäärin varsin pieniä”. Ja ”Yleisesti uskotaan, että mainituilla määrillä ei olisi kliinistä merkitystä”.

SD (standart deviation) oli ainoastaan alkuperäisessä tutkimusselosteessa, ei Hammaslääkärilehden lyhennelmässä.

”Yleisesti uskotaan..” yhdistettynä huonosti tunnettuun yksikköön ng/mg, kätki tehokkaasti jymyuutisen. Yksinomaan ulosteen mukana on elohopeaa kulkeutunut pahimmillaan satoja mikrogrammoja/vrk. Tähän saakka (-96) uskottiin amalgaamipaikoista irtoavan – hengitys-poistoilmasta - mitattu noin 10 mikrogrammaa/vrk. Eikä tätä virhettä ole tähän päivään 16/1-2018 mennessä vieläkään korjattu. Jorma Leistevuon väitöskirjassa tutkimusryhmän tulos on esitetty v 2002. Tämän seurauksena amalgaamikeskustelu on vaiettu hiljaiseksi.


 

Minua ei yhtään ihmetytä ruuansulatuselinten syöpien raju lisääntymistahti. Suomalaisillehan on maailman mittakaavassa ensimmäisinä – kärjessä taitaa olla Uusi-Seelanti – aloitettu kansakoulussa noin 60v sitten säännöllinen hammashoito elohopeaseoksilla, ja onhan amalgaamilla paikkaaminen edelleenkin ”käypä hoito”!

Olisikohan poliisilla taas aihetta esitutkintaan?

 

Heikki Peltola, Metallurgi-DI, Imatra.

PS. Tähän asti kaikki blogikirjoitukseni ovat käyneet HS:n mielipidetoimituksessa heikolla menestyksellä eli ensimmäistäkään ei ole hyväksytty julkaistavaksi.


 

]]>
0 http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249436-ihmisia-pitaa-suojella-lailla#comments Elohopea Elohopea-tutkimus Hopeavesi Lääkeaine Syöpä Fri, 19 Jan 2018 19:45:38 +0000 Heikki Peltola http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249436-ihmisia-pitaa-suojella-lailla
Mutta tuoko sote terveyttä? http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245559-mutta-tuoko-sote-terveytta <p>Sipilän hallituksen uusittu esitys valinnanvapauslaiksi lähti lausuntokierrokselleen 4.11. Jokainen lausunnon antamisesta kiinnostunut voi 15.12. asti ottaa kantaa mm. siihen, voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla kokonaan tai pääosin kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta: <a href="https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1396455&amp;SID=916707fb-1d56-45fb-bfbd-fc57d13ae9ad&amp;dy=2025071456">https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1396455&amp;SID=916707fb-1d56-45fb-bfbd-fc57d13ae9ad&amp;dy=2025071456</a><u>.</u></p><p>Kun reformiministerit olivat päässeet poliittiseen sopimukseen valinnanvapauden laajuudesta ja markkinaehtoisen toiminnan 5,8 mrd euron vuosittaisesta rahamäärästä, totesi valmistelun vastuuministeri, että &rdquo;valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus&rdquo;. Suhtaudun aina hiukan epäluuloisesti tuollaisiin viestinnän muotoilemiin mainoslauseisiin, joiden sisältö jää jokaisen itse tulkittavaksi. Epäluuloni vahvistuivat, kun kuuntelin esitystä uuden soten ohjausmallista. Ohjauksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja kustannusten hallinta. Noissa tavoitteissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta usein saadaan tuotokseksi vain sitä, mitä toimeksiannon perusteella mitataan. Kaikki sote-ohjauksen em. tavoitteet toteutuisivatkin myös tilanteessa, jossa potilas saisi valita oman lääkärin, mutta lääkäri jättäisi kaikille potilailleen yhdenvertaisesti hoidot toteuttamatta kustannusten säästämiseksi. Se on yksi soteen tuodun kapitaatiorahoitusmallin tunnetuista riskeistä. Terveydenhuoltojärjestelmän perustavoitteena on kuitenkin tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Onkin hämmästyttävää, kuinka vähän sote-valmistelumateriaalissa on pohdittu, miten sote-järjestelmä oikeasti vastaa suuriin kansanterveydellisiin haasteisiin.</p><p>Keskeisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa ovat nykyään mielenterveyden häiriöt. Useimmat suomalaiset kuolevat joko sydänsairauksiin taikka syöpään. Kustannuksia aiheuttavat erityisesti monisairaat vanhukset. Väestön vanheneminen ja perherakenteen muutos (iso osa vanhuksista asuu yksin) pahentaa vanhusten hoidon järjestämisen ongelmaa.</p><p>Monet mielenterveyden ongelmat alkavat jo nuoruusiällä ja johtavat syrjäytymiseen. Hoitotulosten kannalta olisi keskeistä, että nuoren ongelmat havaitaan varhain. Koska nuorten omat ongelmat liittyvät usein perheen ongelmiin, kuten vanhempien päihteiden käyttöön taikka työttömyyteen, tarvitaan tilanteen hoidossa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. Lukuisat asiantuntijat ovat pitäneet sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan integraatiota jo perustasolla tärkeänä. Sipilän hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi ei kuitenkaan toteuta tätä integraatiota, vaan sosiaalihuollon osalta sote-keskusten toiminta rajoittuu neuvontaan. On epätodennäköistä, että pelkällä neuvonnalla voitaisiin vaikuttaa nuorten mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiskehitykseen.</p><p>Syöpäsairaudet ovat kuolinsyynä ohittamassa sydänsairaudet. Tilastojen mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään, mutta tulevaisuudessa meistä syöpään elinaikanaan sairastuu jo joka toinen. Syövän hoitomuodot kehittyvät nopeasti, mutta ne ovat hyvin kalliita. Julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on hoidettu ensisijaisesti eli priorisoitu vakavat sairaudet, kuten syövät. Sote-uudistuksen valinnanvapaus siirtää kuitenkin rahaa ja resursseja kiireettömään hoitoon, jotta hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kiireettöminä pidetyt ja jonoon laitetut potilaat hoidettaisiin nykyistä nopeammin. Jos terveydenhuollon rahamäärät eivät kasva, merkitsee sote-uudistus todellisuudessa käänteistä priorisointia, mikä sitten näkyy käytännössä syövän hoidon rahoituksen vähenemisenä. On vaikea uskoa, että syövän hoidon tulokset jatkossa paranevat, kun syöpälääkkeet kuitenkin kallistuvat ja syövän hoitoihin käytössä oleva rahamäärä soten myötä todennäköisesti vähenee.</p><p>Monisairaat vanhukset ovat terveydenhuollon suurkuluttajia. Suomessa on monin paikoin saavutettu hyviä tuloksia luomalla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja kehittämällä kotihoitoa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa käyttöön otettujen mallien on Aalto-yliopiston parin vuoden takaisessa selvityksessä &rdquo; Miten sote-uudistus toteutetaan&rdquo; arvioitu voivan säästää 1-2 mrd euroa vanhusten laitoshoidon kustannuksista. Keskeistä on, että nopeiden toimintamallien ansiosta vanhuksen toimintakyvyn laskuun voidaan heti puuttua ja näin parantaa kotona selviytymistä. Sote-uudistuksessa on kuitenkin valittu aivan toinen lähestymistapa ja pyritty vähentämään julkisen toimijan roolia vanhuksen hoidon toteuttamisessa. Valinnanvapauslakiesitys pilkkoo vanhuspalvelut asiakassetelipalveluihin, joista sitten vanhuksen tai hänen omaisensa pitäisi pystyä valitsemaan itselleen mieleisimmät. Tämä malli on varmasti avun tarpeeseen hitaammin reagoiva kuin Eksoten malli ja varsinkin yksinäisten vanhusten osalta ongelmallinen. Toimintamallin tuloksista ei myöskään ole mitään näyttöä.</p><p>Terveydenhuollon asiantuntijat ovat tottuneet perustamaan suosituksensa sekä potilaan hoidosta että hoidon järjestämismalleista näyttöön toiminnan tehokkuudesta, turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta. Pelkät poliittisin perustein tehdyt päätökset eivät tätä takaa. On surullista, jos soten tuloksena niin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, syöpäpotilaiden kuin monisairaiden vanhustenkin hoito heikkenee nykyisestä tasostaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallituksen uusittu esitys valinnanvapauslaiksi lähti lausuntokierrokselleen 4.11. Jokainen lausunnon antamisesta kiinnostunut voi 15.12. asti ottaa kantaa mm. siihen, voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla kokonaan tai pääosin kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1396455&SID=916707fb-1d56-45fb-bfbd-fc57d13ae9ad&dy=2025071456.

Kun reformiministerit olivat päässeet poliittiseen sopimukseen valinnanvapauden laajuudesta ja markkinaehtoisen toiminnan 5,8 mrd euron vuosittaisesta rahamäärästä, totesi valmistelun vastuuministeri, että ”valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus”. Suhtaudun aina hiukan epäluuloisesti tuollaisiin viestinnän muotoilemiin mainoslauseisiin, joiden sisältö jää jokaisen itse tulkittavaksi. Epäluuloni vahvistuivat, kun kuuntelin esitystä uuden soten ohjausmallista. Ohjauksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja kustannusten hallinta. Noissa tavoitteissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta usein saadaan tuotokseksi vain sitä, mitä toimeksiannon perusteella mitataan. Kaikki sote-ohjauksen em. tavoitteet toteutuisivatkin myös tilanteessa, jossa potilas saisi valita oman lääkärin, mutta lääkäri jättäisi kaikille potilailleen yhdenvertaisesti hoidot toteuttamatta kustannusten säästämiseksi. Se on yksi soteen tuodun kapitaatiorahoitusmallin tunnetuista riskeistä. Terveydenhuoltojärjestelmän perustavoitteena on kuitenkin tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Onkin hämmästyttävää, kuinka vähän sote-valmistelumateriaalissa on pohdittu, miten sote-järjestelmä oikeasti vastaa suuriin kansanterveydellisiin haasteisiin.

Keskeisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa ovat nykyään mielenterveyden häiriöt. Useimmat suomalaiset kuolevat joko sydänsairauksiin taikka syöpään. Kustannuksia aiheuttavat erityisesti monisairaat vanhukset. Väestön vanheneminen ja perherakenteen muutos (iso osa vanhuksista asuu yksin) pahentaa vanhusten hoidon järjestämisen ongelmaa.

Monet mielenterveyden ongelmat alkavat jo nuoruusiällä ja johtavat syrjäytymiseen. Hoitotulosten kannalta olisi keskeistä, että nuoren ongelmat havaitaan varhain. Koska nuorten omat ongelmat liittyvät usein perheen ongelmiin, kuten vanhempien päihteiden käyttöön taikka työttömyyteen, tarvitaan tilanteen hoidossa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. Lukuisat asiantuntijat ovat pitäneet sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan integraatiota jo perustasolla tärkeänä. Sipilän hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi ei kuitenkaan toteuta tätä integraatiota, vaan sosiaalihuollon osalta sote-keskusten toiminta rajoittuu neuvontaan. On epätodennäköistä, että pelkällä neuvonnalla voitaisiin vaikuttaa nuorten mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiskehitykseen.

Syöpäsairaudet ovat kuolinsyynä ohittamassa sydänsairaudet. Tilastojen mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään, mutta tulevaisuudessa meistä syöpään elinaikanaan sairastuu jo joka toinen. Syövän hoitomuodot kehittyvät nopeasti, mutta ne ovat hyvin kalliita. Julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on hoidettu ensisijaisesti eli priorisoitu vakavat sairaudet, kuten syövät. Sote-uudistuksen valinnanvapaus siirtää kuitenkin rahaa ja resursseja kiireettömään hoitoon, jotta hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kiireettöminä pidetyt ja jonoon laitetut potilaat hoidettaisiin nykyistä nopeammin. Jos terveydenhuollon rahamäärät eivät kasva, merkitsee sote-uudistus todellisuudessa käänteistä priorisointia, mikä sitten näkyy käytännössä syövän hoidon rahoituksen vähenemisenä. On vaikea uskoa, että syövän hoidon tulokset jatkossa paranevat, kun syöpälääkkeet kuitenkin kallistuvat ja syövän hoitoihin käytössä oleva rahamäärä soten myötä todennäköisesti vähenee.

Monisairaat vanhukset ovat terveydenhuollon suurkuluttajia. Suomessa on monin paikoin saavutettu hyviä tuloksia luomalla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja kehittämällä kotihoitoa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa käyttöön otettujen mallien on Aalto-yliopiston parin vuoden takaisessa selvityksessä ” Miten sote-uudistus toteutetaan” arvioitu voivan säästää 1-2 mrd euroa vanhusten laitoshoidon kustannuksista. Keskeistä on, että nopeiden toimintamallien ansiosta vanhuksen toimintakyvyn laskuun voidaan heti puuttua ja näin parantaa kotona selviytymistä. Sote-uudistuksessa on kuitenkin valittu aivan toinen lähestymistapa ja pyritty vähentämään julkisen toimijan roolia vanhuksen hoidon toteuttamisessa. Valinnanvapauslakiesitys pilkkoo vanhuspalvelut asiakassetelipalveluihin, joista sitten vanhuksen tai hänen omaisensa pitäisi pystyä valitsemaan itselleen mieleisimmät. Tämä malli on varmasti avun tarpeeseen hitaammin reagoiva kuin Eksoten malli ja varsinkin yksinäisten vanhusten osalta ongelmallinen. Toimintamallin tuloksista ei myöskään ole mitään näyttöä.

Terveydenhuollon asiantuntijat ovat tottuneet perustamaan suosituksensa sekä potilaan hoidosta että hoidon järjestämismalleista näyttöön toiminnan tehokkuudesta, turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta. Pelkät poliittisin perustein tehdyt päätökset eivät tätä takaa. On surullista, jos soten tuloksena niin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, syöpäpotilaiden kuin monisairaiden vanhustenkin hoito heikkenee nykyisestä tasostaan.

]]>
6 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245559-mutta-tuoko-sote-terveytta#comments Priorisointi Sote-uudistus Syöpä Valinnanvapaus Sun, 05 Nov 2017 06:52:00 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245559-mutta-tuoko-sote-terveytta
Hyödyttääkö lääketeollisuus yhteiskuntaa vai yhteiskunta lääketeollisuutta http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242289-hyodyttaako-laaketeollisuus-yhteiskuntaa-vai-yhteiskunta-laaketeollisuutta <p>Sveitsiläinen lääkeyritys Novartis sai 30.8.2017 myyntiluvan uudelle Kymriah&reg;-tuotteelleen Yhdysvalloissa. Kyse on geenimuunneltujen valkosolujen käytöstä syöpäsoluja vastaan. Olen itse tehnyt lääketieteen väitöskirjani valkosolujen toiminnasta ja työskennellyt pitkään lääketeollisuudessa, joten tämä uusi hoitomuoto herättää monenlaisia ajatuksia. Sveitsiläiset lääkeyritykset tukivat aikanaan avokätisesti immunologian ja geeniteknologian perustutkimusta. Novartiksen kotikaupungissa Baselissa toimi tuolloin kaksi tutkimuslaitosta näitä aihealueita tutkimassa. On siis tavallaan oikein, että yritykset nyt korjaavat pitkäjännitteisen tuotekehityksensä hedelmiä.</p><p>Uuden lääkkeen kehittäminen vaatii satojen miljoonien eurojen panostusta. Toisaalta uuden lääkkeen markkinointiin käytetään vielä paljon suurempia summia. Lääkekehitys on kallista, koska lääkevalvontaviranomaiset vaativat paljon näyttöä uuden lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Nämä vaatimukset ovat laadittu yhdessä lääketeollisuuden kanssa ja suojaavat osaltaan isojen yritysten intressejä vaikeuttamalla pienten yritysten markkinoillepääsyä. Teollisuuden ja viranomaisten välillä onkin epäpyhä allianssi, jossa tiukentuvat vaatimukset suosivat suuria yrityksiä ja toisaalta luovat lisääntyvää tarvetta valvonnalle eli tuovat työtä viranomaisille.</p><p>Uusien lääkkeiden markkinoille pääsyn helpottaminen ja sitä kautta lääkkeiden hintojen laskeminen on ollut osa sitä presidentti Trumpin vaalikampanijaa, joka on saanut Suomessa vähän huomiota. Trump kun on vaalipuheissaan jopa esittänyt harvinaistautien lääkkeiden myyntilupavaatimusten poistamista kokonaan ja Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomaisen alasajoa. Uusien lääkkeiden korkea hinta rasittaa yhtä lailla Yhdysvaltain kuin Euroopan Unionin jäsenmaiden budjetteja.</p><p>Yhden Kymriah&reg;-hoidon hinnaksi on ennakoitu n. 475&nbsp;000 USD. Hoidon tuotantokustannukset on arvioitu n. 200&nbsp;000 USD:n tasolle. Korkeaa hintaa perustellaan paitsi tuotekehityskustannuksilla, myös hoitoa todennäköisesti saavien potilaiden pienellä määrällä. Hinta on varmasti laskettu niin, että vielä tuolla hinnalla pystytään osoittamaan terveystaloudellista hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.</p><p>Todellisuus lääkkeen käytön ja hyödyn suhteen voi kuitenkin olla toisenlainen kuin sen hinnan perusteeksi esitetyissä terveystaloudellisissa laskelmissa. Uusia syöpähoitoja pyritään usein ottamaan käyttöön myös muilla potilasryhmillä. Lääkettä käyttävien potilaiden määrät siis kasvavat. Näillä potilailla hoidosta saatava hyöty ei kuitenkaan välttämättä ole samaa luokkaa kuin niillä rajatuilla potilasryhmillä, joille hoito on alun perin kehitetty. Kun hoitoa käytetään enemmän, hoidon tuotantokustannukset laskevat. Lääkkeen hinta ei sen patenttiaikana kuitenkaan laske.</p><p>Uusien lääkkeiden hinnoittelu on aiheuttanut vakavaa huolta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Olen itse mukana komission työryhmässä, joka etsii uusia hinnoitteluperusteita innovatiivisille lääkehoidoille. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi patenttiaikojen lyhentäminen ja sitominen tuotekehitysinvestoinnin tuottoon (kuten Maailman Terveysjärjestö WHO on esittänyt), terveystaloudellisten arviointien vahvistaminen sekä nykyistä oikeudenmukaisempi hyötyjen jako potilaan, yhteiskunnan ja lääkeyrityksen välillä. Myös Euroopan maiden yhteisiä lääkehankintoja on ehdotettu. Nyt uuden lääkkeen hinta määräytyy korkean hintatason maiden mukaan tehden monille maille mahdottomaksi uuden lääkkeen käyttöönoton.</p><p>Suomen hallituksen toimet lääkkeiden hintakehityksen hillitsemisen osalta ovat viime vuosina poikenneet suosituksista. Sipilän hallitus on omaksunut lääkeyritysten osalta kaivosteollisuuden kaltaisen tukilinjan, jossa lääkeyrityksille halutaan antaa käyttöön suomalaiset potilastiedot ja terveydenhuollon infrastruktuuri ja oletetaan että ne sitten investoivat Suomeen. Kaivosteollisuus sentään perustaa malmioonsa kaivoksen, vaikkei se korvausta malmista maksakaan. Lääkeyritykset sen sijaan vievät tiedot mukanaan, ilman sitoutumista toimimaan Suomessa. Minkäänlaisia riskinjako- tai hinnoittelusopimuksia yritysten kanssa ei ole kansallisesti tehty, saati edellytetty lääkeyritysten investoivan vastineeksi Suomeen.</p><p>Terveystaloudellisten arviointien resursseja on Suomesta vähennetty kovalla kädellä mm. THL:stä. Lääkehankintojen osalta sote-uudistus uhkaa pilkkoa nykyisten sairaanhoitopiirien yhteiset hankintarenkaat ja heikentää lääkealan hankintaosaamista.</p><p>Uusien lääkkeiden kehittäminen hyödyttää varmasti kansanterveyttä. Hyötyjen jakamisessa pitäisi kuitenkin valvoa kansallisia etuja eikä sinisilmäisesti luottaa erään maailman kannattavimman teollisuudenalan haluun hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sveitsiläinen lääkeyritys Novartis sai 30.8.2017 myyntiluvan uudelle Kymriah®-tuotteelleen Yhdysvalloissa. Kyse on geenimuunneltujen valkosolujen käytöstä syöpäsoluja vastaan. Olen itse tehnyt lääketieteen väitöskirjani valkosolujen toiminnasta ja työskennellyt pitkään lääketeollisuudessa, joten tämä uusi hoitomuoto herättää monenlaisia ajatuksia. Sveitsiläiset lääkeyritykset tukivat aikanaan avokätisesti immunologian ja geeniteknologian perustutkimusta. Novartiksen kotikaupungissa Baselissa toimi tuolloin kaksi tutkimuslaitosta näitä aihealueita tutkimassa. On siis tavallaan oikein, että yritykset nyt korjaavat pitkäjännitteisen tuotekehityksensä hedelmiä.

Uuden lääkkeen kehittäminen vaatii satojen miljoonien eurojen panostusta. Toisaalta uuden lääkkeen markkinointiin käytetään vielä paljon suurempia summia. Lääkekehitys on kallista, koska lääkevalvontaviranomaiset vaativat paljon näyttöä uuden lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Nämä vaatimukset ovat laadittu yhdessä lääketeollisuuden kanssa ja suojaavat osaltaan isojen yritysten intressejä vaikeuttamalla pienten yritysten markkinoillepääsyä. Teollisuuden ja viranomaisten välillä onkin epäpyhä allianssi, jossa tiukentuvat vaatimukset suosivat suuria yrityksiä ja toisaalta luovat lisääntyvää tarvetta valvonnalle eli tuovat työtä viranomaisille.

Uusien lääkkeiden markkinoille pääsyn helpottaminen ja sitä kautta lääkkeiden hintojen laskeminen on ollut osa sitä presidentti Trumpin vaalikampanijaa, joka on saanut Suomessa vähän huomiota. Trump kun on vaalipuheissaan jopa esittänyt harvinaistautien lääkkeiden myyntilupavaatimusten poistamista kokonaan ja Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomaisen alasajoa. Uusien lääkkeiden korkea hinta rasittaa yhtä lailla Yhdysvaltain kuin Euroopan Unionin jäsenmaiden budjetteja.

Yhden Kymriah®-hoidon hinnaksi on ennakoitu n. 475 000 USD. Hoidon tuotantokustannukset on arvioitu n. 200 000 USD:n tasolle. Korkeaa hintaa perustellaan paitsi tuotekehityskustannuksilla, myös hoitoa todennäköisesti saavien potilaiden pienellä määrällä. Hinta on varmasti laskettu niin, että vielä tuolla hinnalla pystytään osoittamaan terveystaloudellista hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.

Todellisuus lääkkeen käytön ja hyödyn suhteen voi kuitenkin olla toisenlainen kuin sen hinnan perusteeksi esitetyissä terveystaloudellisissa laskelmissa. Uusia syöpähoitoja pyritään usein ottamaan käyttöön myös muilla potilasryhmillä. Lääkettä käyttävien potilaiden määrät siis kasvavat. Näillä potilailla hoidosta saatava hyöty ei kuitenkaan välttämättä ole samaa luokkaa kuin niillä rajatuilla potilasryhmillä, joille hoito on alun perin kehitetty. Kun hoitoa käytetään enemmän, hoidon tuotantokustannukset laskevat. Lääkkeen hinta ei sen patenttiaikana kuitenkaan laske.

Uusien lääkkeiden hinnoittelu on aiheuttanut vakavaa huolta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Olen itse mukana komission työryhmässä, joka etsii uusia hinnoitteluperusteita innovatiivisille lääkehoidoille. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi patenttiaikojen lyhentäminen ja sitominen tuotekehitysinvestoinnin tuottoon (kuten Maailman Terveysjärjestö WHO on esittänyt), terveystaloudellisten arviointien vahvistaminen sekä nykyistä oikeudenmukaisempi hyötyjen jako potilaan, yhteiskunnan ja lääkeyrityksen välillä. Myös Euroopan maiden yhteisiä lääkehankintoja on ehdotettu. Nyt uuden lääkkeen hinta määräytyy korkean hintatason maiden mukaan tehden monille maille mahdottomaksi uuden lääkkeen käyttöönoton.

Suomen hallituksen toimet lääkkeiden hintakehityksen hillitsemisen osalta ovat viime vuosina poikenneet suosituksista. Sipilän hallitus on omaksunut lääkeyritysten osalta kaivosteollisuuden kaltaisen tukilinjan, jossa lääkeyrityksille halutaan antaa käyttöön suomalaiset potilastiedot ja terveydenhuollon infrastruktuuri ja oletetaan että ne sitten investoivat Suomeen. Kaivosteollisuus sentään perustaa malmioonsa kaivoksen, vaikkei se korvausta malmista maksakaan. Lääkeyritykset sen sijaan vievät tiedot mukanaan, ilman sitoutumista toimimaan Suomessa. Minkäänlaisia riskinjako- tai hinnoittelusopimuksia yritysten kanssa ei ole kansallisesti tehty, saati edellytetty lääkeyritysten investoivan vastineeksi Suomeen.

Terveystaloudellisten arviointien resursseja on Suomesta vähennetty kovalla kädellä mm. THL:stä. Lääkehankintojen osalta sote-uudistus uhkaa pilkkoa nykyisten sairaanhoitopiirien yhteiset hankintarenkaat ja heikentää lääkealan hankintaosaamista.

Uusien lääkkeiden kehittäminen hyödyttää varmasti kansanterveyttä. Hyötyjen jakamisessa pitäisi kuitenkin valvoa kansallisia etuja eikä sinisilmäisesti luottaa erään maailman kannattavimman teollisuudenalan haluun hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa.

]]>
10 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242289-hyodyttaako-laaketeollisuus-yhteiskuntaa-vai-yhteiskunta-laaketeollisuutta#comments Kotimaa lääketeollisuus Lääkkeiden kalleus Sote-uudistus Syöpä Sun, 03 Sep 2017 06:39:30 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242289-hyodyttaako-laaketeollisuus-yhteiskuntaa-vai-yhteiskunta-laaketeollisuutta
Ruotsissa ei enää tupakoida, kiitos nuuskan. http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238338-ruotsissa-ei-enaa-tupakoida-kiitos-nuuskan <p>Eurooppalaisista maista tupakoinnin vähyydessä Ruotsi painii aivan omassa sarjassaan. Vaikka muukin eurooppa on tumpannut ja vähentänyt tupakointia reilusti huippuvuosista, jostain syystä Ruotsissa ollaan onnistuttu tupakoinnin kitkemisessä muita maita huomattavasti paremmin. Tätä on kiittäminen Ruotsin poliittista linjausta joka perustuu pienemmän haitan periaatteeseen.&nbsp;</p><p>Muissa maissa haikaillaan sen perään että tupakasta päästäisiin eroon täysin eikä sen tilalle saisi tulla vähempi haittaista versiota.&nbsp;Muut euroopanmaat ovat epäonnistuneet sikälikin, että korvaavia tuotteita käytetään niitäkin runsain mitoin, tupakoinnin lisäksi. Imukkeita, nikotiinipurukumia ja sähkötupakkaa saa kaupoista, joskin kalliilla ja sähkötupakan tapauksessa hyvin rajoitetusti ja hankalasti.</p><p>Vähentynyt tupakointi on puolestaan taas vähentänyt syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksia ja ennenaikaisia kuolemia, joka säästää myös yhteiskunnan varoja, sen lisäksi että nuuskan myynnistä kertyy verotuloja. Ruotsi onkin haittojen minimoisen mallimaa. Edes yhteenlaskettu tupakoitsijoiden ja nuuskankäyttäjien määrä ei ylitä keskimääräistä pohjoismaiden tasoa.</p><p>Nuuskan suosio perustunee siihen, että se on tupakan korvikkeista kaikkein miellyttävin tai nautintoa antavin heti tupakoinnin jälkeen. Nikotiinipurukumin tai imukkeen käyttö ei ole läheskään niin antoisaa, ainakaan oman kokemukseni mukaan.</p><p>Haluaisinkin että Suomi, tai mahdollisesti koko Eurooppa, seuraisi Ruotsin jalanjäljissä ja tunnustaisi nuuskan hyödyt. Haitaton se ei tietenkään ole, mutta huomattavasti vähemmän haitallinen kuin tupakointi. Onneksi sähkötupakka päätettiin sallia, mutta nuuska olisi hyvä lisä tupakoinnin kitkemiseksi.</p><p>Linkki alkuperäiseen Bloombergin juttuun josta tilastot voi tarkistaa:<br /><a href="https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-06-08/sweden-figured-out-how-to-stop-people-from-smoking" title="https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-06-08/sweden-figured-out-how-to-stop-people-from-smoking">https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-06-08/sweden-figured-out-ho...</a><br /><br />Allekirjoittanut on tupakoitsija.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppalaisista maista tupakoinnin vähyydessä Ruotsi painii aivan omassa sarjassaan. Vaikka muukin eurooppa on tumpannut ja vähentänyt tupakointia reilusti huippuvuosista, jostain syystä Ruotsissa ollaan onnistuttu tupakoinnin kitkemisessä muita maita huomattavasti paremmin. Tätä on kiittäminen Ruotsin poliittista linjausta joka perustuu pienemmän haitan periaatteeseen. 

Muissa maissa haikaillaan sen perään että tupakasta päästäisiin eroon täysin eikä sen tilalle saisi tulla vähempi haittaista versiota. Muut euroopanmaat ovat epäonnistuneet sikälikin, että korvaavia tuotteita käytetään niitäkin runsain mitoin, tupakoinnin lisäksi. Imukkeita, nikotiinipurukumia ja sähkötupakkaa saa kaupoista, joskin kalliilla ja sähkötupakan tapauksessa hyvin rajoitetusti ja hankalasti.

Vähentynyt tupakointi on puolestaan taas vähentänyt syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksia ja ennenaikaisia kuolemia, joka säästää myös yhteiskunnan varoja, sen lisäksi että nuuskan myynnistä kertyy verotuloja. Ruotsi onkin haittojen minimoisen mallimaa. Edes yhteenlaskettu tupakoitsijoiden ja nuuskankäyttäjien määrä ei ylitä keskimääräistä pohjoismaiden tasoa.

Nuuskan suosio perustunee siihen, että se on tupakan korvikkeista kaikkein miellyttävin tai nautintoa antavin heti tupakoinnin jälkeen. Nikotiinipurukumin tai imukkeen käyttö ei ole läheskään niin antoisaa, ainakaan oman kokemukseni mukaan.

Haluaisinkin että Suomi, tai mahdollisesti koko Eurooppa, seuraisi Ruotsin jalanjäljissä ja tunnustaisi nuuskan hyödyt. Haitaton se ei tietenkään ole, mutta huomattavasti vähemmän haitallinen kuin tupakointi. Onneksi sähkötupakka päätettiin sallia, mutta nuuska olisi hyvä lisä tupakoinnin kitkemiseksi.

Linkki alkuperäiseen Bloombergin juttuun josta tilastot voi tarkistaa:
https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-06-08/sweden-figured-out-how-to-stop-people-from-smoking

Allekirjoittanut on tupakoitsija.

 

]]>
4 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238338-ruotsissa-ei-enaa-tupakoida-kiitos-nuuskan#comments Nuuska Syöpä Tupakka Mon, 12 Jun 2017 06:00:00 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238338-ruotsissa-ei-enaa-tupakoida-kiitos-nuuskan
Tunne rintasi http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230753-tunne-rintasi <p>Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli&nbsp;rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.</p><p>Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestömme viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun.&nbsp;Säännöllisellä omatarkkailulla opit tuntemaan rintasi ja huomaat, jos niissä tapahtuu muutoksia.&nbsp;Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa.</p><p>Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena &ndash; minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.</p><p>Yhdistyksemme tavoitteena on, että vuonna 2020 rintojen omatarkkailu ja sen merkitys rintojen terveydelle on tunnettu koko maassa ja eri ikäryhmissä. Tähän uudistunut toimintamme antaa hyvät mahdollisuudet.</p><p>Viime vuonna lanseeraamamme&nbsp;<a href="http://www.tunnerintasi.fi/tietoa-meista/palvelut/omakuu-sovellus/">OMAKUU-sovellus</a>&nbsp;on hieno innovaatio, joka omatarkkailun opastusvideoiden ohella tavoittaa laajan joukon ihmisiä ja vie heitä tärkeän asian äärelle. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.</p><p>Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpään voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.</p><p>Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 &ndash; 59 -vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 &ndash; 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 -vuotiaat ja yli 70 -vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.</p><p>Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä.&nbsp;Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä.&nbsp;On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta.</p><p>Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta. Tunne rintasi omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajat ja vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta työtä. Tähän työhön toivotan uudet toimijat lämpimästi tervetulleeksi.</p><p>Maailman syöpäpäivä on lauantaina 4.2.2017. Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu, lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.</p><p>Jaa oma päätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tunnerintasi #omatarkkailu #wecan #ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän ja rintojen omatarkkailun teemaa eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja</p><p>Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja</p><p>Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestömme viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun. Säännöllisellä omatarkkailulla opit tuntemaan rintasi ja huomaat, jos niissä tapahtuu muutoksia. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena – minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Yhdistyksemme tavoitteena on, että vuonna 2020 rintojen omatarkkailu ja sen merkitys rintojen terveydelle on tunnettu koko maassa ja eri ikäryhmissä. Tähän uudistunut toimintamme antaa hyvät mahdollisuudet.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio, joka omatarkkailun opastusvideoiden ohella tavoittaa laajan joukon ihmisiä ja vie heitä tärkeän asian äärelle. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpään voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59 -vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 -vuotiaat ja yli 70 -vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta. Tunne rintasi omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajat ja vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta työtä. Tähän työhön toivotan uudet toimijat lämpimästi tervetulleeksi.

Maailman syöpäpäivä on lauantaina 4.2.2017. Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu, lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.

Jaa oma päätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tunnerintasi #omatarkkailu #wecan #ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän ja rintojen omatarkkailun teemaa eteenpäin.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

]]>
1 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230753-tunne-rintasi#comments Mammografia Omatarkkailu Rintasyöpä Syöpä Terveyden edistäminen Fri, 03 Feb 2017 09:25:00 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230753-tunne-rintasi
Saksa laillistaa lääkekannabiksen http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen <p>Saksa siis laillistaa lääkekannabiksen ja Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Hieno homma ja varmasti tulee vaikuttamaan koko Eu:n suhtautumiseen lääkekannabiksen saatavuuteen.</p><p>&quot;Lääkekannabiksen käytöstä tulee sallittua useiden vakavien sairauksien hoidossa. Niitä ovat muun muassa eräät syövät ja ms-tauti. Lisäksi lääkekannabista saa vastaisuudessa määrätä potilaille, joilla on epilepsia tai kemoterapiasta aiheutuva krooninen pahoinvointi.<br /><br />Laki tulee voimaan maaliskuussa. Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Sitä ennen kannabistuotteet aiotaan tuoda ulkomailta.<br /><br />Muun kuin reseptillä määrätyn kannabiksen hallussapito pysyy Saksassa laittomana, vaikka joissain Saksan osavaltioissa katsotaan pienten määrien hallussapitoa läpi sormien&quot;</p><p>Suomessa lääkekannabis on laillista, mutta se on erityisluvallinen lääke, joten sen saatvuus on erittäin vaikeaa potilaille. Fimean olisi syytä muuttaa lääkekannabiksen rajoituksia vihdoin, jotta kaikki , jotka siitä hyötyisivät, sitä myös saisivat.</p><p>Saksassa lääkekannabis on myös korvattava lääke tosin kuin Suomessa.</p><p>&quot;Laki edellyttää lääkekannabiksesta koituvien kustannusten kattamista vakuutusrahoilla.&quot;</p><p>Saksassa kuunneltiin potilaan ääntä ja otettiin se vakavasti.</p><p>&quot;<strong>LAKIA</strong>&nbsp;ajanut terveysministeri&nbsp;<a class="person" href="http://www.hs.fi/haku/?search-term=Hermann%20Gr%C3%B6he">Hermann Gröhe</a>&nbsp;arvioi uudistuksen auttavan etenkin kivunlievitystä tarvitsevia potilaita.<br /><br />Lakiesitys julkistettiin viime toukokuussa sen jälkeen kun eräälle potilaalle oli myönnetty poikkeuslupa kannabiksen kasvatukseen. Potilas sai luvan, koska oli pystynyt todistamaan, että vain kannabis auttaa hänen kipuihinsa.&quot;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005052429.html">Saksa laillistaa lääkekannabiksen</a></p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/saksa-sallii-laakekannabiksen-kayton-tama-on-kaunis-paiva-6616657">Saksa sallii lääkekannabiksen käytön &ndash; &quot;Tämä on kaunis päivä&quot;</a></p><p><a href="https://www.theguardian.com/society/2017/jan/19/german-mps-vote-to-legalise-cannabis-for-medicinal-purposes">German MPs vote to legalise cannabis for medicinal purposes</a></p><p>Lue myös:</p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229607-laakekannabis-euroopan-unionissa-potilaiden-puheenvuoro">Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro</a></p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229553-kipupotilas-tuskissa-apua-ei-saa-paitsi-laittomasti">Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti</a></p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229365-kanadalainen-tyoryhma-kertoo-kannabisen-laillistamisesta-ja-saantelysta">Kanadalainen työryhmä kertoo kannabisen laillistamisesta ja sääntelystä</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/609516152456438/">Lääkekannabis esille Suomessa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksa siis laillistaa lääkekannabiksen ja Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Hieno homma ja varmasti tulee vaikuttamaan koko Eu:n suhtautumiseen lääkekannabiksen saatavuuteen.

"Lääkekannabiksen käytöstä tulee sallittua useiden vakavien sairauksien hoidossa. Niitä ovat muun muassa eräät syövät ja ms-tauti. Lisäksi lääkekannabista saa vastaisuudessa määrätä potilaille, joilla on epilepsia tai kemoterapiasta aiheutuva krooninen pahoinvointi.

Laki tulee voimaan maaliskuussa. Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Sitä ennen kannabistuotteet aiotaan tuoda ulkomailta.

Muun kuin reseptillä määrätyn kannabiksen hallussapito pysyy Saksassa laittomana, vaikka joissain Saksan osavaltioissa katsotaan pienten määrien hallussapitoa läpi sormien"

Suomessa lääkekannabis on laillista, mutta se on erityisluvallinen lääke, joten sen saatvuus on erittäin vaikeaa potilaille. Fimean olisi syytä muuttaa lääkekannabiksen rajoituksia vihdoin, jotta kaikki , jotka siitä hyötyisivät, sitä myös saisivat.

Saksassa lääkekannabis on myös korvattava lääke tosin kuin Suomessa.

"Laki edellyttää lääkekannabiksesta koituvien kustannusten kattamista vakuutusrahoilla."

Saksassa kuunneltiin potilaan ääntä ja otettiin se vakavasti.

"LAKIA ajanut terveysministeri Hermann Gröhe arvioi uudistuksen auttavan etenkin kivunlievitystä tarvitsevia potilaita.

Lakiesitys julkistettiin viime toukokuussa sen jälkeen kun eräälle potilaalle oli myönnetty poikkeuslupa kannabiksen kasvatukseen. Potilas sai luvan, koska oli pystynyt todistamaan, että vain kannabis auttaa hänen kipuihinsa."

Lähteet:

Saksa laillistaa lääkekannabiksen

Saksa sallii lääkekannabiksen käytön – "Tämä on kaunis päivä"

German MPs vote to legalise cannabis for medicinal purposes

Lue myös:

Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro

Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti

Kanadalainen työryhmä kertoo kannabisen laillistamisesta ja sääntelystä

Lääkekannabis esille Suomessa

]]>
10 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen#comments Fimea kannabis Kipu Lääkekannabis Syöpä Fri, 20 Jan 2017 12:00:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen
Tijn (6v.) keräsi kolmessa päivässä yli 2 miljoonaa http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228428-tijn-6v-kerasi-kolmessa-paivassa-yli-2-miljoonaa <p>Pieni hollantilaispoika <strong>Tijn van Kolsteren</strong> kärsii aivotyvikasvaimesta (DIPG) eikä hänellä ole elinaikaa kuin korkeintaan vuosi. Tijn (lausutaan: &quot;<em>Täin</em>&quot;) kertoi vanhemmilleen usein, että &quot;<em>koko tauti potuttaa häntä</em>&quot; (hollannin slangilla sanotaan: &quot;<em>Ik heb er lak aan</em>&quot;). Sana <em>lak </em>tarkoittaa tässä niin (kynsi)lakkaa kuin jotain evvk (ei voisi vähempää kiinnostaa).</p><p>Tuon sanaleikin pohjalta Tijn keksi 3-päiväisen kampanjan, jonka aikana oli tarkoituksena kerätä 100 000 euroa DIPG-tutkimusta varten. Tulos hämmästytti kaikkia; kynsilakka-kampanja, joka päättyi jouluaattona, tuotti reilusti yli 2 miljoonaa. Periaate oli yksinkertainen: annat lakata kynsiesi ja lahjoitat samalla pienen summan kampanjan tilille (mikäli annat lakata 1 euroa ja mikäli kieltäydyt siitä 10 euroa). Samalla yllytät kolme ystävää vastaavaan. Todella harmittavaa, ettei sympaattinen Tijn selviä tästä hengissä, mutta syvä kumarrus hänelle! Toivottavasti löydetään ajan kuluttua parannuskeino tuohonkin tautiin.&nbsp;<em>Diffuse Intrinsic Pontine Glioma&nbsp;</em>(DIPG) on harvinainen ja erittäin tappava aivorungon&nbsp;syöpämuoto..</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/lxYALZhw3YU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/lxYALZhw3YU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pieni hollantilaispoika Tijn van Kolsteren kärsii aivotyvikasvaimesta (DIPG) eikä hänellä ole elinaikaa kuin korkeintaan vuosi. Tijn (lausutaan: "Täin") kertoi vanhemmilleen usein, että "koko tauti potuttaa häntä" (hollannin slangilla sanotaan: "Ik heb er lak aan"). Sana lak tarkoittaa tässä niin (kynsi)lakkaa kuin jotain evvk (ei voisi vähempää kiinnostaa).

Tuon sanaleikin pohjalta Tijn keksi 3-päiväisen kampanjan, jonka aikana oli tarkoituksena kerätä 100 000 euroa DIPG-tutkimusta varten. Tulos hämmästytti kaikkia; kynsilakka-kampanja, joka päättyi jouluaattona, tuotti reilusti yli 2 miljoonaa. Periaate oli yksinkertainen: annat lakata kynsiesi ja lahjoitat samalla pienen summan kampanjan tilille (mikäli annat lakata 1 euroa ja mikäli kieltäydyt siitä 10 euroa). Samalla yllytät kolme ystävää vastaavaan. Todella harmittavaa, ettei sympaattinen Tijn selviä tästä hengissä, mutta syvä kumarrus hänelle! Toivottavasti löydetään ajan kuluttua parannuskeino tuohonkin tautiin. Diffuse Intrinsic Pontine Glioma (DIPG) on harvinainen ja erittäin tappava aivorungon syöpämuoto..

https://www.youtube.com/watch?v=lxYALZhw3YU

]]>
4 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228428-tijn-6v-kerasi-kolmessa-paivassa-yli-2-miljoonaa#comments Hollanti Keräys Syöpä Tiederahoitus Uusi lastensairaala Sun, 25 Dec 2016 10:46:34 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228428-tijn-6v-kerasi-kolmessa-paivassa-yli-2-miljoonaa
eriarvoiset kuolemat http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223487-eriarvoiset-kuolemat <p>Vertailun vuoksi, liikenteessä kuolee 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa, jos peltipönttö ottaa kolme kuvaa pienestä nopeus ylityksestä tulee sakot ja lisäksi otetaan ajokortti pois.<br />Yksinomaan Itämeren alueella yksinomaan laivojen hiukkaspäästöt aiheuttaa 10 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.<br />Pysäytetään yhtään laivaa hiukkaskuolemien vuoksi, ei<br />Päästöihin kuolee n.7 miljoonaa ihmistä / vuosi.<br />Päästöihin kuolleita lisätään kaikenlaisilla avustuksilla ja tukitoimilla, polttamalla tehty energia.<br />Huonon veden aiheuttamiin sairauksiin n. 1,8 miljoonaa ihmistä / vuosi<br />Vesien pilaaminen on valtiovallan erityisessä suojeluksessa esim. myrkyllisten ongelmajätteiden ( jäteöljyt ) levittäminen pitkin metsiä n. 6 miljoonaa litraa joka vuosi.<br />Tupakkaan kuolee n.5 miljoonaa ihmistä / vuosi<br />Alkoholiin n.2,5 miljoonaa ihmistä / vuosi<br />Syöpään kuolee 8-9 miljoonaa ihmistä / vuosi<br />Nälkään kuolee yli 10 miljoonaa ihmistä / vuosi<br />Aliravittuja on yli 1 miljardinihmistä<br />Vain liikenne kuolemiin reagoidaan ja ne aiheuttaa toimenpiteitä, johtuisikohan se siitä että muista kuolemista ei tarvitse maksaa korvauksia ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vertailun vuoksi, liikenteessä kuolee 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa, jos peltipönttö ottaa kolme kuvaa pienestä nopeus ylityksestä tulee sakot ja lisäksi otetaan ajokortti pois.
Yksinomaan Itämeren alueella yksinomaan laivojen hiukkaspäästöt aiheuttaa 10 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.
Pysäytetään yhtään laivaa hiukkaskuolemien vuoksi, ei
Päästöihin kuolee n.7 miljoonaa ihmistä / vuosi.
Päästöihin kuolleita lisätään kaikenlaisilla avustuksilla ja tukitoimilla, polttamalla tehty energia.
Huonon veden aiheuttamiin sairauksiin n. 1,8 miljoonaa ihmistä / vuosi
Vesien pilaaminen on valtiovallan erityisessä suojeluksessa esim. myrkyllisten ongelmajätteiden ( jäteöljyt ) levittäminen pitkin metsiä n. 6 miljoonaa litraa joka vuosi.
Tupakkaan kuolee n.5 miljoonaa ihmistä / vuosi
Alkoholiin n.2,5 miljoonaa ihmistä / vuosi
Syöpään kuolee 8-9 miljoonaa ihmistä / vuosi
Nälkään kuolee yli 10 miljoonaa ihmistä / vuosi
Aliravittuja on yli 1 miljardinihmistä
Vain liikenne kuolemiin reagoidaan ja ne aiheuttaa toimenpiteitä, johtuisikohan se siitä että muista kuolemista ei tarvitse maksaa korvauksia ?

]]>
3 http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223487-eriarvoiset-kuolemat#comments Korvaus Liikenne Nälkä Syöpä Tue, 27 Sep 2016 17:02:05 +0000 Lauri Turpeinen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223487-eriarvoiset-kuolemat
Mihin syöpätutkimus tarvitsee rahojasi ? http://jukkawestermarck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223194-mihin-syopatutkimus-tarvitsee-rahojasi <p>Syöpä on pirullinen tauti. Sen kasvu perustuu yksittäisten syöpäsolujen kykyyn jakautua ja levitä ilman, että ne välittävät tuon taivaallista normaalien solujen käytössäännöistä. Erityisen kurjaksi syöpäsolujen käytös muuttuu silloin, kun ne oppivat torjumaan syöpälääkkeiden tappavat vaikutukset.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki syöpäsolujen käytöspiirteet perustuvat siihen, että solujen toimintaa säätelevät mekanismit ovat menneet sekaisin soluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Näiden muutosten yksityiskohtainen ymmärtäminen onkin perusta syövän hoidon ja diagnostiikan kehittymiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähes kaikki viimeaikaiset syövän hoidon edistysaskeleet perustuvat syöpäsolujen ja muiden syövässä vaikuttavien solutyyppien toiminnan ymmärtämiseen. Se vaatii monialaista yhteistyötä syöpätutkimusta tekevien biokemistien, geneetikkojen ja muiden eri alojen tutkijoiden kanssa. Tiedon soveltaminen kliiniseen käyttöön vaatii lisäksi saumatonta yhteistyötä kliinistä syöpätutkimusta tekevien lääkärien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Varojen puute estää edistysaskeleet</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Valitettavasti tämä kaikki maksaa. Yliopistot tarjoavat tutkimukselle niiden tarvitsemat rakenteet, mutta tutkimuskuluihin niiden budjeteista käytetään mitättömän pieni osa. Suurin osa tutkimuksen kuluista katetaan kovasti kilpailluilla Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoilla sekä säätiöiden, kuten Syöpäsäätiön, apurahoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen määrärahat ovat jämähtäneet vuoden 2005 tasolle. Hallituksen kieltäydyttyä korottamasta akatemian rahoitusta on tosiasia, että samaan aikaan kohonneet tutkimuskulut ovat alkaneet merkittävästi heikentää mahdollisuuksiamme tehdä korkeatasoista syöpätutkimusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos emme halua tinkiä tutkimuksen tasosta ja haluamme tuottaa tietoa, joka oikeasti edistää syövän syntymekanismien ymmärrystä ja sitä kautta luo pohjaa uusille lääkehoidoille, on rahoituksen pysyttävä mukana kehityksessä. Mutta kun suomalaisilla tutkimusryhmillä on käytettävissään merkittävästi vähemmän rahoitusta tutkimusmateriaalien ja nykyaikaisten tutkimuspalveluiden hankkimiseen kuin kilpailijoilla, mahdollisuudet menestyä kilpailussa ovat perin huonot. Samalla tavalla kuin ruokaakaan ei voi tehdä ilman raaka-aineita, ei laboratoriokokeitakaan voi tehdä ostamatta jatkuvasti tutkimukseen tarvittavia materiaaleja. Raha siis ratkaisee.</p><p><strong>Lahjoitus luo uskoa</strong></p><p>Syöpäsäätiön jakamat tutkimusapurahat menevät suoraan tutkimuksen kuluihin. Onkin erityisen hyvä tunne työskennellä rahoituksella, jonka tietää tulevan suoraan lahjoittajilta, jotka uskovat, että voimme yhdessä muuttaa syövän hoitomahdollisuuksia.&nbsp;</p><p>Pienikin Syöpäsäätiön myöntämä projektirahoitus voi olla alku menestystarinalle. Oman työryhmäni alkuperäislöydökset, jotka osaltaan on tehty juuri Syöpäsäätiön rahoituksen turvin, ovat johtaneet siihen, että etsimme tällä hetkellä uutta lääkemolekyyliä syövän hoitoon yhteistyössä lääkeyrityksen kanssa.</p><p>Unelmani on, että tämä tarina päättyy siihen, että yhtenä päivänä myös suomalainen syöpäpotilas hyötyy tästä toivottavasti löytyvästä uudesta lääkkeestä. Te lukijat voitte vaikuttaa tällaisten unelmien toteutumiseen lahjoittamalla, mutta myös levittämällä ymmärrystä siitä, miten tärkeää työtä Syöpäsäätiöt tekevät korkeatasoisen suomalaisen syöpätutkimuksen mahdollistajina.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus löytyy myös vieraskynä kirjoituksenani Patarumpu sivuilta:&nbsp;https://patarumpu.fi/2016/09/22/vieraskyna-tuloksellista-syopatutkimusta-ei-tehda-ilman-rahaa/</p><p>Rinnakkaisjulkaisuun on S-ryhmän lupa</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syöpä on pirullinen tauti. Sen kasvu perustuu yksittäisten syöpäsolujen kykyyn jakautua ja levitä ilman, että ne välittävät tuon taivaallista normaalien solujen käytössäännöistä. Erityisen kurjaksi syöpäsolujen käytös muuttuu silloin, kun ne oppivat torjumaan syöpälääkkeiden tappavat vaikutukset.

 

Kaikki syöpäsolujen käytöspiirteet perustuvat siihen, että solujen toimintaa säätelevät mekanismit ovat menneet sekaisin soluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Näiden muutosten yksityiskohtainen ymmärtäminen onkin perusta syövän hoidon ja diagnostiikan kehittymiselle.

 

Lähes kaikki viimeaikaiset syövän hoidon edistysaskeleet perustuvat syöpäsolujen ja muiden syövässä vaikuttavien solutyyppien toiminnan ymmärtämiseen. Se vaatii monialaista yhteistyötä syöpätutkimusta tekevien biokemistien, geneetikkojen ja muiden eri alojen tutkijoiden kanssa. Tiedon soveltaminen kliiniseen käyttöön vaatii lisäksi saumatonta yhteistyötä kliinistä syöpätutkimusta tekevien lääkärien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

 

Varojen puute estää edistysaskeleet

 

Valitettavasti tämä kaikki maksaa. Yliopistot tarjoavat tutkimukselle niiden tarvitsemat rakenteet, mutta tutkimuskuluihin niiden budjeteista käytetään mitättömän pieni osa. Suurin osa tutkimuksen kuluista katetaan kovasti kilpailluilla Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoilla sekä säätiöiden, kuten Syöpäsäätiön, apurahoilla.

 

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen määrärahat ovat jämähtäneet vuoden 2005 tasolle. Hallituksen kieltäydyttyä korottamasta akatemian rahoitusta on tosiasia, että samaan aikaan kohonneet tutkimuskulut ovat alkaneet merkittävästi heikentää mahdollisuuksiamme tehdä korkeatasoista syöpätutkimusta.

 

Jos emme halua tinkiä tutkimuksen tasosta ja haluamme tuottaa tietoa, joka oikeasti edistää syövän syntymekanismien ymmärrystä ja sitä kautta luo pohjaa uusille lääkehoidoille, on rahoituksen pysyttävä mukana kehityksessä. Mutta kun suomalaisilla tutkimusryhmillä on käytettävissään merkittävästi vähemmän rahoitusta tutkimusmateriaalien ja nykyaikaisten tutkimuspalveluiden hankkimiseen kuin kilpailijoilla, mahdollisuudet menestyä kilpailussa ovat perin huonot. Samalla tavalla kuin ruokaakaan ei voi tehdä ilman raaka-aineita, ei laboratoriokokeitakaan voi tehdä ostamatta jatkuvasti tutkimukseen tarvittavia materiaaleja. Raha siis ratkaisee.

Lahjoitus luo uskoa

Syöpäsäätiön jakamat tutkimusapurahat menevät suoraan tutkimuksen kuluihin. Onkin erityisen hyvä tunne työskennellä rahoituksella, jonka tietää tulevan suoraan lahjoittajilta, jotka uskovat, että voimme yhdessä muuttaa syövän hoitomahdollisuuksia. 

Pienikin Syöpäsäätiön myöntämä projektirahoitus voi olla alku menestystarinalle. Oman työryhmäni alkuperäislöydökset, jotka osaltaan on tehty juuri Syöpäsäätiön rahoituksen turvin, ovat johtaneet siihen, että etsimme tällä hetkellä uutta lääkemolekyyliä syövän hoitoon yhteistyössä lääkeyrityksen kanssa.

Unelmani on, että tämä tarina päättyy siihen, että yhtenä päivänä myös suomalainen syöpäpotilas hyötyy tästä toivottavasti löytyvästä uudesta lääkkeestä. Te lukijat voitte vaikuttaa tällaisten unelmien toteutumiseen lahjoittamalla, mutta myös levittämällä ymmärrystä siitä, miten tärkeää työtä Syöpäsäätiöt tekevät korkeatasoisen suomalaisen syöpätutkimuksen mahdollistajina.

 

Kirjoitus löytyy myös vieraskynä kirjoituksenani Patarumpu sivuilta: https://patarumpu.fi/2016/09/22/vieraskyna-tuloksellista-syopatutkimusta-ei-tehda-ilman-rahaa/

Rinnakkaisjulkaisuun on S-ryhmän lupa

 

 

]]>
4 http://jukkawestermarck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223194-mihin-syopatutkimus-tarvitsee-rahojasi#comments Roosa nauha Syöpä Tiederahoitus Thu, 22 Sep 2016 10:16:33 +0000 Jukka Westermarck http://jukkawestermarck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223194-mihin-syopatutkimus-tarvitsee-rahojasi
Kilpirauhassyöpien kasvu. Mikä vaikutus on älypuhelimilla? http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220969-kilpirauhassyopien-kasvu-mika-vaikutus-on-alypuhelimilla <p>Tarkastelimme kilpirauhassyöpämäärien kasvua Ruotsin tilastojen pohjalta. Tiettyä näyttöä on siitä, että radiotaajuinen säteily (mikroaaltosäteily) olisi yksi osatekijä kasvulukuihin. Tässä yhteydessä tarkastelen alla älypuhelinten mahdollista lisäriskiä kilpirauhaselle. Herää kysymys: Onko Suomessa näkyvissä samanlainen kilpirauhassyöpien kasvutrendi kuin Ruotsissa?<br /><br />Tutkimuspaperimme:<br /><br /><em><a href="http://bmccancer.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12885-016-2429-4?site=bmccancer.biomedcentral.com">Carlberg, M., Hedendahl, L., Ahonen, M., Koppel, T., &amp; Hardell, L. (2016). Increasing incidence of thyroid cancer in the Nordic countries with main focus on Swedish data. BMC Cancer, 16(1), 426.</a></em></p><p><br /><strong>Yhteenvetona</strong> toimme esille, että <strong>lisääntyneisiin kilpirauhassyövän määriin mahdollisesti vaikuttavat</strong>:</p><p>A) lisääntynyt ionisoivan säteilyn kuormitus ( erityisesti <strong>tietokonetomografiasta</strong> eli CT-kuvauksista johtuen)</p><p>B) lisääntynyt ionisoimattoman säteilyn kuormitus (erityisesti <strong>radiotaajuiseen säteilyyn liittyen</strong>).</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tarkastelee Ruotsin tilastoja, suurehko kilpirauhassyöpien kasvu on näkyvillä 20-39 vuotiailla naisilla ja tämä kasvu on vuodesta 2004 lähtien.<br />&nbsp;</p><p><a href="http://bmccancer.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12885-016-2429-4?site=bmccancer.biomedcentral.com"><img alt="Joinpoint regressioanalyysi, ikästandardardoitu kilpirauhassyövän esiintyvyys, naiset  20–39 vuotta 1970–2013." src="https://static-content.springer.com/image/art%3A10.1186%2Fs12885-016-2429-4/MediaObjects/12885_2016_2429_Fig2_HTML.gif" /></a></p><p><br />KUVA: Joinpoint regressioanalyysi, ikästandardardoitu kilpirauhassyövän esiintyvyys, naiset&nbsp; 20&ndash;39 vuotta 1970&ndash;2013 (<a href="http://bmccancer.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12885-016-2429-4?site=bmccancer.biomedcentral.com">Carlberg <em>et al.</em>, 2016, 4</a>)</p><p>(Kilpirauhassyöpä on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä, tämän syöpätyypin osalta onneksi on hyvä selviämisennuste.)</p><p>&nbsp;</p><p>Oma osuuteni tutkimuspaperissa liittyi altistuksen määrittelyyn.<br /><br /><strong>Vanhemmissa kännyköissä</strong> antenni oli <strong><u>ulkoinen</u></strong>. <strong>Seuraavan sukupolven kännyköissä</strong> antenni oli jo <u>upotettu</u> kännykän kuoren sisään. <strong>&#39;Äly&#39;puhelimissa (&#39;smart&#39; phones)</strong> on <strong><u>useita antenneja ja monet näistä aktiivisista antenneista ovat laitteen alaosassa,</u></strong> <u><strong>hyvin lähellä kilpirauhasta</strong></u>. Hahmotimme tätä muutosta seuraavan kuvion kautta.</p><p><br /><a href="http://bmccancer.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12885-016-2429-4?site=bmccancer.biomedcentral.com"><img alt="Kännykän antennit, eri laitesukupolvet ja kilpirauhanen." height="194" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Thyroid-mobile-phone-antenna.JPG" width="570" /></a></p><p>KUVA: Kännykän antennin sijoitus suhteessa kilpirauhaseen. (<a href="http://bmccancer.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12885-016-2429-4?site=bmccancer.biomedcentral.com">Carlberg <em>et al.</em>, 2014, 11</a>)</p><p>&nbsp;</p><p>Huomionarvoista yllä olevaan kuvaan liittyen on se, että <strong>arvostettu <a href="http://www2.aekwien.at/dlcentre/uploads/Handy-Plakat_6_Auflage_Dez2015_440x1000_Englisch-1458811156.pdf">Wienin lääkäriyhdistys on juuri antanut erityisohjeet &#39;äly&#39;puhelinten terveysriskeihin liittyen</a> ja varoittaa pitämästä useita lähettimiä (3G, 4G, WLAN, Bluetooth) päällä jatkuvasti</strong>.</p><p><a href="http://www.aekwien.at/aekmedia/Medizinische-Handy-Regeln.pdf"><img alt="Wienin lääkäriyhdistys. Ohjeet kännyköiden terveellisempään käyttöön." height="249" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Vienna_Medical_Association_-_10_medical_rules-Smart_phones.jpg" width="292" /></a></p><p>KUVA. Wienin lääkäriyhdistyksen 10 lääketieteellistä ohjetta kännyköiden terveellisempään käyttöön. Klikkaa koko ohje näkyviin. (<a href="http://www.aekwien.at/aekmedia/Medizinische-Handy-Regeln.pdf">saksaksi</a>, <a href="http://www2.aekwien.at/dlcentre/uploads/Handy-Plakat_6_Auflage_Dez2015_440x1000_Englisch-1458811156.pdf">englanniksi</a>.)<br /><br />Tämäkin lääkäriyhdistyksen varotoimi kertoo siitä, että &#39;äly&#39;puhelinten riski liittyy useaan samaan aikaan lähettävään ja vastaanottavaan antenniin. <strong>Tämä usean antennin samanaikainen kuormitus voi jopa moninkertaistaa kilpirauhasen säteilykuormituksen vanhempiin kännyköihin verrattuna</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23417714">Lauer tutkimusryhmineen</a> on aikaisemmin selvittänyt niitä <strong>elimiä, jotka eniten altistuvat radiotaajuiselle säteilylle</strong>, niin lähikentässä (<strong>near-field: henkilökohtaiset mobiililaitteet</strong>) kuin kaukokentässä (<strong>far-field: matkapuhelintukiasemat + WLAN-reitittimet + tutkat</strong> ym.).<br /><br /><br />&nbsp;</p><p><strong><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23417714"><img alt="Lauer ja kumppanit 2013 - Eri elinten absorptio SAR-arvoina eri taajuuksien suhteen - far-field." height="374" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Lauer_et_al_2013_Thyroid_Far-Field_exposure.jpg" width="578" /></a></strong></p><p><strong>Kuva. Eri elinten altistus eri taajuuksilla, far-field. Huomioi kilpirauhanen (thyroid gland) ja taajuus 1950 MHz. (Lauer <em>et al.,</em> 2013)<br /><br />Kilpirauhanen on Lauer ja kumppanien (2013) laskelmiensa mukaan yksi eniten altistuva elin niin lähi- kuin kaukokentän altistuksen osalta.</strong> Toimme tämän seikan myös tutkimuspaperissamme esille.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Etelä-Koreassa on maailmassa ehkä kauimmin käytetty &#39;äly&#39;puhelimia suuressa mittakaavassa</strong>. Samoin <strong>Etelä-Koreassa on nykyään kilpirauhassyöpä naisten yleisin syöpätyyppi</strong>.&nbsp; Siksi kiinnnostava on seuraava kuvio:</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="Kilpirauhassyöpien esiintyvyys ja niihin liittyvä kuolleisuus Etelä-Koreassa" src="http://www.nejm.org/na101/home/literatum/publisher/mms/journals/content/nejm/2014/nejm_2014.371.issue-19/nejmp1409841/20141031/images/medium/nejmp1409841_f1.gif" /></p><p><br />KUVA:&nbsp; Kilpirauhassyöpien esiintyvyys ja niihin liittyvä kuolleisuus Etelä-Koreassa, 1993&ndash;2011 (Ahn, Kim &amp; Welch, 2014).</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkimuspaperin kirjoittajat <a href="https://www.ksa.ch/sites/default/files/cms/edm/pocketguide/appendix/21_sd-ca_overdg_by_screening_-_nejm_14.pdf">Ahn, Kim &amp; Welch (2014)</a> <strong>tuovat esille parantuneen diagnostiikan, mutta eivät käsittele radiotaajuisen säteilyn ja mobiililaitteiden merkitystä kilpirauhassyöpien kasvussa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Carlberg et al. (2016)-tutkimuspaperimme julkaisun jälkeen tarkastelin vielä <strong>Ruotsin Sosiaalihallituksen tietokantaa, jossa näkyy myös tämä kasvu:</strong></p><p><a href="http://www.socialstyrelsen.se/statistik/statistikdatabas/cancer" title="http://www.socialstyrelsen.se/statistik/statistikdatabas/cancer">http://www.socialstyrelsen.se/statistik/statistikdatabas/cancer</a> --&gt; Valitse: Sköldkörtel . Tässäkin tilastossa näkyy merkittävä kasvu. <a href="http://www.stralskyddsstiftelsen.se/2016/05/kraftig-okning-av-skoldkortelcancer-och-muncancer/#_ftnref1">Juttu</a> aiheesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EXTRA</strong>: <strong>Aikaisemmassa blogijutussani tarkastelin radiotaajuisen säteilyn vaikutusta kilpirauhashormonin ja TSH-hormonin tasoihin:</strong></p><p><a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132692-kilpirauhasongelmat-mikroaaltosateily-ja-kannykat" title="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132692-kilpirauhasongelmat-mikroaaltosateily-ja-kannykat">http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132692-kilpirauhasongelmat-m...</a><br /><br /><u><strong>Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että radiotaajuinen säteily pystyy eri muodossaan (GSM, 3G, WLAN ym.) häiritsemään kilpirauhasen toimintaa. Siksi kannattaisi Suomen Kilpirauhasliitto Ry:n ehkä kiinnittää enemmän huomiota tähän aihealueeseen. Niin kilpirauhassyövän kuin muiden kilpirauhasen toimintahäiriöiden osalta. </strong></u><br /><br /><strong>Syövän syntymekanismista radiotaajuiseen säteilyyn liittyen suosittelen seuraavaa kahta esitystä</strong>: <a href="https://www.researchgate.net/publication/279863242_Oxidative_mechanisms_of_biological_activity_of_low-intensity_radiofrequency_radiation">1</a> , <a href="http://www.childhoodcancer2012.org.uk/slides/session8.2-leszczynski.pdf">2</a> .<br /><br /><br />Olisi kiinnostavaa saada tarkkaa tietoa Suomen kilpirauhassyöpätilastoista erityisesti aikaväliltä 2004 - 2016.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarkastelimme kilpirauhassyöpämäärien kasvua Ruotsin tilastojen pohjalta. Tiettyä näyttöä on siitä, että radiotaajuinen säteily (mikroaaltosäteily) olisi yksi osatekijä kasvulukuihin. Tässä yhteydessä tarkastelen alla älypuhelinten mahdollista lisäriskiä kilpirauhaselle. Herää kysymys: Onko Suomessa näkyvissä samanlainen kilpirauhassyöpien kasvutrendi kuin Ruotsissa?

Tutkimuspaperimme:

Carlberg, M., Hedendahl, L., Ahonen, M., Koppel, T., & Hardell, L. (2016). Increasing incidence of thyroid cancer in the Nordic countries with main focus on Swedish data. BMC Cancer, 16(1), 426.


Yhteenvetona toimme esille, että lisääntyneisiin kilpirauhassyövän määriin mahdollisesti vaikuttavat:

A) lisääntynyt ionisoivan säteilyn kuormitus ( erityisesti tietokonetomografiasta eli CT-kuvauksista johtuen)

B) lisääntynyt ionisoimattoman säteilyn kuormitus (erityisesti radiotaajuiseen säteilyyn liittyen).

 

Kun tarkastelee Ruotsin tilastoja, suurehko kilpirauhassyöpien kasvu on näkyvillä 20-39 vuotiailla naisilla ja tämä kasvu on vuodesta 2004 lähtien.
 

Joinpoint regressioanalyysi, ikästandardardoitu kilpirauhassyövän esiintyvyys, naiset  20–39 vuotta 1970–2013.


KUVA: Joinpoint regressioanalyysi, ikästandardardoitu kilpirauhassyövän esiintyvyys, naiset  20–39 vuotta 1970–2013 (Carlberg et al., 2016, 4)

(Kilpirauhassyöpä on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä, tämän syöpätyypin osalta onneksi on hyvä selviämisennuste.)

 

Oma osuuteni tutkimuspaperissa liittyi altistuksen määrittelyyn.

Vanhemmissa kännyköissä antenni oli ulkoinen. Seuraavan sukupolven kännyköissä antenni oli jo upotettu kännykän kuoren sisään. 'Äly'puhelimissa ('smart' phones) on useita antenneja ja monet näistä aktiivisista antenneista ovat laitteen alaosassa, hyvin lähellä kilpirauhasta. Hahmotimme tätä muutosta seuraavan kuvion kautta.


Kännykän antennit, eri laitesukupolvet ja kilpirauhanen.

KUVA: Kännykän antennin sijoitus suhteessa kilpirauhaseen. (Carlberg et al., 2014, 11)

 

Huomionarvoista yllä olevaan kuvaan liittyen on se, että arvostettu Wienin lääkäriyhdistys on juuri antanut erityisohjeet 'äly'puhelinten terveysriskeihin liittyen ja varoittaa pitämästä useita lähettimiä (3G, 4G, WLAN, Bluetooth) päällä jatkuvasti.

Wienin lääkäriyhdistys. Ohjeet kännyköiden terveellisempään käyttöön.

KUVA. Wienin lääkäriyhdistyksen 10 lääketieteellistä ohjetta kännyköiden terveellisempään käyttöön. Klikkaa koko ohje näkyviin. (saksaksi, englanniksi.)

Tämäkin lääkäriyhdistyksen varotoimi kertoo siitä, että 'äly'puhelinten riski liittyy useaan samaan aikaan lähettävään ja vastaanottavaan antenniin. Tämä usean antennin samanaikainen kuormitus voi jopa moninkertaistaa kilpirauhasen säteilykuormituksen vanhempiin kännyköihin verrattuna.

 


Lauer tutkimusryhmineen on aikaisemmin selvittänyt niitä elimiä, jotka eniten altistuvat radiotaajuiselle säteilylle, niin lähikentässä (near-field: henkilökohtaiset mobiililaitteet) kuin kaukokentässä (far-field: matkapuhelintukiasemat + WLAN-reitittimet + tutkat ym.).


 

Lauer ja kumppanit 2013 - Eri elinten absorptio SAR-arvoina eri taajuuksien suhteen - far-field.

Kuva. Eri elinten altistus eri taajuuksilla, far-field. Huomioi kilpirauhanen (thyroid gland) ja taajuus 1950 MHz. (Lauer et al., 2013)

Kilpirauhanen on Lauer ja kumppanien (2013) laskelmiensa mukaan yksi eniten altistuva elin niin lähi- kuin kaukokentän altistuksen osalta.
Toimme tämän seikan myös tutkimuspaperissamme esille.

 

 

Etelä-Koreassa on maailmassa ehkä kauimmin käytetty 'äly'puhelimia suuressa mittakaavassa. Samoin Etelä-Koreassa on nykyään kilpirauhassyöpä naisten yleisin syöpätyyppi.  Siksi kiinnnostava on seuraava kuvio:

 

Kilpirauhassyöpien esiintyvyys ja niihin liittyvä kuolleisuus Etelä-Koreassa


KUVA:  Kilpirauhassyöpien esiintyvyys ja niihin liittyvä kuolleisuus Etelä-Koreassa, 1993–2011 (Ahn, Kim & Welch, 2014).

 

Tutkimuspaperin kirjoittajat Ahn, Kim & Welch (2014) tuovat esille parantuneen diagnostiikan, mutta eivät käsittele radiotaajuisen säteilyn ja mobiililaitteiden merkitystä kilpirauhassyöpien kasvussa.

 

Carlberg et al. (2016)-tutkimuspaperimme julkaisun jälkeen tarkastelin vielä Ruotsin Sosiaalihallituksen tietokantaa, jossa näkyy myös tämä kasvu:

http://www.socialstyrelsen.se/statistik/statistikdatabas/cancer --> Valitse: Sköldkörtel . Tässäkin tilastossa näkyy merkittävä kasvu. Juttu aiheesta.

 

EXTRA: Aikaisemmassa blogijutussani tarkastelin radiotaajuisen säteilyn vaikutusta kilpirauhashormonin ja TSH-hormonin tasoihin:

http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132692-kilpirauhasongelmat-mikroaaltosateily-ja-kannykat

Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että radiotaajuinen säteily pystyy eri muodossaan (GSM, 3G, WLAN ym.) häiritsemään kilpirauhasen toimintaa. Siksi kannattaisi Suomen Kilpirauhasliitto Ry:n ehkä kiinnittää enemmän huomiota tähän aihealueeseen. Niin kilpirauhassyövän kuin muiden kilpirauhasen toimintahäiriöiden osalta.

Syövän syntymekanismista radiotaajuiseen säteilyyn liittyen suosittelen seuraavaa kahta esitystä: 1 , 2 .


Olisi kiinnostavaa saada tarkkaa tietoa Suomen kilpirauhassyöpätilastoista erityisesti aikaväliltä 2004 - 2016.

]]>
4 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220969-kilpirauhassyopien-kasvu-mika-vaikutus-on-alypuhelimilla#comments Kilpirauhanen Matkapuhelin Radiotaajuinen säteily Syöpä Sun, 07 Aug 2016 17:22:14 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220969-kilpirauhassyopien-kasvu-mika-vaikutus-on-alypuhelimilla
Suuri amerikkalainen NTP-tutkimus: radiotaajuinen säteily aiheuttaa kasvaimia http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217540-suuri-amerikkalainen-ntp-tutkimus-radiotaajuinen-sateily-aiheuttaa-kasvaimia <p>NTP-tutkimusohjelmassa selvitettiin <strong>mobiiliteknologioiden (mm. GSM)</strong> kroonisen radiotaajuisen (RF) säteilyn kuormituksen (9 tuntia päivässä) vaikutuksia koe-eläimiin. Tutkimus oli mittaluokaltaan maailman suurimpia. GSM-kuormitus aiheutti säteilytetyille <strong>koe-eläimille&nbsp; glioomaa (pahalaatuista aivokasvainta) ja schwann-solujen kasvaimia sydämessä</strong>.</p><p><u><strong>PÄIVITYS 29.3.2018:</strong></u> National Toxicology Program (<strong>NTP):n <a href="https://ntp.niehs.nih.gov/about/org/sep/trpanel/meetings/index.html">Review-tilaisuudessa</a></strong> vahvistui seuraavat luokitukset:</p><p>Male Rats --&gt; GSM &amp; CDMA --&gt; <strong>Heart: Schwannoma --&gt; Clear evidence</strong> -luokitus<br /><br />Male Rats --&gt;&nbsp; GSM &amp; CDMA --&gt; <strong>Brain: Glioma --&gt; Some evidence</strong> -luokitus</p><p>Male Rats --&gt; GSM --&gt; <strong>Adrenal Medulla --&gt; Some evidence</strong> -luokitus</p><p><a class="moz-txt-link-freetext" href="https://drive.google.com/file/d/1eAAynpzp_l5D_QLULtDwD-HWqb_M-Diu/view">https://drive.google.com/file/d/1eAAynpzp_l5D_QLULtDwD-HWqb_M-Diu/view</a></p><p><a href="https://factor.niehs.nih.gov/2018/4/feature/feature-2-cell-phone/index.htm" title="https://factor.niehs.nih.gov/2018/4/feature/feature-2-cell-phone/index.htm">https://factor.niehs.nih.gov/2018/4/feature/feature-2-cell-phone/index.htm</a></p><p><br />Tämä tarkoittaa sitä, että <strong>USA:sa FCC:n on seurattava näitä uusia luokituksia ja suosituksia, johtaen mahdollisesti radiotaajuisen säteilyn raja-arvojen ja laitteiden tuottamien kenttien pienentämiseen.</strong></p><p><br /><strong>Uutisjuttuja NTP Review:n tuloksista:&nbsp;</strong><br /><br /><a href="https://qz.com/1241867/cell-phone-radiation-can-cause-cancer-in-rats-according-to-the-final-results-of-a-us-government-study/" title="https://qz.com/1241867/cell-phone-radiation-can-cause-cancer-in-rats-according-to-the-final-results-of-a-us-government-study/">https://qz.com/1241867/cell-phone-radiation-can-cause-cancer-in-rats-acc...</a><br /><br /><a class="moz-txt-link-freetext" href="http://www.newsobserver.com/news/business/health-care/article207112454.html">http://www.newsobserver.com/news/business/health-care/article207112454.html</a><br /><br /><strong><u>PÄIVITYS 25.3.2018</u>:</strong> Toinen vastaava eläinkoe (tekijänä: <strong>Ramazzini Instituutti, Italia</strong>) <a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252756-naytto-kannykkasateilyn-terveysriskista-vahvistui-ramazzini-tutkimus">raportoi 22.3.2018 samanlaisia schwan-solujen kasvaimia sydämessä GSM-kuormituksessa kuten NTP-tutkimuksessa, matkapuhelintukiasemia vastaavalla säteilytasolla</a>.<br /><br /><u><strong>PÄIVITYS 26.2.2018</strong></u>: Vahvistus:<a href="https://www.niehs.nih.gov/news/newsroom/releases/2018/february2/index.cfm"> Vahvempi radiotaajuisen säteilyn aiheutti kasvaimia (lehdistötiedote 2.2.2018)</a>. Samalla viranomainen varovainen lausunnossaan ja uuden dokumenttireview:n aika (26.-28. maaliskuuta 2018) ilmoitettiin.<br /><br />Merkittävin uusi löydös: Kasvaimet glia- ja schwannoma-solujen kasvaimia ja niiden esiintymispaikka tietyssä elimessä riippuen RF-altistuksen luonteesta (far-field vs. near-field).<br /><br /><strong><u>PÄIVITYS 1.10.2017</u>: National Toxicology Program( NTP)-tutkimuksesta on julkaistu uusi raportti, joka raportoi niin hiirissä kuin rotissa <u>DNA-variot</u> . </strong></p><p><strong>National Toxicology Program -tutkijaryhmä on nyt syksyllä 2017 julkaissut uusia tuloksia</strong>, joissa tulevat esille DNA-vauriot. He tuovat esille, että <strong>sekä hiirillä ja rotilla radiotaajuinen säteily aiheutti DNA-vaurioita</strong> ja kommentoivat, että &quot;<strong>exposure to RFR [radio frequency radiation] has the potential to induce measurable DNA damage under certain exposure conditions.</strong> &quot;.<br /><br /><strong>Yhteenveto: <a href="http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html" title="http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html">http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html</a> </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Verrokkikoe-eläimillä (joita ei säteilytetty GSM-kännyköilllä), ei ilmennyt näitä kasvaimia/DNA-vaurioita. Tutkimuksen tulos on kiinnostava, koska <strong>myös ihmisten epidemiologisissa tutkimuksissa näkyy gliooman ja schwannoman (kuulohermokasvaimen) riski</strong> kännykän heavy-käyttäjillä.<br /><br /><strong>Tämän 25 miljoonan dollarin National Toxicology Program (NTP) tutkimusohjelman tulosten</strong> perusteella myös <strong>radiotaajuisen säteilyn (&#39;kännykkäsäteilyn&#39;) raja-arvoja ja erityisryhmien (mm. lasten) riskejä on mietittävä uudelleen.</strong></p><p>Lehdistötiedote: <a href="http://biorxiv.org/content/early/2016/05/26/055699">http://biorxiv.org/content/early/2016/05/26/055699</a></p><p><a href="http://www.niehs.nih.gov/news/newsroom/releases/2016/may27/">http://www.niehs.nih.gov/news/newsroom/releases/2016/may27/</a></p><p>Finanssimaailmassakin asia on huomioitu mobiilibusineksen riskien osalta, Wall Street Journal teki hyvän uutiskatsauksen tutkimuksen tuloksista:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/HAgFGdFkJJE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/HAgFGdFkJJE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><br />Päivitys: <strong>USA:n Syöpäsäätiö (American Cancer Society) on julkistanut historiallisen tiedotteen</strong>, jossa tuo esille <strong>NTP-tutkimustulosten merkittävyyden ja riskienhallinnan tarpeen</strong>. Kyse on <strong>paradigman muutoksesta</strong>: vanha <strong>thermal-lämpöparadigma</strong> (&quot;haitallisia vaikuksia vain, jos kännykkäsäteily nostaa lämpötilaa kudoksissa&quot;) <strong>väistyy makrotason lämmön noususta riippumattoman non-thermal -paradigman tieltä.</strong> Tällöin jopa aiemmin riskit kieltäneen USA:n Syöpäsäätiön&nbsp; on tunnustettava, että haitallisia vaikutuksia ilmenee non-thermal tasoilla, tavallisia mobiililaitteita käytettäessä ja/tai niille altistuttaessa.&nbsp;</p><p><a href="http://pressroom.cancer.org/NTP2016" title="http://pressroom.cancer.org/NTP2016">http://pressroom.cancer.org/NTP2016</a></p><p>&nbsp;</p><p>Seuraava <strong>Useimmin Kysytyt Kysymykset (UKK, FAQ) NTP-tutkimuksesta</strong> käy läpi olennaisimmat asiat tutkimuksen tuloksista:</p><p><br /><a href="http://ehtrust.org/science/facts-national-toxicology-program-cellphone-rat-cancer-study/" title="http://ehtrust.org/science/facts-national-toxicology-program-cellphone-rat-cancer-study/">http://ehtrust.org/science/facts-national-toxicology-program-cellphone-r...</a></p><p>Seuraavalla videolla <strong>NTP-tutkimuksen alunperin suunnitellut tohtori Ron Melnick kertoo altistuslaitteistosta ja tutkimuksen taustoista</strong>:</p><p><a href="https://youtu.be/t1_HKSMk5LQ" title="https://youtu.be/t1_HKSMk5LQ">https://youtu.be/t1_HKSMk5LQ</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Taustoista:</strong></p><p><br />WHO IARC luokitteli tutkimusnäytön pohjalta vuonna 2011 radiotaajuisen säteilyn luokkaan &quot;mahdollisesti syöpää aiheuttava&quot;.</p><p><a href="http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf" title="http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf">http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf</a></p><p>Tämän jälkeen on julkaistu 2 merkittävää epidemiologista tutkimusta, joissa tulee esille kasvanut aivokasvainten riski kännykän heavy-käyttäjillä:<br /><a href="http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2814%2900064-9/abstract" title="http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2814%2900064-9/abstract">http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2814%2900064-9/...</a><br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24816517" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24816517">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24816517</a></p><p>Kaksi hyvinsuunniteltua eläinkoetta on jo osoittanut, että 3G yhteisvaikutuksena kemikaalien kanssa aiheuttaa syöpää, erityisesti lymfoomaa, koe-eläimissä. Onkin mahdollista, että eri matkapuhelinteknologiat aiheuttavat eri tyyppisiä kasvaimia ja sairauksia:<br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25749340,20545575" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25749340,20545575">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25749340,20545575</a></p><p>Tällä hetkellä, vuonna 2016, on jo riittävästi näyttöä kausaalisuutta mittaavalla Bradford-Hill-kriteerillä, että radiotaajuisen säteilyn syöpäluokitus pitäisi nostaa luokkaan &rsquo;todennäköisesti syöpää aiheuttava&rsquo;.<br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24192496" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24192496">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24192496</a></p><p>Valtaosa radiotaajuisen säteilyn genotoksisuutta selvittäneistä tutkimuksista osoittaa DNA-vaurioita, joka suoraan radiotaajuisen säteilyn aiheuttamana tai yhteisvaikutuksena kemikaalien kanssa. Tämän toi professori Hugo Rüdiger esille jo vuoden 2009 tutkimuskatsauksessaan:<br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19285841" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19285841">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19285841</a></p><p>Suuressa eurooppalaisessa EU-REFLEX -projektissa huomattiin jo vuonna 2004 radiotaajuisen säteilyn aiheuttavan DNA-vaurioita soluille. STUK oli myös mukana tässä projektissa:<br /><a href="http://www.verum-foundation.com/downloads/reflex-en.pdf" title="http://www.verum-foundation.com/downloads/reflex-en.pdf">http://www.verum-foundation.com/downloads/reflex-en.pdf</a></p><p>Tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski oli mukana EU REFLEX-projektissa ja käsittelee alueen tutkimusta blogissaan:<br /><a href="https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/" title="https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/">https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/</a></p><p>Euroopan neuvosto (Council of Europe) on tuonut useaan kertaan esille, että raja-arvot ovat vanhentuneet, eivätkä suojaa lasten terveyttä. Lisäksi he suosittelevat kouluihin matkapuhelintukiasemista 100 &micro;W/m&sup2; = 0,2 V/m tasoja.<br /><a href="http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994&amp;lang=en" title="http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994&amp;lang=en">http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994&amp;la...</a><br />Tämä suositustaso on 1/10.000 -osa Suomen nykyisistä raja-arvoista.</p><p>Luontoa (lintuja, mehiläisiä, kasveja) koskevat tutkimuskatsaukset osoittavat radiotaajuisella säteilyllä olevan haitallisia vaikutuksia.<br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519</a><br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463</a></p><p>Vaurioiden osalta ei tarvita makrotasolla lämpötilan nousua, kuten teollisuuden edustajat usein väittävät. Radiotaajuinen säteily (radiofrequency radiation, RF) aiheuttaa soluissa oksidatiivisen stressiä ja sen kautta haitallisia yhdisteitä (mm. peroksinitriittiä), jotka vaurioittavat soluja. Tämä on jo entuudestaan tunnettu haittavaikutusmekanismi mm. monen kemikaalin osalta. Seuraavassa tutkimuspaperissa Yakymenko ja hänen hänen tutkimusryhmänsä toivat vuonna 2015 esille, että tutkittaessa RF:n vaikutusta oksidatiiviseen stressiin, 100:sta tutkimuksesta 94 osoitti haitallisia vaikutuksia. Samoin tutkimuspaperissa on kuvattu vaurioita aiheuttava mekanismi jo tarkkaan:<br /><a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151230" title="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151230">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151230</a></p><p>Myös IEEE:n ammattilehdissä on osoitettu, että fysiikan lakien mukaisesti radiotaajuinen säteily voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ilman merkittävää lämpötilan nousua. Tämän toivat esille Greenebaum ja Barnes:<br /><a href="http://ieeexplore.ieee.org/xpl/articleDetails.jsp?arnumber=7425396" title="http://ieeexplore.ieee.org/xpl/articleDetails.jsp?arnumber=7425396">http://ieeexplore.ieee.org/xpl/articleDetails.jsp?arnumber=7425396</a></p><p>Näistä syistä vakuutusjätti Lloyds of Londonin asiamiehet ovat irtisanoutuneet vuonna 2015 mobiiliteknologiioiden aiheuttamien vaurioiden korvauksista:<br /><a href="https://www.lloyds.com/" title="https://www.lloyds.com/">https://www.lloyds.com/</a> , <a href="http://tinyurl.com/EMF-exclusion" title="http://tinyurl.com/EMF-exclusion">http://tinyurl.com/EMF-exclusion</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NTP-tutkimusohjelmassa selvitettiin mobiiliteknologioiden (mm. GSM) kroonisen radiotaajuisen (RF) säteilyn kuormituksen (9 tuntia päivässä) vaikutuksia koe-eläimiin. Tutkimus oli mittaluokaltaan maailman suurimpia. GSM-kuormitus aiheutti säteilytetyille koe-eläimille  glioomaa (pahalaatuista aivokasvainta) ja schwann-solujen kasvaimia sydämessä.

PÄIVITYS 29.3.2018: National Toxicology Program (NTP):n Review-tilaisuudessa vahvistui seuraavat luokitukset:

Male Rats --> GSM & CDMA --> Heart: Schwannoma --> Clear evidence -luokitus

Male Rats -->  GSM & CDMA --> Brain: Glioma --> Some evidence -luokitus

Male Rats --> GSM --> Adrenal Medulla --> Some evidence -luokitus

https://drive.google.com/file/d/1eAAynpzp_l5D_QLULtDwD-HWqb_M-Diu/view

https://factor.niehs.nih.gov/2018/4/feature/feature-2-cell-phone/index.htm


Tämä tarkoittaa sitä, että USA:sa FCC:n on seurattava näitä uusia luokituksia ja suosituksia, johtaen mahdollisesti radiotaajuisen säteilyn raja-arvojen ja laitteiden tuottamien kenttien pienentämiseen.


Uutisjuttuja NTP Review:n tuloksista: 

https://qz.com/1241867/cell-phone-radiation-can-cause-cancer-in-rats-according-to-the-final-results-of-a-us-government-study/

http://www.newsobserver.com/news/business/health-care/article207112454.html

PÄIVITYS 25.3.2018: Toinen vastaava eläinkoe (tekijänä: Ramazzini Instituutti, Italia) raportoi 22.3.2018 samanlaisia schwan-solujen kasvaimia sydämessä GSM-kuormituksessa kuten NTP-tutkimuksessa, matkapuhelintukiasemia vastaavalla säteilytasolla.

PÄIVITYS 26.2.2018: Vahvistus: Vahvempi radiotaajuisen säteilyn aiheutti kasvaimia (lehdistötiedote 2.2.2018). Samalla viranomainen varovainen lausunnossaan ja uuden dokumenttireview:n aika (26.-28. maaliskuuta 2018) ilmoitettiin.

Merkittävin uusi löydös: Kasvaimet glia- ja schwannoma-solujen kasvaimia ja niiden esiintymispaikka tietyssä elimessä riippuen RF-altistuksen luonteesta (far-field vs. near-field).

PÄIVITYS 1.10.2017: National Toxicology Program( NTP)-tutkimuksesta on julkaistu uusi raportti, joka raportoi niin hiirissä kuin rotissa DNA-variot .

National Toxicology Program -tutkijaryhmä on nyt syksyllä 2017 julkaissut uusia tuloksia, joissa tulevat esille DNA-vauriot. He tuovat esille, että sekä hiirillä ja rotilla radiotaajuinen säteily aiheutti DNA-vaurioita ja kommentoivat, että "exposure to RFR [radio frequency radiation] has the potential to induce measurable DNA damage under certain exposure conditions. ".

Yhteenveto: http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html

 

Verrokkikoe-eläimillä (joita ei säteilytetty GSM-kännyköilllä), ei ilmennyt näitä kasvaimia/DNA-vaurioita. Tutkimuksen tulos on kiinnostava, koska myös ihmisten epidemiologisissa tutkimuksissa näkyy gliooman ja schwannoman (kuulohermokasvaimen) riski kännykän heavy-käyttäjillä.

Tämän 25 miljoonan dollarin National Toxicology Program (NTP) tutkimusohjelman tulosten perusteella myös radiotaajuisen säteilyn ('kännykkäsäteilyn') raja-arvoja ja erityisryhmien (mm. lasten) riskejä on mietittävä uudelleen.

Lehdistötiedote: http://biorxiv.org/content/early/2016/05/26/055699

http://www.niehs.nih.gov/news/newsroom/releases/2016/may27/

Finanssimaailmassakin asia on huomioitu mobiilibusineksen riskien osalta, Wall Street Journal teki hyvän uutiskatsauksen tutkimuksen tuloksista:

https://www.youtube.com/watch?v=HAgFGdFkJJE


Päivitys: USA:n Syöpäsäätiö (American Cancer Society) on julkistanut historiallisen tiedotteen, jossa tuo esille NTP-tutkimustulosten merkittävyyden ja riskienhallinnan tarpeen. Kyse on paradigman muutoksesta: vanha thermal-lämpöparadigma ("haitallisia vaikuksia vain, jos kännykkäsäteily nostaa lämpötilaa kudoksissa") väistyy makrotason lämmön noususta riippumattoman non-thermal -paradigman tieltä. Tällöin jopa aiemmin riskit kieltäneen USA:n Syöpäsäätiön  on tunnustettava, että haitallisia vaikutuksia ilmenee non-thermal tasoilla, tavallisia mobiililaitteita käytettäessä ja/tai niille altistuttaessa. 

http://pressroom.cancer.org/NTP2016

 

Seuraava Useimmin Kysytyt Kysymykset (UKK, FAQ) NTP-tutkimuksesta käy läpi olennaisimmat asiat tutkimuksen tuloksista:


http://ehtrust.org/science/facts-national-toxicology-program-cellphone-rat-cancer-study/

Seuraavalla videolla NTP-tutkimuksen alunperin suunnitellut tohtori Ron Melnick kertoo altistuslaitteistosta ja tutkimuksen taustoista:

https://youtu.be/t1_HKSMk5LQ

 

Taustoista:


WHO IARC luokitteli tutkimusnäytön pohjalta vuonna 2011 radiotaajuisen säteilyn luokkaan "mahdollisesti syöpää aiheuttava".

http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf

Tämän jälkeen on julkaistu 2 merkittävää epidemiologista tutkimusta, joissa tulee esille kasvanut aivokasvainten riski kännykän heavy-käyttäjillä:
http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2814%2900064-9/abstract
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24816517

Kaksi hyvinsuunniteltua eläinkoetta on jo osoittanut, että 3G yhteisvaikutuksena kemikaalien kanssa aiheuttaa syöpää, erityisesti lymfoomaa, koe-eläimissä. Onkin mahdollista, että eri matkapuhelinteknologiat aiheuttavat eri tyyppisiä kasvaimia ja sairauksia:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25749340,20545575

Tällä hetkellä, vuonna 2016, on jo riittävästi näyttöä kausaalisuutta mittaavalla Bradford-Hill-kriteerillä, että radiotaajuisen säteilyn syöpäluokitus pitäisi nostaa luokkaan ’todennäköisesti syöpää aiheuttava’.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24192496

Valtaosa radiotaajuisen säteilyn genotoksisuutta selvittäneistä tutkimuksista osoittaa DNA-vaurioita, joka suoraan radiotaajuisen säteilyn aiheuttamana tai yhteisvaikutuksena kemikaalien kanssa. Tämän toi professori Hugo Rüdiger esille jo vuoden 2009 tutkimuskatsauksessaan:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19285841

Suuressa eurooppalaisessa EU-REFLEX -projektissa huomattiin jo vuonna 2004 radiotaajuisen säteilyn aiheuttavan DNA-vaurioita soluille. STUK oli myös mukana tässä projektissa:
http://www.verum-foundation.com/downloads/reflex-en.pdf

Tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski oli mukana EU REFLEX-projektissa ja käsittelee alueen tutkimusta blogissaan:
https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/

Euroopan neuvosto (Council of Europe) on tuonut useaan kertaan esille, että raja-arvot ovat vanhentuneet, eivätkä suojaa lasten terveyttä. Lisäksi he suosittelevat kouluihin matkapuhelintukiasemista 100 µW/m² = 0,2 V/m tasoja.
http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994&lang=en
Tämä suositustaso on 1/10.000 -osa Suomen nykyisistä raja-arvoista.

Luontoa (lintuja, mehiläisiä, kasveja) koskevat tutkimuskatsaukset osoittavat radiotaajuisella säteilyllä olevan haitallisia vaikutuksia.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463

Vaurioiden osalta ei tarvita makrotasolla lämpötilan nousua, kuten teollisuuden edustajat usein väittävät. Radiotaajuinen säteily (radiofrequency radiation, RF) aiheuttaa soluissa oksidatiivisen stressiä ja sen kautta haitallisia yhdisteitä (mm. peroksinitriittiä), jotka vaurioittavat soluja. Tämä on jo entuudestaan tunnettu haittavaikutusmekanismi mm. monen kemikaalin osalta. Seuraavassa tutkimuspaperissa Yakymenko ja hänen hänen tutkimusryhmänsä toivat vuonna 2015 esille, että tutkittaessa RF:n vaikutusta oksidatiiviseen stressiin, 100:sta tutkimuksesta 94 osoitti haitallisia vaikutuksia. Samoin tutkimuspaperissa on kuvattu vaurioita aiheuttava mekanismi jo tarkkaan:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151230

Myös IEEE:n ammattilehdissä on osoitettu, että fysiikan lakien mukaisesti radiotaajuinen säteily voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ilman merkittävää lämpötilan nousua. Tämän toivat esille Greenebaum ja Barnes:
http://ieeexplore.ieee.org/xpl/articleDetails.jsp?arnumber=7425396

Näistä syistä vakuutusjätti Lloyds of Londonin asiamiehet ovat irtisanoutuneet vuonna 2015 mobiiliteknologiioiden aiheuttamien vaurioiden korvauksista:
https://www.lloyds.com/ , http://tinyurl.com/EMF-exclusion
 

]]>
13 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217540-suuri-amerikkalainen-ntp-tutkimus-radiotaajuinen-sateily-aiheuttaa-kasvaimia#comments kännykkä NTP Radiotaajuinen säteily Syöpä Terveys Fri, 27 May 2016 21:11:34 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217540-suuri-amerikkalainen-ntp-tutkimus-radiotaajuinen-sateily-aiheuttaa-kasvaimia
Kännykkäsäteily on sairauksien edistäjä (promoter) - syöpäluokitus 2A? http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189828-kannykkasateily-on-sairauksien-edistaja-promoter-syopaluokitus-2a <p>Aikaisemmin kännykkäsäteilyn vaikutuksia vastustanut saksalainen tutkija muutti mielipidettään: kännykkäsäteily saattaa olla vaarallista!<br /><br /><strong>Alexander Lerchlin</strong> johtama tutkimusryhmä Bremenin yliopistossa huomasi, että <strong>krooninen 3G-altistus aiheuttaa kemikaalille jo entuudestaan altistuneille koe-eläimille keuhko- ja maksasyöpää. Lisäksi koe-eläinten lymfoomariski kasvoi.</strong></p><p><br />Kiinnostava tässä uudessa tutkimuksessa on se, että <strong>suurimmat käytetyt säteilytasot (2 W/kg) eivät aiheuttaneet suurimpia vaurioita, vaan jo säteilytasolla 0,04 W/kg ja 0,400 W/kg saatiin aikaan vaurioita, erityisesti lymfooman osalta</strong> (kuva).<br />&nbsp;</p><p><br /><a href="http://doi.org/10.1016/j.bbrc.2015.02.151"><img alt="Kuva kännykkäsäteilyn vaikutuksista eri altistustasoilla. Lymfoomariski suurin 0.04 W/kg säteilytasolla." height="501" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/LerchlLymphoma2015.png" width="495" /></a></p><p>Kuva. Kemikaalille (<a href="http://cshprotocols.cshlp.org/content/2008/4/pdb.prot4985.full">ENU</a>) jo aikaisemmin altistuneiden koe-eläinten lymfoomariski kasvoi 0,04 W/kg (40 mW/kg) ja 400 mW/kg (0,4 W/kg) altistuksessa merkittävästi enemmän kuin suuremmalla 2 W/kg altistuksella.</p><p>Päivitys: Vertaus arkipäiväämme: Tuo 0,04 W/kg taso ylittyy esimerkiksi <a href="http://ieeexplore.ieee.org/xpls/abs_all.jsp?arnumber=5338680">tabletia 3G/4G/WLAN-yhteydellä käytettäessä</a> tai erittäin <a href="http://tinyurl.com/TowerEpidemiology">lähellä matkapuhelintukiasemaa asuttaessa</a>. Toki yllä mainittu eläinkokeen tulos ei välttämättä päde ihmisiin.</p><hr /><p><strong>Kemikaalien tehokkaat yhteisvaikutukset niin radiotaajuisen säteilyn kuin matalataajuisten sähkö- ja magneettikenttien kanssa toi esille aikoinaan jo Bioelectromagnetics-alueen Grand Old Man, professori William Ross Adey:</strong><br /><br /><em><strong>&quot;Directing attention to dysfunctions in inward and outward streams of signals at cell membranes, rather than to damage DNA in cell nuclei, and to synergic actions of chemical pollutants and environmental electromagnetic fields.&quot;</strong></em><br /><br />- <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1567752/">Adey (1998)</a><br />&nbsp;</p><p>Myös suomalaiset tutkijat, <strong>Juutilainen, Kumlin ja Naarala (2006)</strong> , ovat tuoneet tämän <strong>yhteisvaikutuksen</strong> esille matalataajuisia magneettikenttiä koskevassa <a href="http://informahealthcare.com/doi/abs/10.1080/09553000600577839">tutkimuskatsauksessaan</a>.</p><hr /><p>Alussa mainittu Lerchl et al. (2015) tutkimus osoitti, että <strong>mikroaaltosäteilyn vaikutukset ovat epälineaarisia, <a href="http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/pdfs/sec15_2007_Modulation_Blackman.pdf">taajuusikkunoita (frequency-window)</a> esiintyy</strong>. Samoin säteilyn pulssimaisuus ja Lerchlin tutkimuksessa <strong>3G:n (UMTS:n) vahva signaalin modulointi</strong> sai aikaan haitalliset vaikutukset. Tätä taas ei<a href="http://tinyurl.com/raja-arvo"> Suomen kännykkäsäteilyn raja-arvot huomioi ollenkaan</a>, joka tekee löydöksistä entistä kiinnostavimpia.</p><p>Tutkimuksen lähdeviite: <em><strong>Lerchl, A., Klose, M., Grote, K., Wilhelm, A. F. X., Spathmann, O., Fiedler, T., &hellip; Clemens, M. (2015). Tumor promotion by exposure to radiofrequency electromagnetic fields below exposure limits for humans. Biochemical and Biophysical Research Communications. </strong></em><br /><a href="http://doi.org/10.1016/j.bbrc.2015.02.151" title="http://doi.org/10.1016/j.bbrc.2015.02.151">http://doi.org/10.1016/j.bbrc.2015.02.151</a></p><hr /><p><u><strong>Lerchl ja kumppanit toistivat siis aikaisemman Thomas Tillmanin (2010) tutkimusasetelman suuremmalla määrällä koe-eläimiä ja&nbsp; huomasivat samat vaikutukset kuin Tillman: kännykkäsäteily on syöpää edistävää</strong></u>.</p><p><strong><em>Tillmann, T., Ernst, H., Streckert, J., Zhou, Y., Taugner, F., Hansen, V., &amp; Dasenbrock, C. (2010). Indication of cocarcinogenic potential of chronic UMTS-modulated radiofrequency exposure in an ethylnitrosourea mouse model. International Journal of Radiation Biology, 86(7), 529&ndash;541.</em></strong><br /><a href="http://doi.org/10.3109/09553001003734501" title="http://doi.org/10.3109/09553001003734501">http://doi.org/10.3109/09553001003734501</a></p><p>Merkittävän tästä Lerchlin tutkimusryhmän löydöksestä tekee se, että tutkimus on<a href="http://www.bfs.de/en/bfs"> Saksan Säteilyturvakeskuksen</a> rahoittama. Ennen tätä tutkimusta itse Alexander Lerchl on pyrkinyt <a href="https://betweenrockandhardplace.files.wordpress.com/2012/09/16-professional-debunker-from-germany-ridicules-yale-study.pdf">parhaansa mukaan kieltämään riskit</a> ja on <a href="http://www.pandora-foundation.eu/downloads/pandora_docu_vienna-i-and-ii-2011.pdf">entisistä askareistaan</a> parhaillaan<a href="http://www.elektrosmognews.de/news/20141110_125026.html"> oikeusprosessissa</a>, joten suuria muutoksia on myös polittisesti tapahtumassa. Näyttöä riskeistä on riittävästi ja niitä ei voida enää virallisella tasolla kieltää.</p><hr /><p>Jo aikaisemmin on huomattu, että <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19285841">valtaosassa solu- ja eläintutkimuksista mikroaaltosäteily (&quot;kännykkäsäteily&quot;) aiheuttaa DNA-vaurioita</a>.&nbsp; <a href="http://microwavenews.com/sites/default/files/docs/mwn.7-06.RR.pdf">Teollisuuden rahoitus/painostus</a> on <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1797826/">haitannut alueen tutkimusta</a> jo <a href="http://www.goingsomewherebook.com/">50 vuotta</a>.</p><hr /><p>Maailman terveysjärjestöön <a href="http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf">(WHO) kuuluva Syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli 2011 radiotaajuisen säteilyn luokkaan &#39;mahdollisesti karsinogeeninen&#39;</a>.</p><p><strong>Tämän uusimman Lerchl <em>et al. </em>(2015) todistusaineiston perusteella tämä syöpäluokitus tulisi nostaa luokkaan 2A &#39;todennäköisesti karsinogeeninen&#39;</strong>.<br /><br />Tähän lisävahvistusta tuo jo<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24816517,20483835,23261330"> 3:n epidemiologisen tutkimuksen näyttö, jonka mukaan kännykänkäyttö lisää aivokasvainten riskiä</a>. Myös karsinogeenisyyttä kartoittavilla <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24192496">Bradford Hill -kriteereillä</a> kännykkäsäteily tulisi luokitella <a href="http://www.scribd.com/doc/179320722">todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi</a>.</p><hr /><p><br /><strong>Kuinkahan kauan Suomessa kouluissa ja kodeissa vielä <em>lisätään</em> lasten mikroaaltokuormitusta valtion,&nbsp; teollisuuden, kansanedustajien ja kansalaisten enemmistön tukemana?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikaisemmin kännykkäsäteilyn vaikutuksia vastustanut saksalainen tutkija muutti mielipidettään: kännykkäsäteily saattaa olla vaarallista!

Alexander Lerchlin johtama tutkimusryhmä Bremenin yliopistossa huomasi, että krooninen 3G-altistus aiheuttaa kemikaalille jo entuudestaan altistuneille koe-eläimille keuhko- ja maksasyöpää. Lisäksi koe-eläinten lymfoomariski kasvoi.


Kiinnostava tässä uudessa tutkimuksessa on se, että suurimmat käytetyt säteilytasot (2 W/kg) eivät aiheuttaneet suurimpia vaurioita, vaan jo säteilytasolla 0,04 W/kg ja 0,400 W/kg saatiin aikaan vaurioita, erityisesti lymfooman osalta (kuva).
 


Kuva  kännykkäsäteilyn vaikutuksista eri altistustasoilla. Lymfoomariski suurin 0.04 W/kg säteilytasolla.

Kuva. Kemikaalille (ENU) jo aikaisemmin altistuneiden koe-eläinten lymfoomariski kasvoi 0,04 W/kg (40 mW/kg) ja 400 mW/kg (0,4 W/kg) altistuksessa merkittävästi enemmän kuin suuremmalla 2 W/kg altistuksella.

Päivitys: Vertaus arkipäiväämme: Tuo 0,04 W/kg taso ylittyy esimerkiksi tabletia 3G/4G/WLAN-yhteydellä käytettäessä tai erittäin lähellä matkapuhelintukiasemaa asuttaessa. Toki yllä mainittu eläinkokeen tulos ei välttämättä päde ihmisiin.


Kemikaalien tehokkaat yhteisvaikutukset niin radiotaajuisen säteilyn kuin matalataajuisten sähkö- ja magneettikenttien kanssa toi esille aikoinaan jo Bioelectromagnetics-alueen Grand Old Man, professori William Ross Adey:

"Directing attention to dysfunctions in inward and outward streams of signals at cell membranes, rather than to damage DNA in cell nuclei, and to synergic actions of chemical pollutants and environmental electromagnetic fields."

- Adey (1998)
 

Myös suomalaiset tutkijat, Juutilainen, Kumlin ja Naarala (2006) , ovat tuoneet tämän yhteisvaikutuksen esille matalataajuisia magneettikenttiä koskevassa tutkimuskatsauksessaan.


Alussa mainittu Lerchl et al. (2015) tutkimus osoitti, että mikroaaltosäteilyn vaikutukset ovat epälineaarisia, taajuusikkunoita (frequency-window) esiintyy. Samoin säteilyn pulssimaisuus ja Lerchlin tutkimuksessa 3G:n (UMTS:n) vahva signaalin modulointi sai aikaan haitalliset vaikutukset. Tätä taas ei Suomen kännykkäsäteilyn raja-arvot huomioi ollenkaan, joka tekee löydöksistä entistä kiinnostavimpia.

Tutkimuksen lähdeviite: Lerchl, A., Klose, M., Grote, K., Wilhelm, A. F. X., Spathmann, O., Fiedler, T., … Clemens, M. (2015). Tumor promotion by exposure to radiofrequency electromagnetic fields below exposure limits for humans. Biochemical and Biophysical Research Communications.
http://doi.org/10.1016/j.bbrc.2015.02.151


Lerchl ja kumppanit toistivat siis aikaisemman Thomas Tillmanin (2010) tutkimusasetelman suuremmalla määrällä koe-eläimiä ja  huomasivat samat vaikutukset kuin Tillman: kännykkäsäteily on syöpää edistävää.

Tillmann, T., Ernst, H., Streckert, J., Zhou, Y., Taugner, F., Hansen, V., & Dasenbrock, C. (2010). Indication of cocarcinogenic potential of chronic UMTS-modulated radiofrequency exposure in an ethylnitrosourea mouse model. International Journal of Radiation Biology, 86(7), 529–541.
http://doi.org/10.3109/09553001003734501

Merkittävän tästä Lerchlin tutkimusryhmän löydöksestä tekee se, että tutkimus on Saksan Säteilyturvakeskuksen rahoittama. Ennen tätä tutkimusta itse Alexander Lerchl on pyrkinyt parhaansa mukaan kieltämään riskit ja on entisistä askareistaan parhaillaan oikeusprosessissa, joten suuria muutoksia on myös polittisesti tapahtumassa. Näyttöä riskeistä on riittävästi ja niitä ei voida enää virallisella tasolla kieltää.


Jo aikaisemmin on huomattu, että valtaosassa solu- ja eläintutkimuksista mikroaaltosäteily ("kännykkäsäteily") aiheuttaa DNA-vaurioitaTeollisuuden rahoitus/painostus on haitannut alueen tutkimusta jo 50 vuotta.


Maailman terveysjärjestöön (WHO) kuuluva Syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli 2011 radiotaajuisen säteilyn luokkaan 'mahdollisesti karsinogeeninen'.

Tämän uusimman Lerchl et al. (2015) todistusaineiston perusteella tämä syöpäluokitus tulisi nostaa luokkaan 2A 'todennäköisesti karsinogeeninen'.

Tähän lisävahvistusta tuo jo 3:n epidemiologisen tutkimuksen näyttö, jonka mukaan kännykänkäyttö lisää aivokasvainten riskiä. Myös karsinogeenisyyttä kartoittavilla Bradford Hill -kriteereillä kännykkäsäteily tulisi luokitella todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.



Kuinkahan kauan Suomessa kouluissa ja kodeissa vielä lisätään lasten mikroaaltokuormitusta valtion,  teollisuuden, kansanedustajien ja kansalaisten enemmistön tukemana?

]]>
12 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189828-kannykkasateily-on-sairauksien-edistaja-promoter-syopaluokitus-2a#comments kännykkä Kemikaalit Syöpä Terveys Tutkimus Sun, 15 Mar 2015 09:37:34 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189828-kannykkasateily-on-sairauksien-edistaja-promoter-syopaluokitus-2a
Suomi on sairas työhevonen http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179622-suomi-on-sairas-tyohevonen <p>Aiemmin uutterina työhevosina tunnettujen suomalaisten käsitys työstä on heittänyt häränpyllyä ja vaihtunut kuvitelmaan rahasta. Diagnoosin nimi on taloususkonto, joka on askel askeleelta vallannut suomalaisen sielunelämän.</p> <p>Nyt ollaan jo niin pitkällä, että työn ja yrittämisen tarkoitus katsotaan olevan rahan tekeminen &ndash; ei suinkaan minkään tuotteen tai hyödykkeen tai palvelun, jotka ovat jääneet kaupankäynnin jalkoihin. Kaupasta itsestään on tullut tuote, ja se jos mikä on johdattanut kansakuntamme taloususkonnon satumaailmaan, todellisuuden ulkopuolelle.</p> <p>Vielä on toki paljon lähinnä PK-yrityksiä, joiden tarkoitus on tuottaa pääasiassa jotain todellista. Mutta valtavirta, valtamedia, valtiovalta ja talouseliitti, joka poliitikkoja ohjastaa, saarnaavat uuden valtionuskontomme epistolaa ja johdattavat kansakuntaa tehokkaasti rahan avulla rotkoa kohti, yleensä vetoamalla työllisyyden tekosyyhyn.</p> <p>Suomeen on syntynyt outo käsitys siitä että asiat eivät saisi maksaa sitä mitä ne oikeasti maksavat. Siksi kaupaksi menee enimmäkseen huono ja halpa &ndash; hyvien ja laadukkaitten tuotteiden ja palvelujen jäädessä kaupan hyllyyn tai usein kokonaan tekemättä tai suorittamatta.</p> <p>Käsitteet ovat keikahtaneet ylösalaisin: sitä mikä menee hyvin kaupaksi pidetään nykyään hyvänä ja sitä mikä ei mene, pidetään huonona. Ja siksi huonoa laatua on alettu pitää normaalitilana &ndash; tai joskus jopa hyvänä laatuna, koska huono on usein halpaa, ja menee siksi kaupaksi. Pahvimuki on taloususkonnon normien mukaan posliinikuppia parempi ja laadukkaampi astia, koska sitä myydään enemmän.</p> <p>Virallisella tasolla taloususko näkyy mm. pakolliseksi määrätyssä kilpailutuksessa. Talonrakennus ja remontit ovat ehkä kuvaavin esimerkki siitä, miten huono työn jälki on nykyään normi. Vanha pätevä sanonta <em>köyhällä ei ole varaa halpaan</em> on tyystin unohdettu &ndash; me pidämme nähtävästi itseämme niin äveriäinä, että (vanhan sanonnan mukaan) kun automme tuhkakuppi täyttyy, se pitää vaihtaa. Kun kuluttajan asenne on tämä, kukapa sellaisia autoja kunnolla viitsisi valmistaa?</p> <p>En malta myöskään olla puuttumatta entiseen ammattiini elokuvantekijänä: me suomalaiset omistamme Yleisradion, mutta emme vaadi draamaohjelmilta laatua vaan annamme sen tuupata verorahoillamme tolkuttoman määrän bulkkia katsottavaksemme. Puhumattakaan siitä, että hyvinä teatterielokuvina pidetään aivan yleisesti sellaista, joka saavuttaa parhaat katsojaluvut (ei asia päin vastoinkaan ole, mutta katsojaluvut nyt vain eivät ole minkäänlainen laadun mittari).</p> <p>Mutta vakavin taloususkonnon ja sen rinnakkaiskasvainten seuraus on se, että emme enää halua kuulla totuutta, haluamme illuusion totuudesta, sellaisen joka meitä miellyttää. Sellaisen kuvan esim. päättäjistämme ja talousjärjestelmämme toimivuudesta meille tarjoaa valtamedia, joka siten saa itseään parhaiten kaupitelluksi. Totuuksien julkistaminen johtaisi epäedulliseen kilpailuasemaan naapuriviestinten kanssa.</p> <p>Taloususkontoon kuuluu niin vakaa usko rahaan, että lounas uskotaan ilmaiseksi, tai ainakin melkein. Siihen kuuluu myös Hölmöläisten matonjatkaminen leikkaamalla jatkopala maton toisesta päästä. Joskus Hölmöläisten touhuille naurettiin, nykyään niistä on tehty normaalia ja mikä pahinta, virallista ja jopa pakollista toimintaa.</p> <p>Kun meiltä viedään rahaa vaivihkaa ja/tai niin pienissä erissä, ettemme sitä huomaa, voidaan tuotteen, palvelun tms. julkinen, näennäinen hinta laskea mahdollisimman alas, jotta pärjättäisiin kilpailussa muiden silmänkääntäjien kanssa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on mainonta, joka kokoaa meiltä rahoituksensa kysymättä ja tietämättämme, ja sen jälkeen esitetään aivan pokkana että esim. tv:n kaupalliset kanavat ovat katsojilleen &quot;ilmaisia&quot;.&nbsp;</p> <p>Ja useimmat meistä jopa uskovat sen, mikä viimeistään osoittaa taloususkonnon murskaavan tehon.</p> <p>Suomi on sairas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aiemmin uutterina työhevosina tunnettujen suomalaisten käsitys työstä on heittänyt häränpyllyä ja vaihtunut kuvitelmaan rahasta. Diagnoosin nimi on taloususkonto, joka on askel askeleelta vallannut suomalaisen sielunelämän.

Nyt ollaan jo niin pitkällä, että työn ja yrittämisen tarkoitus katsotaan olevan rahan tekeminen – ei suinkaan minkään tuotteen tai hyödykkeen tai palvelun, jotka ovat jääneet kaupankäynnin jalkoihin. Kaupasta itsestään on tullut tuote, ja se jos mikä on johdattanut kansakuntamme taloususkonnon satumaailmaan, todellisuuden ulkopuolelle.

Vielä on toki paljon lähinnä PK-yrityksiä, joiden tarkoitus on tuottaa pääasiassa jotain todellista. Mutta valtavirta, valtamedia, valtiovalta ja talouseliitti, joka poliitikkoja ohjastaa, saarnaavat uuden valtionuskontomme epistolaa ja johdattavat kansakuntaa tehokkaasti rahan avulla rotkoa kohti, yleensä vetoamalla työllisyyden tekosyyhyn.

Suomeen on syntynyt outo käsitys siitä että asiat eivät saisi maksaa sitä mitä ne oikeasti maksavat. Siksi kaupaksi menee enimmäkseen huono ja halpa – hyvien ja laadukkaitten tuotteiden ja palvelujen jäädessä kaupan hyllyyn tai usein kokonaan tekemättä tai suorittamatta.

Käsitteet ovat keikahtaneet ylösalaisin: sitä mikä menee hyvin kaupaksi pidetään nykyään hyvänä ja sitä mikä ei mene, pidetään huonona. Ja siksi huonoa laatua on alettu pitää normaalitilana – tai joskus jopa hyvänä laatuna, koska huono on usein halpaa, ja menee siksi kaupaksi. Pahvimuki on taloususkonnon normien mukaan posliinikuppia parempi ja laadukkaampi astia, koska sitä myydään enemmän.

Virallisella tasolla taloususko näkyy mm. pakolliseksi määrätyssä kilpailutuksessa. Talonrakennus ja remontit ovat ehkä kuvaavin esimerkki siitä, miten huono työn jälki on nykyään normi. Vanha pätevä sanonta köyhällä ei ole varaa halpaan on tyystin unohdettu – me pidämme nähtävästi itseämme niin äveriäinä, että (vanhan sanonnan mukaan) kun automme tuhkakuppi täyttyy, se pitää vaihtaa. Kun kuluttajan asenne on tämä, kukapa sellaisia autoja kunnolla viitsisi valmistaa?

En malta myöskään olla puuttumatta entiseen ammattiini elokuvantekijänä: me suomalaiset omistamme Yleisradion, mutta emme vaadi draamaohjelmilta laatua vaan annamme sen tuupata verorahoillamme tolkuttoman määrän bulkkia katsottavaksemme. Puhumattakaan siitä, että hyvinä teatterielokuvina pidetään aivan yleisesti sellaista, joka saavuttaa parhaat katsojaluvut (ei asia päin vastoinkaan ole, mutta katsojaluvut nyt vain eivät ole minkäänlainen laadun mittari).

Mutta vakavin taloususkonnon ja sen rinnakkaiskasvainten seuraus on se, että emme enää halua kuulla totuutta, haluamme illuusion totuudesta, sellaisen joka meitä miellyttää. Sellaisen kuvan esim. päättäjistämme ja talousjärjestelmämme toimivuudesta meille tarjoaa valtamedia, joka siten saa itseään parhaiten kaupitelluksi. Totuuksien julkistaminen johtaisi epäedulliseen kilpailuasemaan naapuriviestinten kanssa.

Taloususkontoon kuuluu niin vakaa usko rahaan, että lounas uskotaan ilmaiseksi, tai ainakin melkein. Siihen kuuluu myös Hölmöläisten matonjatkaminen leikkaamalla jatkopala maton toisesta päästä. Joskus Hölmöläisten touhuille naurettiin, nykyään niistä on tehty normaalia ja mikä pahinta, virallista ja jopa pakollista toimintaa.

Kun meiltä viedään rahaa vaivihkaa ja/tai niin pienissä erissä, ettemme sitä huomaa, voidaan tuotteen, palvelun tms. julkinen, näennäinen hinta laskea mahdollisimman alas, jotta pärjättäisiin kilpailussa muiden silmänkääntäjien kanssa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on mainonta, joka kokoaa meiltä rahoituksensa kysymättä ja tietämättämme, ja sen jälkeen esitetään aivan pokkana että esim. tv:n kaupalliset kanavat ovat katsojilleen "ilmaisia". 

Ja useimmat meistä jopa uskovat sen, mikä viimeistään osoittaa taloususkonnon murskaavan tehon.

Suomi on sairas.

]]>
5 http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179622-suomi-on-sairas-tyohevonen#comments Fiktio Hölmöläiset Syöpä Taloususkonto Työ Sun, 09 Nov 2014 12:50:23 +0000 Janne Kuusi http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179622-suomi-on-sairas-tyohevonen
Tiesitkö että lääkekannabis lajikkeita on yli 700? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172192-tiesitko-etta-laakekannabis-lajikkeita-on-yli-700 <p>Harva suomalainen ehkä tiedostaa lääkekannabiksen potentiaalin. Lajikkeita on lukuisia ja niiden THC,CBD yms pitoisuudet vaihtelevat lajikkeiden välillä paljon. &nbsp;Lääkkeenä kannabis on turvallisempi kuin useammat kipu-,tulehduslääkkeet ja sivuvaikutukset ovat olemattomat verrattuna nykyisiin lääkeisiin. Lisäksi kannabiksen yliannostus kuoleman vaaraa ei ole.<br /><br /><a href="http://www.terve.fi/kipu/76309-laakekannabiksen-laillistaminen-ei-lisaa-kayttoa#.U7JvTNLn47k.facebook" target="_blank">Lääkekannabiksen yleisempi käyttö ei lisää nuorten kannabiksen käyttöä.</a><br /><br />Miksi kannabis sopii lääkkeeksi ja kelle kaikille?<br /><br />Yksi selvä syy on tämä:<br /><br /><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Endocannabinoid_system" target="_blank">Jokaisen ihmisen sisällä oleva Endogeeninen kannabinoidijärjestelmä.</a><br /><br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabinoidit" target="_blank">Kannabinoidit</a><br /><br />Ja kaikkihan sitä lääkkeenä voi käyttää.&nbsp;<br /><br />Miten lääkekannabista käytettään?<br /><br />Kannabista voidaan,syödä,polttaa,<a href="https://www.youtube.com/watch?v=Lryz3fPah5o" target="_blank">hyörystää</a>,sekä&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=fuU_BpaFEJw" target="_blank">öljynä nauttia joko sisäisesti tai suoraan iholle.</a><br /><br /><a href="http://www.cureyourowncancer.org/how-cannabis-oil-works.html" target="_blank">Kuinka kannabisöljy toimii?</a><br /><br /><br />Mihin kaikkiin vaivoihin lääkekannabista voi käyttää usein ihmiset ihmettelevät, ainakin Suomessa.;)<br /><br />Yleisin syy miksi ihmiset usein sairastuu on stressi väittäisin.<br /><br />Kannabis on oiva stressin nollauslääke, tämä pohjautuu omaan kokemukseen.<br /><br />Yleisesti tiedetään, että se toimii hyvin epilepisiaa vastaan, ja moniin muihin vakaviin sairauksiin siitä on apua, kipujen poistossa,ruokahalun lisäämiseen ja unensaamiseen.<br /><br />Kannabis on myös oiva unilääkkeen korvaaja, kunhan on oikea lajike. Toiset lajikkeet piristävät ja väsyttävät.<br /><br />Ja laitetaan muutama video, joka kertoo enemmän kuin minun hörinät.)<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/watch?v=UWNo6W1ZNDk" target="_blank">Lääkettä kansalle,Weed the People movie trailer</a><br /><br /><a href="http://youtu.be/BH5yzEu3JGQ" target="_blank">Charlotte&#39;s Web and Zaki&#39;s Journey - epilepsia taltutus</a><br /><br /><img src="http://media2.policymic.com/8ce2c6509f48e2e493429c0116be82cc.png" /><br /><br /><a href="http://mic.com/articles/93339/22-diseases-that-can-be-effectively-treated-with-medical-marijuana?utm_source=fbpartners" target="_blank">22 Diseases That Can Be Effectively Treated With Medical Marijuana&nbsp;</a><br /><br />Voisi vaan kysyä miksi Suomessa ei asiasta keskustella?<br /><br /><a href="http://ekokampaaja.blogspot.fi/2014/07/laake-josta-ei-saa-puhua-laakekannabis.html" target="_blank">Lue myös Lääke josta ei saa puhua - Lääkekannabis</a><br /><br /><a href="http://jsilvo.blogspot.fi/2014/07/jarkyttavaa-kohtelua-julkisella.html" target="_blank">Sekä tämä tositarina Suomesta</a><br /><br /><a href="https://www.facebook.com/groups/609516152456438/" target="_blank">Ja jos asia kiinnostaa...</a></p><p>Kirjoitus julkaistu myös:&nbsp;<a href="http://tepposyv.blogspot.fi/">http://tepposyv.blogspot.fi/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harva suomalainen ehkä tiedostaa lääkekannabiksen potentiaalin. Lajikkeita on lukuisia ja niiden THC,CBD yms pitoisuudet vaihtelevat lajikkeiden välillä paljon.  Lääkkeenä kannabis on turvallisempi kuin useammat kipu-,tulehduslääkkeet ja sivuvaikutukset ovat olemattomat verrattuna nykyisiin lääkeisiin. Lisäksi kannabiksen yliannostus kuoleman vaaraa ei ole.

Lääkekannabiksen yleisempi käyttö ei lisää nuorten kannabiksen käyttöä.

Miksi kannabis sopii lääkkeeksi ja kelle kaikille?

Yksi selvä syy on tämä:

Jokaisen ihmisen sisällä oleva Endogeeninen kannabinoidijärjestelmä.

Kannabinoidit

Ja kaikkihan sitä lääkkeenä voi käyttää. 

Miten lääkekannabista käytettään?

Kannabista voidaan,syödä,polttaa,hyörystää,sekä öljynä nauttia joko sisäisesti tai suoraan iholle.

Kuinka kannabisöljy toimii?


Mihin kaikkiin vaivoihin lääkekannabista voi käyttää usein ihmiset ihmettelevät, ainakin Suomessa.;)

Yleisin syy miksi ihmiset usein sairastuu on stressi väittäisin.

Kannabis on oiva stressin nollauslääke, tämä pohjautuu omaan kokemukseen.

Yleisesti tiedetään, että se toimii hyvin epilepisiaa vastaan, ja moniin muihin vakaviin sairauksiin siitä on apua, kipujen poistossa,ruokahalun lisäämiseen ja unensaamiseen.

Kannabis on myös oiva unilääkkeen korvaaja, kunhan on oikea lajike. Toiset lajikkeet piristävät ja väsyttävät.

Ja laitetaan muutama video, joka kertoo enemmän kuin minun hörinät.)

Lääkettä kansalle,Weed the People movie trailer

Charlotte's Web and Zaki's Journey - epilepsia taltutus



22 Diseases That Can Be Effectively Treated With Medical Marijuana 

Voisi vaan kysyä miksi Suomessa ei asiasta keskustella?

Lue myös Lääke josta ei saa puhua - Lääkekannabis

Sekä tämä tositarina Suomesta

Ja jos asia kiinnostaa...

Kirjoitus julkaistu myös: http://tepposyv.blogspot.fi/

]]>
0 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172192-tiesitko-etta-laakekannabis-lajikkeita-on-yli-700#comments Kannabis huumeet päihdepolitiikka Lääkekannabis Suomi100 Syöpä Thu, 17 Jul 2014 11:27:40 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172192-tiesitko-etta-laakekannabis-lajikkeita-on-yli-700